TÄSSÄ SE ON !
Hyvin usein, kun joku arvostelee palstan hiljaisuutta tai mitäänsanomattomuutta, vastauksena tulee että: "laita nyt itse se maat kaatava avaus".
Tässä se nyt sitten on. Tämän avauksen alla saadaan kirjoittaa mistä vain (seriffin määräämissä rajoissa tietenkin)
Erityiseti toivoisin käsiteltävän aiheita:
*Ikääntyvä suhteessa höynäytys
*Ikääntyvä suhteessa terve järki
*Ikääntyvä suhteessa parisuhde
Ja mitäs muuta voitaisiinkaan? Näitähän koko palstsn olemassaolon ajan on käsitelty. Ei sen ihmeellisempiä avauksia voi olla, eikä tulla.
Kaikki avaukset ovat yhtä arvokkaita ja kirjoittajilleen tärkeitä. Eikös niin?
Siitä vaan kirjoittaman, tai sitten menen nurkkaan häpeämään hölmöyttäni.
Hyvin usein, kun joku arvostelee palstan hiljaisuutta tai mitäänsanomattomuutta, vastauksena tulee että: "laita nyt itse se maat kaatava avaus".
Tässä se nyt sitten on. Tämän avauksen alla saadaan kirjoittaa mistä vain (seriffin määräämissä rajoissa tietenkin)
Erityiseti toivoisin käsiteltävän aiheita:
*Ikääntyvä suhteessa höynäytys
*Ikääntyvä suhteessa terve järki
*Ikääntyvä suhteessa parisuhde
Ja mitäs muuta voitaisiinkaan? Näitähän koko palstsn olemassaolon ajan on käsitelty. Ei sen ihmeellisempiä avauksia voi olla, eikä tulla.
Kaikki avaukset ovat yhtä arvokkaita ja kirjoittajilleen tärkeitä. Eikös niin?
Siitä vaan kirjoittaman, tai sitten menen nurkkaan häpeämään hölmöyttäni.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Ensinnäkin huomenta,pakkasta on 17 pykälää.
Ei sinulla ole mitään syytä hävetä.
Tähän ensimmäiseen vastaisin:Joku nuorempi luu-
lee höynäyttävänsä vanhempaa,mutta ei se asia
kyllä niin ole kuin tämä höynäyttäjä luulee.
Vanha ihminen,jo paljon elämää kokenut,kuuntelee
mutta on hiljaa.Samalla kertaa tämä höynäyttäjä
on menettänyt luottamuksensa tähän vanhempaan.
Tämä toinen asia:Harvoin vanhempi ihminen lyö
päätänsä samaan kohtaan seinää monta kertaa.
Kolmas asia:Eräs sukulais pariskunta,iäkkäitä
molemmat.Vaimo huutaa kai kymmenen kertaa kesäs-
sä:minä otan kyllä eron tuosta ukosta.
Mies ykskantaan:tuo se sitten jaksaa melskata.
Ja päivä rutiini jatkuu.
Nämä oli vain minun ajatuksiani.
Kertokaahan omanne.
Tänään on muuten meidän miesten juhlapäivä.
Pyhäinmiesten päivä!
Vai teidän miesten päivä.??? No onneksi olkoon sitten vaan oikein sytämmensyvvyyksistä. Onhan se päivä meillä naisillakin vasta kevät puolella. Eli 8/3 ...
Angi mittasi ulos välittömästi tämän uljaan olo
tilan miesten suuruudesta.Kun ensin Pyhäinpäivä
ja Isän päivä sitten on viattomien lasten päivä.
Kyllä meillä miehillä näin loppu vuodesta olis
näitä juhlia.Totuuden nimessä on sanottava että
keväällä äitien päivä menee kyllä kirkkaasti ohi
näistä meidän miesten suurista luuloista.
Hyvä Angi!Tipautit maan pinnalle niin että
kantapäät meinas levitä.
Miehille täytyisi järjestää myös kansainvälinen Miestenpäivä, se olis oikeuden mukaisempaakin. Ne päivät täytyisi olla aika erillään muttei välttämättä syksyllä. Onhan täällä pohjolassa 3kk kesää siinä kerkiäisi hyvin puhumaan miestenasioista..
Minä taas nauroin tuolle sinun vitsillesi kuinka tänään oli miesten päiväkin? Kun oli Pyhäinmiestenpäivä... se nimihän on muutettu mutten muista miksi, muistatko sinä?
muista,olisikohan se Pyhäin päivä, en ole var-
ma.Kirkossa puhutaan silloin Pyhäin päivästä.
En tiedä sitäkään varmasti kirjoitetaanko tuo
yhteen vai erikseen.Pyhäin päivän iltana on
kynttilä kirkko,silloin sytyteään kynttilät,si-
nä vuonna kuolleiden omaisten/läheisten muistol-
le.Olin illalla kynttilä kirkossa,edesmenneen
poikani muistoksi.(jotain kosteaa tuli silmä
kulmaan.)Sopisi päivän nimeksi"Pyhäinpäivä."
se kuullostaakin paremmalta Pyhäinpäivä, sitä on tässä iänmyötä ruvennut unohtelemaan yhdyssanojen rakenteen. Joskus olen itsekseni nauranut ajatukselle että kirjoitan kohta kaikki asiat samaan putkeen ja annan ihmisten mietiskellä mitä sanomani tarkoittaa... :-))
menettänyt lapsesi? Ihan menin sanattomaksi. Voitko jo kertoa asiasta itkemättä? Onko siitä kulunut jo niin kauan ettet enään päivittän sure? Meinaan että surullakin on omat huoneensa ja taas sillä meinaan ettei suru ole aina ensimmäisenä mielessä kun aamulla herää? Anteeksi tämä minun tunkeiluni..? Toivotan sinulle jaksamista..
Menetin vanhimman poikani kevät talvella oli
39vuotias.On mielessä aamuin illoin ja monta
kertaa päivässä.On vaikeaa puhua.Mutta esimer-
kiksi tätä kirjoittaessani tuntuu kuin joka sa-
na helpottaisi asiaa.Et tunkeile ollenkaan.Meil-
lä oli välit kunnossa.Ei jäänyt mitään hampaan-
koloon.Nuorempi poikani,kaksi vuotta nuorempi,
sanoi,että kyllä jäi,kun lähti tuolla tavalla.
Ja itki hillittömästi.Välillä kysyi"kuinka sinä
isä jaksat."Mutta elämä on tällaista,lähtö jär-
jestystä ei ole.Anteeksi kovasti tämä purkautu-
miseni.
sekä toisin. Sinä olet aivan oikea henkilö purkautumaan minulle. Voit tehdä sitä enemmänkin. Ymmärrän sinun henkisen elämäsi tämän järkyttävän asian jälkeen. Sellaista ei kukaan voi unohtaa koskaan täysin. Ja tiedätkö että asiasta täytyy puhua, kirjoittaa aina uudelleen ja uudelleen. Se ei koskaan tule valmiiksi vaikka helpottaisi. Ehkä ajanoloon asiaan tulee jonkin asteinen huntupäälle joka vaikuttaa keventyneeltä muistolta. Mutta jokin aivan pieni asia voi yhtäkkiä repäistä kaikki haavat auki ja saada ihmisen melkein luhistumaan. Silloin sinä ja toinen poikasi tarvitsisitte toisianne enemmän kuin koskaan. Toivon kuitenkin ettei teille enään kävisi näin että olisit poikasi kanssa päässeet sen raskaimman ajan yli. Toivon todella...
tehty voitettavaksi.Kuinka hyvin sinä ymmärrät
kään asioita.Eilen illalla pystyimme ensimmäisen
kerran puhumaan poikani kanssa tästä asiasta,kun
aikaisemmin puhe on kerta kaikkiaan katkennut.
Mutta kyllä se siitä.En ole tarvinnut poikieni
kanssa riidellä,asiat on aina osattu sopia asi-
allisesti.Noin leikki mielellä,minun on parempi
sopia,vastassa 196cm raavasta miestä.
Aluksi;Viisakin mene vipuun ja se vasta harmittaakin.
Parisuhteesta,vanhastakin,nekin voivat yllättää niinkuin omani,44vuoden jälkeen Ukko otti ja jätti,lähtien itseään 30vuotta nuoremman matkaan.Tähän sopisi sanonta;mikään ei ole kirkossa kuulutettu!Vaikka meidän liittomme olikin.Asiat voivat olla näennäisesti kunnossa,mutta toisen pinnan alla muhii?!Itselleni ei ole selvää,miksi?En kait kaikesta voi syyttää itseänikään?!
Aurinko paistaa pakkaspäivässä,nauttikaamme siitä!
syveni omalla kohdallani ja loppui kertalaakista kumppanin kuolemaan. Olisin kokenut kumppanin lähtemisen toisen matkaan vielä kamalampana. Sivusta seuranneena näin tuntuu käyvän monelle. Varsinkin ikääntyvät miehet hullaantuvat niin, ettei mikään auta- pitkä parisuhde ei paina mitään.
Monasti emme pidä itsestämme!!!
Vertailemme nuorempiin, eikä se ole hyvä.
Emme pidä ulkoisen olemuksemme rappeutumisesta, eikä asian todeksi myöntäminen ole helppoa.
Järkeä meillä on;)))
Niin onkin, mutta sen suhteuttaminen käytäntöön ...Hm!
Käytäntö on taas nykypäivää, tai tämän päinvän ajassa menemien tunnustamista: Tässä mennään nyt, tällä vuosikuymmenellä ja vuosituhennella.
Parisuhde on kokenut ikäisillämme usein kolhut ja karikot, valitettavan usein johtanut eroon ja uuteen, taas eroon johtaneeseen parisuhteeseen.
Luulen, että seksuaalisesti potentoaalisen miehen kaipuu "säpäkämpään" suhteeseen, on syynä uuden, vaikkakin vaimonsa ikäisen(joskus vanhemmankin) tuoreemman parisuhteen löytymiseen.
Vaimo voi kokea samoin, mutta luullakseni harvemmin lähtee seikkailemaan.
Kumpa pystyisimme elämään ajatellen realistisesti: Aika aikaa kutakin.
Pystyisimmepä rakastamaan, niinkuin kerran lupasimme, tai ainakin lupasimme "tahtoa", myötä ja vastoinkäymisissä.
Minun mieheni ärsyttää minua joka päivä ja tiedän ärsyttäväni häntä , - mutta ajatellanpa, jos sitä "ärsyttäjää" ei eräänä päivänä olisikaan!!!! Eikä olekaan, jos saamme elää vanhoiksi, tai joudu lähtemään ennen häntä!!!
parisuhteessa on yla ja alamaet, mutta tahan ikaan tullessa tie tasoittuu oppii hyvaksymaan toisen hyvat ja varsinkin ne huonot puolet ja niitahan meilla kaikilla on.
Minun paras ja luotettavin ystavani on mieheni,mika arsyttaa, mina innossani kerron jotakin,kirjan taan kuuluu : juu ihan niin ja sitten hoksaan ei ole kuunnellut sanakaan mita olen sanonut,istuu siina omissa maailmoissaan,mutta olis se kauheeta jos tuo tuoli olis tyhja,menekin keittamaan aamu teen useimmiten han sen tekee, mutta nain kauniin sunnutai aamun kunniaksi taytyy vahan passata.
Minä katson itseäni peilistä ja sieltä tuijottaa vastaan vanheneva nainen.
- Voi kauheeta näitä vakoja otsassa ja juonteita suupielissä, huudan hänelle
- ja katso nyt tätä kaulaakin ihan kuin Helvi-tädillä,
jota kutsuimme takanapäin kalkkunaksi roikkuvan kaulansa takia,
- ällöttää nämä ruskeat läiskätkin...mistähän niitäkin ilmestyy,
- ja hiuksetkin tippuvat päästä, tulenkohan minä kaljuksi.
Hän tulee luokseni, suutelee niskaani ja sanoo:
- Olet minun elämäni nainen, rakastan sinua juuri tuollaisena kuin olet.
Kiitos, että olet olemassa.
siina Eeva Kilpi sattuvasti kuvaa meidan ikaisten rakkautta.
Iltapaivalla kuuntelimme cd;lta Hopeahapset Georg Otsin laulamana:kaunis olet sina mulle kauniinpi kuin milloinkaan,hopeata hapsillasi,, silti rakas olet sina mulle,,
on lehtien auervaara-juttujen mukaan. Onko muuten naispuolisella auervaaralla jokin nimi, ei tule mieleen. Olen itse siinä onnellisessa asemassa, että minulla on ollut onnellinen parisuhde. Mikä saa ihmisen antamaan suuret summat rahaa tuiki tuntemattomalle? Nykyaika on siitä parempi, että demokratia toimii: jos nuoret menevät jonnekin, kumpikin masaa itse laskunsa.
Kysyit, onko naispuoliselle auervaaralle vastinetta. Ei tule mieleen. Ilolintu kenties. Iloinen leskikään ei oikein sovi, sillä hän tuskin siipeilee.
Tämä leski tässä tunnustaa tulleensa elämänsä ensimmäistä kertaa höynäytetyksi. Ei kuitenkaan taloudellisesti suinkaan.
Kirjoittelimme. Ihastuin riittävästi, sain vaihtelua elämään. Tapailimme, viihdyimme toistemme seurassa. Jotain epämääräistä aika-ajoin ounastelin, mutta päätin luottaa. Minkäs tein, lienee ollut sellainen buumi päällä. Ja luottamuksen pitäisi luoda luottamusta, sanotaan. Kunnes silmäni aukenivat. En ollutkaan ainoa kohde.
Nyt jälkikäteen ymmärrän häntä kuin myös itseänikin. Nämähän lienevät vain niitä ikääntyvien ihmisten erilaisia mukavia sattumuksia elämäämme piristämään. Ja mietittyäni nyt tarkemmin en enää tunnustaudukaan tulleeni mitenkään höynäytetyksi.
osaa oikeat mittasuhteet. Kerään itsekin pikku seikkailuja,ketään loukkaamatta. Kun ei odotan hirveästi, ei petykään.
Minä myös olen tullut höynäytettyä. Mulla oli myös ensin samanlaisia tuntemuksia, mutta nyt kun tarkkaan ajattelen, onko mitään järkeä alkaa suunnittella jotain pysyvämpää suhdetta.
Elämä on niin lyhyt ja tämän ikäisenä kannattaa elää päivä kerrallaan ja iloita pienistä kohtaamisista.
oliko kyseessä pitkäaikainenkin suhde?
on talletettuna tiedostoon runsaat 12.500 kt runsaan kymmenen kuukauden ajalta. Onhan mukava muistella kiikkustuolissa.
Korjaan yli 22.500 kt. Ihan pieni laskuvirhe!
Missään iässä ei järki toimi niinkuin pitäisi,tunteet ne voittaa.Siksi sitä joutuu höynäytetyksi aina sopivin ajoin.Mutta ah niin ihanaan höynäytykseen että elämään tulee säpinää.
Parisuhde on aikansa elänyt ei se anna aina kaikkea mitä tarvitsee.Kummallekkin osapuolelle tekee flirtti hyvää.Kuka vielä höynäytyy enemmänkin.
Ennen oli toisin mutta kaikki yhteiskunnassa on muutoksessa.Olemme vähän pallo hukassa kun kaikki on muuttunut,parisuhteessa on eri säännöt kun vuosisadan vaihteessa.
25 vuotta avoliitossa,kun entinen kullanmuru
höynäytti ja lähti toisen mukaan.Mutta säännöt
on samat,sillon kun en ole mökillä,niin minä
olen se joka vie matot ulos ja niitä pitää minun
hakata niin maan vietävästi,vaikka ei ne ole mi-
nulle mitään tehneet.Toisin sanoen, mikään ei
ole muuttunut.
niin silloin toinenkin on käyttnyt samoja konsteja saadakseen sinut.Itse joutuu päättelemään mikä on arvo omassa liitossa.
Minusta on paljonkin muuttunut vaikka kaveri on pysynyt samana.Meidän on itsemme pitänyt muuttua.
Jos minulla on antaa miehelle jalompaa hommaa kun maton hakkaaminen,jos siitä löytää ilon"että on mukavatulla puhtaaseen mökkiin".
Meillä ei toimi se vaan itse vie matot ulos jos ei kelpaa.Kovin monesti vuodessa ei pestä lattioita.Ei näy kun on hämärää.
kesti sähköisenä lähes 40 vuotta. Olen edelleen vanhanaikainen tässä suhteessa. Olen ollut paljon miesten kanssa tekemisissä. Monen kanssa on ollut mielenkiintoisia keskusteluja ihan asiapohjalta. Kunnioitan myös toisten parisuhteita. Ne pikkuseikkailut ovat olleet luontoretkiä, keskustelutuokioita, tanssahteluja ketään loukkaamatta. Ehken oma suhteeni oli epätavallisen onnellinen.
tiennyt,veinkö matot ulos vai en.Jotkut muuttuu
toiset ei.Entinen vaimoni ei ole muuttunut tai
mikä olisi oikea sana muoto.Ennen kuin hän lähti
nykyisen miehen mukaan,hän oli minulle kuin
luonnon lapsi.Mutta eron jälkeen hänestä tuli
julma ja itsekäs.Lapsia häikäilemättömästi käyt-
täen kiusanteon väli kappaleina.En varmaankaan
osannut kohdella häntä oikein.Mutta nyt jälestä
päin olen ajatellut monta kertaa"hyvä kun lähti.
Toisten kanssa pystyy puhumaan asioista,toisten
kanssa ei,kun vain yksi mielipide.Harmillisinta
on se,kun olevinaan älykkäät ihmiset syyllistyy
kiusan tekoon,missä lapset on lyömä aseina.
Ei nykyisessä pari suhteessani ole sen suurem-
pia ongelmia kuin muillakaan.Käyn ne matot piek-
sämässä ja kohta alkaa joulu leipomiset.Paistan
joka joulu kuivat kakut ja tortut,myös lasteni
perheisiin.Kuukautta ennen pitää lopettaa auto
remontit,että kädet puhdistuu.Säilytän miehenä
aina sen viimeisen sanan"kyllä rakkaani."
mies kun osaat leipoakkin.Lapsille vielä ehdit siivoamaankin.Tiedät itse mikä on kodin arvo ja kuinka hyvä on saada ymmärtävä ihminen kaveriksi.Maton hakkaaminen on hyvää liikuntaa ja tulee puhdasta.
Naisista tulee hirviöitä avioerossa,ei kaikista.Olen lähetä nähnyt ja itse saanut tuntea pahimman puolen.
En saa olla paljoa tekemisissä pojan poikani kanssa.Olen saanut kuitenki sen verran että olemme läheisiä.
Olet kestänyt ja selvinnyt.Olenkin ihmetellyt miten paljon on nykyisten miesten pitänyt kestää kun naiset saavat lapsien kanssa kiristää isää.
Kummatkin rakastaa toisiaan ja ne yritetään erottaa toisistaan.
Laulelit vähän näistä ero asioista ja lapsilla
kiristämisestä,mutta nuottisi osui ihan nappiin!
Tylsää!
Miehet on justiinsa,noin pitkäveteisiä ja mielikuvituksettomia?
Minä haluan hauskempaa? Ja heti!
on pareen ku yx pitkä.
keskisiä asioita ei huudella turuilla ja toreil-
la.Ei sitä kukaan tiedä mitä kenenkin makuuhuo-
neissa tapahtuu,siellä voi olla vaikka minkä-
laista glamouria ja möyriä,ei niistä näillä
palstoilla setvitä.
Jos pystyt! Kyllä kaikkea ja kaikkien kivaa koitettais, mutta mutta, kun se ei täällä ole mahdollista. Eikä miehet yksin ole tylsiä ja pitkäveteisiä. Siihen kyllä ihan varmasti tarvitaan myös "kaiken tuomitsevia" naisia.
Ole siinä sitten muuta, kuin tylsä?
Olipa kiva nähdä, että tämä, sinänsä ihan mitäänsanomaton aloitukseni, kirvoitti näinkin hyvän keskustelun, ilman, että melkein yhtään sitä itse lietsoin.
Joidenkin mielestä keskustelu oli "tylsää ja pitkäveteistä", jotkut toiset taas puhuivat aktiivisesti. Ihan ytimeen ei päästy: Miks me höynähdämme? Mutta eihän sitä kukaan voikaan tietää.
Kaunis kiitos kaikille osallistujille! En mene nurkkaan häpeämään.
terv. PellePeloton