Yön tähdille minä avauduin,
aina yhtä raukeille
kuulijoille.
Haukka kirkui
jäisiä kyyneleitä rikkoen,
jotka lepäsivät oksistossa.
Pimeydessä ei näkynyt
piirtoa pilvien,
ne nukkuivat piiloissaan.
Hymyilin sinulle,
tunsitko sen ?
Pidätän hengitystäni
kuullakseni sinut
ja suljen silmäni tunteaksein.
Sinusta
tämä kaikki minussa syntyy
sinusta, sinusta vain.
aina yhtä raukeille
kuulijoille.
Haukka kirkui
jäisiä kyyneleitä rikkoen,
jotka lepäsivät oksistossa.
Pimeydessä ei näkynyt
piirtoa pilvien,
ne nukkuivat piiloissaan.
Hymyilin sinulle,
tunsitko sen ?
Pidätän hengitystäni
kuullakseni sinut
ja suljen silmäni tunteaksein.
Sinusta
tämä kaikki minussa syntyy
sinusta, sinusta vain.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ja hyvää PPP:äää!*Hymyilin*, kun itse tuijottelin kädet leuan jatkeena tähtitaivasta eilen! Runosi luin 'hiljaa' niin ettei tunnelma rikkoontunut, sillä tyylillä se antoi enemmän! :)
Touhukasta talvipvää sinne! :)
Tässä pikaisesti pääsin koneella käymään, sitä
touhua kyllä nyt riittää, kun tuo 3 vee
viettää viikonloppua täällä.
Kiitos paljon, kiva kuulla että runossani oli
* jotain *
Pyhäinpäivän jatkoja vaan, ja taas menoks -
fiuuuuh ...
Puhutteleva,pinuutensa tuntee.
Mut ,sinne ylös sydän ojentuu.
Kiitos taas herkyys ,kuin ohutta jäätä.
Katseen kestävää,ei sille voi astuu.
Rakkaus ,janoaa vuorovaikutusta.
Erittäin kirkasta aurinkoista päivää.Liisa
tietenkin ennen menoani myös huomioin.
En tiedä oikein, miten tuo runoni
syntyi, katselin iltataivasta, tähtiä ja eipä
siihen juuri muuta tarvittu, rakkauden
kierteiden lisäksi.
Lämpimiä terveisiä sinulle sinne kaupunkiin
täältä maaseudun rauhasta lähetän kiitokseni
kera.
Lähden nyt todella ulos koiran kanssa,
pikkutyttö vois vaikka käydä pienille
päikkäreille sillä aikaa :)
sai sinut kirjoittamaan tämän hienon rakkausrunon? "sinusta" niin jos olis "se" josta voisi kirjoittaa mutta kun aika ei anna periksi paljon muulle kuin lukemiselle, en edes ehdi lukemaan kaikkia hienoja runoja tällä palstalla, mutta otan vahingon takaisin kun on enempi aikaa
Kaunista talvi/pyhäinmiestenpäivän jatkoa sinulle, Rellu!
ehkä siihen löytyi jotain, jostain muustakin,
kenties, kenties :)
Aika on kortilla mullakin nyt, kun tuo pikkunen
viipeltäjä täällä pyörii, siks hyvin pikaseen
pääsen tänne melkein varkain.
Palaan huomenna palstalle, mentävä taas.
Kiitos Lio, ja lempeää iltaa.
Lienee kyllä sinulla aika lukujesi parissa, mutta kuitenkin.
iskee ainakin minun sisuksiini ovelasti ja lujaa. Ja jollain tavalla viehättää myös "Hymyilin sinulle,/ tunsitko sen?", vaikka onkin jonkun muun tai monienkin aiemmista ajatuksista tuttu. Nimeämättömästi ja epämääräisesti tosin. Runon pääidealle, joka nähdäkseni kiteytyy lopussa, toivoisin toisenlaista runoa. Tämä ei tällaisenaan löydä ajatustaan aivan niin napakasti. Alku harhailee mielikuvissa ja törmää sitten lopun säkeisiin kuin seinään. En oikein tiedä. Jotain tästä puuttuu, jotain on liikaa. (Taas näitä minun "hyödyllisiä" lausuntojani). Ensimmäiselle säkeistölle näytän peukaloa - ylöspäin :).
Onhan se mukavoo kun suap köllötellä jonkun vieressä ja toesen henkitystä*kuorsoomista*kuunnella.....niin ja veekenttiä sinnekii päen.....(Z)
Niin, olen ainakin itse käyttänyt aiemmin tuota
"hymyilin sinulle, tunsitko sen" tyyppistä
lausuntoa joissain runoissani, se vaan miellyttää
jostain syystä minua.
Höh, sinä oot niin fiksu, ajattelet kaiken niin
mahdottoman tarkasti - minusta ei taida olla
siihen, ja tulokset on sitten sen mukaisia.
Mutta kiitän kuitenkin kannanotostasi, kertauk-
sen makua, mutta aina palautteesi on tervetullut-
ta. Leppoisaa pyhäpäivän jatkoa.
niimpäs, mikäs se on toisen vieressä köllötelles-
sä :)
Kiitosta vuan, ja mukavata pyhhee sinne savon-
mualle - kirpakka on tuo päevä.
tällä mielenlaadulla, aivan mielenkiintoista ja ihanaa luettavaa ja kaunista kerrontaa.
Kiitos sinulle, ihanaa on kuulla, että runoni
kosketti myös sinua.
Kaikkea hyvää päivääsi, hymyn kera toivotan.