LUKEKAAAAA!!ja vastatkaa jos vaa jaksatte?
kaikki joil ois vähänki jotain kokemust tai vinkkei, ni kertokaa miten saan mun vanhemmat uskomaan et haluisin koiran ja ottaisin siit vastuun, ketään ei ota sitä tosissaan, mut mä otan. joskus ku siit ruvetaan puhuu sellases mieles et "aikuisen sit voit ottaa ja et sä pysty hoitamaan" ja muuta ni tulee sellane olo et mitä mä enää ees yritän, ku ei ne suostu. äidin kaa yleens juttelen koirist ja näytän kaikkii rotui ja muuta ja se on ollu ihmeen kiinnostunu ja SUOSITTELI oikeen ite yhtä rotuu ja sano niinku et " toi ois kyl mun mielest tollanen kiva ja sellanen leikkisä" ihmettelin sitä mut sit sil on sellasii päivii et se ei ees haluu kuullu sanaa koira. meil on ennestään 8 vuotias samojedi, ja oon melkeen saanu jo äitin suostuteltuu, mut mitä teen??ku mul oli synttärit sain perheelt sellasen kortin mis oli onnittekut ja sit ku siin oli koiranpennunkuva siin kortis ni ne oli kirjottanu "tämä pentu tulee varmaan joskus sinun hoiviisi" mä jo ajattelinet saisin sen mut se on vaikeet:( VINKKEJÄ??????
kaikki joil ois vähänki jotain kokemust tai vinkkei, ni kertokaa miten saan mun vanhemmat uskomaan et haluisin koiran ja ottaisin siit vastuun, ketään ei ota sitä tosissaan, mut mä otan. joskus ku siit ruvetaan puhuu sellases mieles et "aikuisen sit voit ottaa ja et sä pysty hoitamaan" ja muuta ni tulee sellane olo et mitä mä enää ees yritän, ku ei ne suostu. äidin kaa yleens juttelen koirist ja näytän kaikkii rotui ja muuta ja se on ollu ihmeen kiinnostunu ja SUOSITTELI oikeen ite yhtä rotuu ja sano niinku et " toi ois kyl mun mielest tollanen kiva ja sellanen leikkisä" ihmettelin sitä mut sit sil on sellasii päivii et se ei ees haluu kuullu sanaa koira. meil on ennestään 8 vuotias samojedi, ja oon melkeen saanu jo äitin suostuteltuu, mut mitä teen??ku mul oli synttärit sain perheelt sellasen kortin mis oli onnittekut ja sit ku siin oli koiranpennunkuva siin kortis ni ne oli kirjottanu "tämä pentu tulee varmaan joskus sinun hoiviisi" mä jo ajattelinet saisin sen mut se on vaikeet:( VINKKEJÄ??????
Vastaukset 9
Vanhimmat
oli sama tilanne nuorempana. Puhuin joka päivä vanhemmilleni koirista ja he monesti lupasivat, että koiran saan seuraavana kesänä ja kesä tuli muttei koiraa. Monta vuotta toivoin omaa koiraa ja hankin hoitokoiria, joista sain paljon lohtua.
Nyt kun olen täysi-ikäinen ja koira tulossa pitkän odotuksen jälkeen, olen sitä mieltä, että on hyvä saada koira vasta nyt.
On enemmän aikaa, kokemusta erilaisista roduista, oma iso asunto, piha ja rahaa, jota tarvitaan kun omistaa koiran.
Tuskin olisin nuorempana ymmärtänyt täysin millaista on olla koiranomistaja, mutta nyt ymmärrän. =)
Olisi varmasti myös sinunkin hyvä odottaa vielä jonkin aikaa vaikka vaikeaa se onkin. Onhan teidän perheessä koira jota voit hoitaa ja saat hyviä kokemuksia. Ja hoitokoira on myös hyvä vaihtoehto.
Sinun vanhemmat saattavat ajatella ettet jaksaisi vielä hoitaa omaa koiraa. Teidän kannattaa jutella yhdessä kunnolla asiasta. Koirat ovat ihania, mutta sinun pitää olla varma, että jaksat hoitaa koiraa monta vuotta, koiraa ei koskaan saisi laittaa hetken mielijohteesta. Mieti tarkkaan oletko valmis koiranomistajaksi?
Tsemppiä sinulle. Kyllä sinä vielä koiran saat. =)
Heippa. Tässä luin kirjoituksesi ja mietin kuinka vanha olet?
oon 13 vuotta, ja tiiän et suurin osa ajattelee etten kykenis hoitaa sitä, mut jos se koira tulis ni ehkä mun vanhemmatki tajuis sen et on ihan eri asia olla vanhan koiran kaa joka on tavallaan koko perheen yhteinen ja et se tuli ku olin 5 vuotta enkä suunnilleen tajunnu sillon mitään, en pystyny opettaa sitä, ulkoiluttaa? mun mielest tää ikä ois paras jollon koira ois parasta tulla"/mitä mielt te ootte?
ja muuten mul ei oo koskaan ollu tälläne tunne et haluun sitä näin paljon?:Den tiiä mikä mul on mut katon jo kaikkii juttui netis et misä ois nyt syntyny pentui ja millon ne ois luovutusikäsii?oon tullu jo ihan sekasin täst koko "koira" jutust;S
..rotua olet itsellesi ajatellut? Kannattaa miettiä tarkkaan ja valita ensimmäiseksi koiraksi soveltuva rotu eikä vain katsoa ulkonäköä tai 'hienoutta'. Kannattaa siis ottaa mahdollisimman helppo rotu aluksi, että säästyisit ikäviltä ongelmilta tulevaisuudessa.
Onko vanha koiranne koulutettu? Voit vaikka aluksi rueta sille kouluttamaan uusia asioita. Tai jos on mahdollista hanki jostain läheltä hoitokoira itsellesi. Näin saat sitten vähän kokemusta ennen oman koiran hankkimista.
Itse otin ensimmäisen oman koirani vasta täysi-ikäisenä, mikä oli näin jälkikäteen ajateltuna ihan hyvä asia. En olisi opiskeluaikoina pystynyt koiraa pitämään mukana. Sitä ennen koulutin ja touhusin vanhempieni aikuisten(kouluttamattomien) koirien kanssa, mistä sain sitten ihan hyvät pohjat oman koiran kanssa aloittamiselle.
Koiran ottoa kannattaa miettiä tarkkaan ja etsiä sitä oikeaa rotua ja pentua pitkään. Koira on kuitenkin jopa 15 vuotta elämässäsi, joten kannattaa miettiä esimerkiksi sellaiset asiat että minne koirasi pistät kun lähdet opiskelemaan? Jos muutat asuntolaan mihin koiraa ei saa ottaa, jääkö koira vanhemmillesi?
Suosittelisin odottamaan vielä muutaman vuoden niin että tiedät tulevaisuudestasi hieman enemmän.
Tiedän kokemuksesta että on turhauttavaa ajatella että pitäisi odottaa vielä monta vuotta, mutta kyllä kärsivällisyys aina palkitaan.
Voithan siinä odotellessasi kuitenkin suostutella pikkuhiljaa vanhemmillesi koiran ottoa ja ehkä he alkavat lämmetä ajatukselle, että vanhalle koirallenne pitäisi ottaa seuraaja;)
Tsemppiä ja kärsivällisyyttä sinulle:)
koira vaatii paljon aikaa ja rahaa. Kustannuspuoli jäisi arvatenkin vanhemmillesi. Vastuu alaikäisen koirasta on kuitenkin aina vanhemmilla.
Paras aika ottaa oma koira on sitten kun pystyt itse kustantamaan koirasi kulut, eli kun rupeat saamaan omaa rahaa. En usko että vielä 13-vuotiaana pystyt täysin huolehtimaan omasta koirasta.
Koiran ensimmäisen vuoden aikana jo pelkästään rokotuksiin menee noin 150 €, johon tietenkin lisäksi tulee koiran itsensä hankinta (rotukoira yleensä 500 eurosta ylös päin rodusta riippuen ja sekarotuinenkin yleensä vähintään 50-100 €) ja tietenkin koiranruuat sekä varusteet. Ja jos koira yllättäen sairastuu, on pystyttävä maksamaan eläinlääkäri kulut.
Koiran pito on siis kallista lystiä, joten kannattaa miettiä asiaa tarkkaan.
olen ajatellut kultaisennoutajaa;)oon luknut paljon juttuja siitä ja milestäni se sopisi parhaiten, ja on se ollut suosikkikin pitkän aikaa
et ehkä usko, mutta et tiedä kuinka eläinrakas olen, tiedän että mietitte nyt "se ei riitä että on eläinraikas" tiiän, mut viettäisin eniten aikaa sen kanssa se on jo paljon,
lenkeillä käynti, leikit, ruoka, opetus ;D
Sinuna harkitsisin vielä muutamaan kertaan koiran ottamista. Varmasti rakastaisit koiraasi täydestä sydämestä ja uhraisit sille aikaa, mutta koska olet vielä niin nuori, niin elämäntilanteesi tulee muuttumaan vielä monta kertaa. Varmasti joskus lähdet opiskelemaan ja tekemistä on riittämiin, ja silloinkin siitä koirasta pitää pitää huolta eikä jättää sitä vanhempien hoivaan. En tarkoita, että välttämättä juuri sinulle kävisi näin, mutta sitäkin asiaa kannattaa miettiä. Koira elää kuitenkin rodusta riippuen melko monta vuotta. Mielestäni paras aika ottaa koira on silloin, kun elämä on "vakaalla pohjalla" ja mitään valtavia muutoksia elämäntilanteessa ei ole näkyvissä.
Koiran kouluttaminen saattaa myös olla hankalaa, ja senkin vuoksi koira sitoisi myös vanhempiasi melko paljon, vaikka olisitkin halukas koiraa opettamaan ja hoitamaan. Itse olisin myös sinun iässäsi tahtonut itselleni koiran ja olin varma että olisin pystynyt siitä huolehtimaan. Nyt, kun olen 21 vuotta, otin ensimmäisen koirani, ja totesin, että en tuolloin nuorempana olisi pystynyt koirasta pitämään huolta. Joten mieti vielä, ehdit ottaa koiran kyllä myöhemminkin :)
no en tiiä, ehkä ois parempi ottaa se sit vast aikuisen mut tiiän et mun vanhemmat haluis sitä kans paljon, mut ne ei vaa sano sitä suoraan.jos se siit opetuksest on kiinni, ni oon ihan eri mielt, tai no siis todellaki jos saisin koiran mitä hoitais pennust asti on ihan eri asia ku olla jonkun 8 vuotiaan koiran kaa (joka meil on täl hetkel)kuolin 5 sillon, no mut ihan sama;/
en tiiä mitä teen mut mä ymmärrän noi kaikki "riskit"
-se on perhees yli 10 vuotta
-siihen menee rahaa
-sit ku meen opiskelee ei aikaa jää sen hoitamiseen
-vastuu jää silti aina vanhemmille
MÄ TIIÄN, mut en voi mun koirakuumeel mitään!;D"/