Sinulle, joka minua muistat, puhuttelet ja ystävällisesti huomioit:
Jotain kaunista, hyvää, tahtoisin sanoa,
joka lisäisi iloa, elämän janoa.
Pannaan puita takkaan nuo kaksi
se tulkoon meille ihan tavaksi.
Kun kaksi näin toisiaan lämmittää
se mieleemme iäksi jää.
Jotain kaunista, hyvää, tahtoisin sanoa,
joka lisäisi iloa, elämän janoa.
Pannaan puita takkaan nuo kaksi
se tulkoon meille ihan tavaksi.
Kun kaksi näin toisiaan lämmittää
se mieleemme iäksi jää.
Vastaukset 18
Vanhimmat
perin kaunista. Onko muuten huumori kiellettyä
Tarkoitan yleensä,nenänvartta pitkin katsotaan
heti jos yrittää huumoria sekottaa juttuihin.
Kysyn en tiedä keneltä.
Ehkä joku kieltää huumorin, minä en. Kanssaihmisten loukkaminen on sensijaan kamalaa.
Tulen avaamaan tästäkin oman ketjuni.
Taisit tehä saman tempun kuin mä. Kyllästytti nuo tosikot nyt pompin kuin jänöjusssi paikasta toiseen.
Silloin lapsuuvessa oli sanonta."Puhuu kuin ruuneperi eikä palakkaa taho". Onkos tämä sulle tuttu juttu tai muille?
Ken olis mulle loiste auringon
ken muistaisi mua silloin
kun mieli musta on
Ken olis mulle kide pakkasen
ken loduttais mua illoin
kun syliin kaipailen
Oletko se sinä vai aivan joku muu
jolla silmät loistais
ja hymyyn kävis suu.
Mistä löytyy katse kirkkahin
joka murheet poistais
ja tois tunteen lämpimän.
Haluaisin olla lämpö ja loiste,
ilon antaja ja huolien poiste.
Siihen pystynkö sitä tiedä en
mutta lähellesi mä kaipailen.
Olenko avain hyvään oloon?
Saanko asuttaa Sinut sydämen koloon?
Olenko Sinulle ainokainen
vaiko myrskylyhty vain heiluvainen?
Lämmitä minua hyväillen
kiidätä laineilla sydämen
hillitse aallot ja myrskysään
nosta mun tunteeni elämään.
Kohtaanko onnen ja rauhanmaan
kun kiidätän venhoni poukamaan
joka siintää harjoilla aaltojen
ja kutsuu säteillä tähtien
..... vai onko se tuikkiva
myrskylyhty vain heiluva ????
Lämmitän toki kykyjeni mukaan
hellyytein määrää ei tiedä kukaan.
Ohjaa venhosi rauhaisaan rantaan
Paina jalkasi pehmoiseen santaan.
Mä sytytän tunteesi elämään,
tyynnytän myrskyt teen poutasään.
"Kynään" tartu ja minulle vastaa
kahden kesken on somempi haastaa.
Tässä on mun osoitteeni
[email protected].
Unelmia kerään ja kokoan niitä
haaveeni eivät ne sinulle riitä
Mutta kun löydän toiveiden sillan
luoksesi kuljen hämyssä illan.
Ootatko sillalla joka särkyä voi
minulle surujen soitto taas soi
Mä unelmoin, toivon ja haaveilen
mutta kynää mä käteeni ota en.
Enää en odota hämyssä illan
kylmässä, viimassa, toiveiden sillan
On kuin kuljettais Pettäjän tietä
tyhjässä en aikaani vietä.
Elä elämääsi tunnelmoiden
onnestakin ehkä unelmoiden.
Toteutunut ei unelma suuri
välillämme ehkä Pelon muuri.
Ketään en petä koskaan mä en
kerroinhan sullekin totuuden
mä unelmia toiveita keräsin vain
mutta koppaani kovia kiviä sain.
Ne on raskaita kantaa, vaan moiti sua en
omistat sydämen hellän ja lämpöisen.
Mä olen niin pieni matonen maan
joka yrittää etsiä lämpöä maan.
Nyt loukkooni käperryn nolona niin
kun luotin hauraisiin unelmiin
Mä lämpöä nautin hetkisen vain
vaan mukaani jäisiä kiviä sain.
Kauan kijoitin, ihan myöhäiseen iltaan
mutta askeleeni päätit sumujen siltaan
Ei ollut kiviä mukanani
niitä koskaan kanna en taskuissani.
nyt vajavaisen runosäikeeni mä punon.
Sinut huomioineet oomme aina.
Et ole ohikiitävä sä runoketjun laina.
Olet alkuun pannut runoketjun kerran
et "omia" oo tahtonut ees hetken verran, vaan odottain, jos jotain lisään kerran - en
minä eikä personoitu kukaan muu, vaan hän
ken osana on oksa runopuun. Sua ystäväni Ruuneperi pohdin, ja kysyäkin sulta viimein tohdin:
Ootko vimekädessä sä viilee teknokratti, vai
kuljettaakko sua myöskin sensitiiviyden paatti?
Joka tapauksessa mä susta tykkään ja halauksen
punahuulin poslkellesi lylkkään!
Anteeksi mä pyytelen nyt kovin
oottamaan sä jouduit pitkän tovin.
Ammattini on vaan teknokraatti
en oo psyko- enkä mukaan paatti.
Sydämeltäni oon hellä hyvä
sensitiiviyskin enentyvä.
Ystävä Sä vuotten takaa
olet siellä missä onni makaa.
Tunnen itsein ihan maallikoksi
vaikka Sinä kutsuit Maestroksi.
Hiukan Sua lopuksi nyt kehun
väliin jätän nyt mä poskein pesun.
ja uskon, että tunnet naisen mielen maat.
Oot kohtelias ja myöskin velikulta ja vaikka
kasvonpesun estän sulta, niin siltikin mä "likanaamaisesta " susta tykkään ja kerron, että runoriimis jälkeen mielelläni runon lykkään.
Uskon, tavallaan on tapaisesi ukkoin mun - ja nykyisin mä fiksuun mieheen hullaannun.
Ystävyyttä välillämme estää ei voi kukaan, vaikka lähdinkin mä lakimiehen mukaan.
Pykäläksi häntä sanotaan ja asioita ajamaan myös anotaan.
Kohta kyllästyttää mua lakiteksti ja alkaa kiinnostaa vain alkukantainen tuo seksi.
sie jok oot nuor ja kaunis.
MIKS JUUR MEIJÄT?
Kuulkaas koko palstan väki
on tuo merimona aika "täti",
pusujakin palstalle lykkää
ja ihme kumma minusta tykkää.
On hyvää plaatua tuo likka,
ajatuksestakin syntyy hikka.
Ken Hänet kohdata on saanut
ei kaipaamasta liene laannut.
kelpo veikko!
En ole varmaan ainut ken oon sinuun heikko.
Sussa välittyy se miehen paras puoli,
ja uskonkin ei typerystä moni nainen huoli.
Kanssas kun saan "läppää heittää" illoin, niin todeta voin ensinäkemältä silloin:
Tuon hemmon tukan alla asuu järki, tunteet, eikä naisella oo tärkeimmät nuo "ikäkunteet."
Sanon tässä ystävällisimmin
kohdannut oon aikamoisen mimmin.
Nainen tuo mun lähelleni tuokaa
varmaan moni miehenpuoli huokaa.
Hyvää yötä toivotan näin sullen
Nuku hyvin tässä illan tullen.
Toisiamme paljon muistakaamme,
mielikuvituksin onnen jaamme.