Huh,huh..apuva apuva..
Viimeiset kaksi viikkoa on poikavauvamme kanssa ollut raskaampaa kuin kertaakaan aiemmin.. Hän on nyt nelikuinen ja aivan käsittämätön känkkäränkkä!!
Mikään ei kelpaa, ei ainakaan kovin kauaa. Uutta tekemistä pitäisi keksiä aivan jatkuvasti! Kaikki talon lelut ja tavarat on käyty kymmeniin kertoihin läpi, kaikki laulut laulettu, kaikki huoneet katseltu.. ja kaikki kiinnostaa maksimissaan viisi minuuuttia ja sitten alkaa taas se kitinä. Sylissäkään ei viihdy ellei kulje kämppää ympäri.Paikallaan ei voi olla ja lopulta poitsu kyllästyy siihen kanteluunkin..ja mie yritän viimeiseen asti välttääkin sitä tyhjänpäiväistä kantelua..
Itku ei ole sellaista kunnon itkua, vaan sellaista (äärimmäisen rasittavaa) kitinää! Masu on täynnä, vaipat on kuivat, ei ole kylmä eikä kuuma, vaan pojalla näyttää yksinkertaisesti olevan vain käsittämättömän tylsää ja jos saan näin rumasti sanoa, niin sillä näyttää oikeasti välillä seku vaan VITUTTAVAN!
Yöt poika nukkuu aivan mahtavasti, noin 9-11tuntia yössä ja päivällä kahdet päikkärit. POika syö hyvin, eikä siinäkään ole mitään ongelmaa..mutta se sinkkurointi! Huh huijakkaa..
Tää alkaa olemaan tosi uuvvuttavaa. Onko kenelläkään muilla samanlaisia tapauksia ja jos on niin onko tuo vain joku ohimenevä vaihe? Ja meneekö se ohi milloin?
Mie en ole kertaakaan aikaisemmin ollu näin väsyny, ja siitä väsymyksestä ja omasta kiukkusuudestakin tulee niin huono omatunto, ja tuntuu, että teenkö mie jotakin väärin? ONko se sittenkin minussa se vika, että lapsella on huono olla?
Onneksi poitsu nukkuu taas päikkäreitä..saa itekin huilia vähän ja tehtyä muita kotiaskareita..Mut ennen hommia,piti päästä vähän purkamaan tänne. Pliis, sanokaa ettei meidän poika ole ainoa!
-minimamma-
Viimeiset kaksi viikkoa on poikavauvamme kanssa ollut raskaampaa kuin kertaakaan aiemmin.. Hän on nyt nelikuinen ja aivan käsittämätön känkkäränkkä!!
Mikään ei kelpaa, ei ainakaan kovin kauaa. Uutta tekemistä pitäisi keksiä aivan jatkuvasti! Kaikki talon lelut ja tavarat on käyty kymmeniin kertoihin läpi, kaikki laulut laulettu, kaikki huoneet katseltu.. ja kaikki kiinnostaa maksimissaan viisi minuuuttia ja sitten alkaa taas se kitinä. Sylissäkään ei viihdy ellei kulje kämppää ympäri.Paikallaan ei voi olla ja lopulta poitsu kyllästyy siihen kanteluunkin..ja mie yritän viimeiseen asti välttääkin sitä tyhjänpäiväistä kantelua..
Itku ei ole sellaista kunnon itkua, vaan sellaista (äärimmäisen rasittavaa) kitinää! Masu on täynnä, vaipat on kuivat, ei ole kylmä eikä kuuma, vaan pojalla näyttää yksinkertaisesti olevan vain käsittämättömän tylsää ja jos saan näin rumasti sanoa, niin sillä näyttää oikeasti välillä seku vaan VITUTTAVAN!
Yöt poika nukkuu aivan mahtavasti, noin 9-11tuntia yössä ja päivällä kahdet päikkärit. POika syö hyvin, eikä siinäkään ole mitään ongelmaa..mutta se sinkkurointi! Huh huijakkaa..
Tää alkaa olemaan tosi uuvvuttavaa. Onko kenelläkään muilla samanlaisia tapauksia ja jos on niin onko tuo vain joku ohimenevä vaihe? Ja meneekö se ohi milloin?
Mie en ole kertaakaan aikaisemmin ollu näin väsyny, ja siitä väsymyksestä ja omasta kiukkusuudestakin tulee niin huono omatunto, ja tuntuu, että teenkö mie jotakin väärin? ONko se sittenkin minussa se vika, että lapsella on huono olla?
Onneksi poitsu nukkuu taas päikkäreitä..saa itekin huilia vähän ja tehtyä muita kotiaskareita..Mut ennen hommia,piti päästä vähän purkamaan tänne. Pliis, sanokaa ettei meidän poika ole ainoa!
-minimamma-
Vastaukset 5
Vanhimmat
Huoli pois kyllä se ajanmyötä menee ohi. Vauvasi on vain kiinnostuneempi ympäristöstään ja tavallaan vaatii reviirinsä laajentamista. Ulkoilu (rattaissa) eri reittejä käyttäen voisi olla hyvä ratkaisu. Omat hermosikin saisivat tuulettua kunnolla.
Tuskin olet huono äiti. Älä syytä itseäsi. Kyllä äidilläkin on oikeus purkaa tuntemuksiaan eihän sitä sentään mitään koneita olla.
Ole kuitenkin onnellinen,että vauvasi nukkuu yöt noin hyvin ja lisäksi päikkäreitäkin.Saathan sä yöt levähtää ja se on jo iso asia! Meidän kohta 6kk vauva ei antanut kolmeen kuukauteen nukkua yöllä eikä päivällä ja nytkin nukkuu vain silloin tällöin max.6h putkeen yöllä.
mut yöllä poika heräsi jopa 1,5 tunnin välein syömään.välillä olin tosi väskä...mua ei kyl ottanu päähän se et poika kitisi koska tiesin et se johtuu siitä ku alkaa oleen kiinnostunu maailmasta..poika kyllästy leluihin ja sit piti kannella ympäri asuntoo.yölliset heräilyt oli raskasta ku nukuin noin tunnin pätkiä mut syykin tuli selväks.pojalle puhkes eilen hammas=)jaksamisia.kyl se siitä rauhottuu.
Meidän poika on nyt 5,5kk ja sitä kitinää on ollu kolmikuisesta asti. Lattialla ei viihdy kun ei liikkeellekään pääse. Lisäksi heräilee yöllä kahden tunnin välein. Olen monesti hokenut itselleni, että "tuo on vaan vauva, minä olen aikuinen, kyllä mä tästä selviän". Sit kun se kitisee, niin mä stressaannun itsekin ja alan jotenkin hössöttämään, vaikka tiedän että pitäisi olla tyynen rauhallinen.
Kyllä mä uskon että tämä tästä helpottuu. Mä uskottelen itselleni, et jos mun reipas poika on vihainen kun ei pääse liikkeelle, niin se on leikki-iässä paljon reippaampi kuin muut vauvat ja menee mielellään esim. tarhaan hoitoon. Jollekin helppoa on vauva-aika ja jollekin joku muu ikäkausi.
ei kyllä mitenkään voi vielä vaatia tuollaista määrää aktiviteettia? Taidat tulkita häntä väärin. Jospa pidät sylissä rauhassa ja laulelet ja juttelet ja annat vauvankin nukkua välillä rauhassa etkä koko ajan häntä hyppyytä. Stressaat teitä molempia.
T: 4x äiti