Nyt kun arvostellaan isokenkäisten palkkoja, on näkynyt arvostelun perusteluina, että firmojen johtajat eivät suinkaan sitoudu yritykseen ja sen menestykseen, kun saavat optioista heti suuret rahat. Niin suuret ettei enää tarvitse tehdä työtä, jos ei halua.
Onkos tälläinen perustelu oikein muka, jos ajatellaan työntekijöiden palkkoja? Pitääkö ihmisten puurtaa pienellä palkalla siksi, että jatkaisivat työntekoa eivätkä rikastuisi?
En minä ainakaan minkään nälkäpalkkajärjestelmän kannalla ole. Työstä pitää saada kunnon palkka, ei ihmistä pidä pienellä rahalla olla sitouttamassa toisten rikastuttamiseen.
Mitäs tykkäätte ajatuksesta?
Onkos tälläinen perustelu oikein muka, jos ajatellaan työntekijöiden palkkoja? Pitääkö ihmisten puurtaa pienellä palkalla siksi, että jatkaisivat työntekoa eivätkä rikastuisi?
En minä ainakaan minkään nälkäpalkkajärjestelmän kannalla ole. Työstä pitää saada kunnon palkka, ei ihmistä pidä pienellä rahalla olla sitouttamassa toisten rikastuttamiseen.
Mitäs tykkäätte ajatuksesta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onhan tämä nähty niin monet kerrat,kun työnteki-
jät iskee rukkaset tiskiin niin nousee hitonmoi-
nen äläkkä.Toisin sanoen,herrat ei yksin pysty tekemään yhtään mitään.Kyllä ne optiot pitäisi
jakaa tasan tekijä puolen kanssa.Eipä meillä taida niin viisaita johtajia olla,ketkä huomaisivat että työntekijätkin jotain tekevät.
Eli siis: ei kadehdita muiden palkkoja, vaan työn tulokset jakoon kaikille!
Metallimiehet ovat hanakoita iskemään rukkaset naulaan, mutta. Entäs jos se johto ei yhtään uutta tilausta saakkaan, niin eipä ole sitten mitään hitsattavaakaan.
Ei palkkoja ja palkkioita voi nälkärajalle jättää.
Taisit valita väärän ajankohdan jorinoillesi!
En minä tiedä, että valtion omistamissa yrityksissä tarvitsee jakaa optioita ollenkaan. Jos jaetaan, niin jaetaan sitten kaikkien kesken.
Periaatteessa on parempi, että rahat menevät jakoon eivätkä jää yrityksiin kasautumaan.