Hämärän kellot
herkät sellot
soivat, toivat
rakkauden äänet
lähelle ihmistä
täynnä tyyntä sointia
Tuulien yläpuolla
laulun laella
metsien polkua
pitkin hiljaisia vesiä
annoin mieleni soljua
Syksyiset lehdet
puiden kujana
Omat askeleeni
yksinäisenä seuranani
Ilmojen halki
tuuli nousi
Hämärän kellot
minulle laulua soitti
Rakkaus pelon voitti
herkät sellot
soivat, toivat
rakkauden äänet
lähelle ihmistä
täynnä tyyntä sointia
Tuulien yläpuolla
laulun laella
metsien polkua
pitkin hiljaisia vesiä
annoin mieleni soljua
Syksyiset lehdet
puiden kujana
Omat askeleeni
yksinäisenä seuranani
Ilmojen halki
tuuli nousi
Hämärän kellot
minulle laulua soitti
Rakkaus pelon voitti
Vastaukset 2
Vanhimmat
tämä runo jo otsikkokin vangitsi, hienoa kuvakieltä!
palautteestasi.