kun 1,5 vuotias koirani lenkillä, vastaan tulevaa ihmistä, pitää päästä ihmisen tykö ja pomppia paikoillaan, kuin vieterit ois jaloissa ja häntä vispaa, kun ihmiset on niin ihania!!! Raivostuttavaa! Onko muilla ollut tämmöisiä liian ihmisrakkaita koiria ja onko ne vanhetessaan tulleet välinpitämättömiksi ihmisiä kohtaan, vai oletteko tehneet asialle jotain, että ne ei välitä ihmisistä enään?
Min en
jaksa enään
7930
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kokemusta on ja ohi mentiin vaikka koira tuli välistä ankkurina perässä...en vaan päästäny ja aian kun ei temponu tms. niin hirveet kehut päälle. Kyllä niitä vieläkin mielellään pällistellään mutta meteliä ei nouse...
tyytyväinen , että koirasi tykkää ihmisistä. Päin hyppimisestä tietenkin kiellettävä ja ainahan voi kysyä saako koirani tulla tervehtimään. Kaikki ihmisethän ei niin välitä koirista ja osa pelkää. Omani oli samanlainen 2-ikävuoteen asti sen jälkeen se muutti mielipiteensä eikä nykyään siedä,että sitä vieras katsoo silmiin ja tulee liian lähelle. Ärähtää. Minulla on päinvastainen pulma eli miten saisin tuon huonon käytöksen kitkettyä pois.
Mitään huonoja kokemuksia sillä ei ole vieraista ihmisistä.
kohta vuoden täyttävä narttu jolla samanlaiset vinkeet. kaikki ihmiset ja koirat on hirmu kiinnostavia ulkona! :) hyppinmistä nyt vähentäny ku jaksanu kieltää mut haistella täytyy. ärsyttää ihmiset jotka jonku kolmen metrin päästä lepertelee ja lässyttää koralle ja sit ku toinen innostuu ja on valmis leikkiin niin säikähtää ja kattoo just sillä ilmeellä et "taas yks hullu koira".
koira suhtautuu varauksella vieraisiin ihmisiin. Haukkuu mahdottomasti ja pakenee paikalta. Sekään ei aina ole oikein mukavaa. Vasta vähän aikaa sitten märkäkohdusta johtuneeseen verenmyrkytykseen kuollut koiramme oli samanlainen kuin sinun koirasi. Riemulla loikki kaikkia uusia ja vanhoja tuttuja vasten. Iso koira voi kaataa helposti vähän hintelämmän ihmisen ja ainakin säikäyttää ja sotkea rapakelillä vaatteet. Tilanne kuitenkin saatiin vähän paremmaksi kiinnittämällä koiran huomio muualle ja toiset uskalsivat kieltää koiraa hyppimästä samalla käsillään ohjaten koiraa alas rinnuksilta. Kyllä koira oppi aika pian muistamaan ne ihmiset, joiden rinnuksille ei saanut hyppiä. Mutta se tapa tervehtiä ihmisiä voi istua aika tiukassa. Koiran kouluttajalta voisit saada neuvoja ja niksejä tai koittaa itse keksiä miten hillitä suunnatonta riemua.Älä anna periksi, kyllä se sun koiruli vielä rauhoittuu. Toisaalta kivempi, että koirasi on ihmisystävällinen kuin että se purisi heti vastaantulijoita.Tsemppiä!!=)
Siis tarkoitan sitä,että koira haluaa joka ihmisen tykö mielistelemään ja tosi harvoin hyppii ihmistä vasten.
Tuossa muutama päivä sitten, eräs pikkupoika tuli vastaan , säikähti ja hyppäsi sivuun, kun koirani häntä viuhtoen oli tykö menossa. Eilen puhuttelin erästä naista, jolla oli rattaissa lapsi. Koira kävi häntä heiluen lapsen kasvoista nuolaisemassa, sen jälkeen makasi maassa ja odotteli.
Jollonkin sattuu olemaan niin hyviä hajuja tien varressa, ettei jouda ihmisiä noteeraamaan.
Koira oli pentuna vielä rasittavampi, kun jostakin bongasi ihmisen, niin sitä piti jäädä töllistelemään.
Saahan tähän käyttäytymiseen olla tyytyväinen, ettei aggressiivisesti , taikka muuten pelokkaasti ihmisiin ja toisiin koiriin suhtaudu, mutta ois se niin ihana olla semmoinen koira, joka ei ihmisiä, eikä toisia koiria huomaakkaan.
että iän karttuessa koirasi ei enään pidä uusia tuttavuuksia niin "ihmeellisenä" kuin nyt vielä nuorena ja uteliaana. Meidän ensimmäinen saksanpaimenkoira(olin vielä lapsi silloin)oli aina tekemässä tuttavuutta kaikkien vastaantulijoiden kanssa. Muistan kuinka äitini välillä motkotti koiralle-ei niitä kaikkia tarvi tervehtiä. Ja huokaili perään. Olisiko ollut jtn. kolme vuotias koira, kun menetti mielenkiinnon kaikkiin vastaantuleviin. Tervehti vain kun kutsuttiin luokse ja osoitettiin koiraa kohtaan uteliaisuutta. Kai koira sai tarpeekseen uusista tuttavuuksista tjn.=)Kiltti ja herttainen koira oli kyllä loppuunsa saakka. Eli 14-vuotiaaksi.
Toivotan kuitenkin kaikkea hyvää sinulle ja koirallesi!
Meille sattui joskus vuosia sitten tuollainen sosialisti. Oli muuten kovan työn takana saada koira hoksaamaan, että niistä muista ihmisistä ei ole sille mitään sen kummempaa iloa. Tällaisen koiran kanssa tietysti mukava elää noin muuten, kun rakastaa kaikkia ihmisiä. Älä ainakaan laske sitä niiden vieraiden ihmisten luo ja pyri hoitamaan ko. homma väkivaltaa käyttämättä, ts. tee itsestäsi mielenkiintoisempi kuin se vieras ihminen.
Meillä kuljetettiin mukana lenkillä palloa /patukkaa, jolla ohitukset saatiin kuntoon. Ei mennyt edes kovin kauaa. Ja jo nuorena koirana, alta 2 taisi olla, sitä pystyi pitämään irtikin missä tahansa, ei sitä kiinnostanut enää sen enempää koirat kuin ihmisetkään. Mutta työtä se ottaa, ja aikaakin tietysti.