Tulipa taas koettua jotain uutta enkä edes tiedä mistä syystä viiko sitten oli asiat ihan hyvin ja nyt en saa minkäänlaista kontaktia ei kerrota syytä tähän ei ilmeisesti auta muu kuin vaan koittaa unohtaa tapahtunu jatkaa tätä kivistä elämää.
Hylättynä
elämä on
281412
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
niin kivinen varmaan se tie ole.Kaunis lumi ja iloinen ilme,vilkase peiliin ja hymyile:Näet kaksi nauravaista.
Elämän pitää jatkua ja nostaa leukaa korkeammalle. Yleensä jättäjät ovat maan pohjasakkaa, joilta puuttuu selkäranka ja kyky asialliseen keskusteluun. Ajattele, että olet onnekas, kun pääsit luihusta eroon.
Mutta kelle puhut,tuntematon?Vihainenkin kuulut olevan.
Kenties vihaa on mutta sen sais pois kunhan syyn tietäisi nyt en tiedä mistä pitäisi korjata kun toinen vaan häviää pois.
Jättäjä minäkin enkä tunnusta olevani pohjasakkaa. Jos tunteet kuolee eikä tulevaisuutta ole suhteelle näkyvissä niin paras lopettaa eikä tuhlata aikaa näillä vuosikymmenillä. Molemmille parempi niin.
Ei jättäjälläkään aina helppoa, ratkaisun tekijälläkin voi olla vaikeaa.
on hylätty ja vieläkin kaivelee että miksi, kun ei kerrottu syytä.
Asiat pitäisi saattaa loppuun, loppukeskustelu tulisi käydä ja vasta sen jälkeen pystyy jatkamaan eteenpäin.
tehdä monella tavalla.
Oletko ilmoittanut syytä, vai katositko vaan ja jätit toisen ihmettelemään, sillä se ainakin on raukkamaisin teko minkä voi tehdä toiselle.
Jos kerran pystyy tekemään tuollaisen päätöksen, täytyy silloin olla sen verran kanttia että tekee sen kasvotusten.
Minut jätettin meilin välityksellä ja vieläkin se asia vaivaa.
täytyy myös aina muistaa että suhteessa on kaksi osapuolta, ei tuollaista asiaa voi yksipuolisesti päättää = se on itsekkyyttä.
meilillä, kyllähän asiasta keskusteltiin.
Ja keskustellaan vieläkin jos tarvetta, olemme ystäviä edelleen.
Oliko suhteenne pitkäkin?
mutta tarpeeksi pitkä, jotta "HÄN" olisi voinut hoitaa sen arvokkaammalla tavalla ja keskustelemalla kuten itse ilmaisit.
Tosiaan mulle tuli eräs kerta vaan meiliä tähän tyyliin "EN HALUA NÄHDÄ SINUA ENÄÄ" eikä muuta selitystä.
En tosiaankaan ole nähnyt sen jälkeen.
Jopa puhelukin olisi ollut parempi vaihtoehto, jos ei ollut kanttia sanoa sitä kasvotusten.
Niih... minutkin "hyllytettiin" aikoinaan, kertomatta asiaa mitenkään. Tapaamisemme välit pidentyivät, puhelinsoittoja ei tullut enää päivittäin ja sähköpostikin pysyi kummallisen vaitonaisena. Ja sitten, eräänä päivänä näin "syyn" hänen kainalossaan. Itse asiassa, meni luotto koko miessukupuoleen, tuon jutun jälkeen. Hän siis "heilasteli" meidän molempien kanssa yhtä aikaa, aikuinen mies...??!!
tältä syksyltä.
Tapasin loppukesästä "mukavan miehen".
Hän kävi luonani aika paljon mutta aloin ihmettelemään kun hän häippäsi aika usein juuri viikonlopuksi eikä vastannut puhelimeen enempää kuin tekstareihin ( PUHELIMIA OLI MUKANA USEITA JA KAIKKI ÄÄNETTÖMÄNÄ )
Keksi mitä ihmeellisimpiä tarinoita ja sain selville "hänen omaa lääkettään" käyttäen että ei ollut koskaan siellä päinkään minne sanoi menevänsä.
Kaiken kukkuraksi hän surffasi MUN TIETSIKALLA muitten naisten kanssa päivisin kun olin töissä.
Sain selville,kun kaikki jäi koneeni sivuhistoriaan.
Hän lähti viimeksi muutama viikko sitten eikä ole soittanut kertaakaan, häippäsi vaan.
Niin, että sellaisia uroksia ovat 50 miehet.
Taidan siirtyä 30 osastolle.
kun suhde on mahdoton ja vaikea. Ei suhteeseen voi jäädä roikkumaan sen takia, että toinen ei hyväksy lopettamista. Eri asia sitten on, miten sen lopettamisen tekee, kyllä täytyy sen verran olla rohkeutta, että selityksen antaa. Joskus miehet ovat niin pelkureita (kyllä, useimmiten juuri miehet), etteivät "kohtauksen" pelossa uskalla sanoa asiaa suoraan, vaan lymyävät pää pensaaseen. On myös tilanteita, jolloin nainen joutuu lähtemään salaa vaikka avioliitostaan, kun uhkana on väkivalta.
kysymys olikin miten sen lopettamisen tekee.
Miehet tosiaan harrastaa sitä raukkamaista sanatonta jättämistä.
Tulee mieleen, että eikö suhde ole ollut minkään arvoinen sille jättäjälle.
Väkivalta on oma lukunsa, tottakai.
No minä olen mies puolinen ja ei ollut mitään lopettamis keskusteluja edes kunhan se vaan loppui nyt en enään jaksa edes yrittää yhteyttä muutaman takstarin olen laittanu ja en saa niihin mitään vastausta niin oletan asian olevan loppu sitten.
kun ihmiset "olettaa" liian paljon asioita.
Myös se vastapuoli osoittaa moukkamaista käytöstä kun ei ole vastannut.
Pidän sellaista käytöstä sivistymättömänä.
Usko pois tiedän mistä puhun, mulle on sattunut kaksi sellaista "hörhöä" kohdalleni.
Olen naispuolinen jätetty.
Toivon mukaan, nämä kyseiset miehet eivät ole pilanneet koko ”miesmainetta”. Meidänkin tapailua kesti useamman vuoden. Ennen kuin mies paljasti todellisen luonteensa. Toivottavasti hän joskus saa maista omaa evästään. Se opettaa parhaiten.
Uuden suhteen rakentaminen on tällaisten kokemuksien jälkeen aina tavattoman vaikeaa. Luottamuspula tahtoo väkisinkin nousta pintaan. Ja epäily siitä, että onko toinen tosiaan tosissaan, vai onko jälleen liikenteessä mies, joka harrastaa pelkkää "leikkiä" tunteilla.
joka eleli hetken kotonani ja hävisi välillä tapaamaan muita naisia ja tuli pokkana takaisin ilmekkään värähtämättä.Oli muuten paha persoonallisuushäriö ja kiitän luojaani että sain tyypin elämästäni pois.
käsitinkö oikein?
Mulle jäi sellainen käsitys että tällä tyypillä ei ollut vakiosoitetta ollenkaan.
Mielnkiinnon vuoksi minkä värisellä autolla liikkui, ei tarvitse merkkiä kertoa?
Eroni jälkeen tapasin hurmurin,johon Rakastuin tulisesti, oksat pois.Kahden vuoden seurustelun jälkeen minulle selvisi, että mies on Narsisti,pahimmasta päästä. Jätin hänet, Hän ei suostunut edes kuuntelemaan syitä ei selityksiäni.Oli se kamalaa aikaa.Nyt tuosta on kulunut 2 vuotta ja alan selvitä itsekin tapahtuneesta.Se otti todella koville minullakin,saati sitten Hänelle.Rakastin Häntä päätöksen tehdessänikin,mutta ei auttanut.....nyt tiedän että ratkaisu oli ainoa ja oikea.
Nyt olisin jo vaikka valmis uuteen suhteeseen jos sellainen 52 vuotiaan sinpsakan naisen eteen vielä tulisi. Mutta varovainen olen, olisi ollut kyllä tyrkyllä miehiä matkaan, mutta ei sitä oikeata ja minulle sopivaa.
T: Jättäjä nainen
puhelimeeni tuli ilmoitus "hylätty" kun yritin soittaa tälle läheiseksi kuvittelemalleni henkilölle. Soitin toisesta puhelimesta jonka numeroa hänellä ei ollut ja siihen taas vastasi mutta kuullessani ääneni laittoi puhelimen kiinni. Ymmärrän sinua.Eipä minulla ollut paljon hänelle sanottavaa kun soitti myöhemmin ja kysyi kuulumisia.
kuin minäkin muutama viikko sitten.
Mun "oletettava kaveri" ei myöskään vastannut puheluihini, joten soitin naapurini puhelimella ja kuinkas ollakaan, vastasi kun oli outo numero.
hieman pilailin "JÄTTÄJÄNI" kustannuksella kun oli tehnyt mulle sellaisen törkeän tempun.
Vaihdoin puhelinnumeroni ja sitä myötä salaiseksi muista syistä ja lähettelein hempeitä tekstareita "JÄTTÄJÄLLENI".
Oli mulla ainakin hetken hauskaa, sain vähän revanssia.
että aikuiset ihmiset hoitaa suhteitaan tuolla tavoin, lapsellista ja typerää.
Vaikka tuollaisen olen kokenut minäkin, suhteemme oli vain muutaman viikon ikäinen mutta loukkasi se vastaamattomuus. Pari kertaa soitin ja poistin numeron.
oli mulla vuosi sitten, kerroinkin jo tuossa aiemmin.
Ymmärrän sinua sillä se raastaa, minuakin on raastanut näihin päiviin saakka.
Täytyy vain ajatella että hyvä kun pääsit eroon mokomasta luihusta jolla ei ollut kanttia kohdata katsettasi.
Ajattele, että sinua varten on olemassa jotain parempaa, silloin pääset yli.
Hän ei ollut rakkautesi arvoinen.
Jos toinen täysin läheisriippuvainen roikkuja, eikä näe suhteessa mitään vikaa, niin ainoa keino on jättää tylysti.
Naisilla on ihmeellinen tarve saada selityksiä, en minä ainakaan haluaisi ruotia huonoa seksuaalisuuttani, keskustelutaidottomuuttani, mustasukkaisuuttani sun muita. Siis jokin rankka syy on, jos suhde loppuu. Turha väittää, että haluaisi tietää, että voisi muuttua, tässä iässä ei enää uusille tavoille opi.
että tässä iässä suuremmin muututaan.
Jättäjänkin voi olla vaikea sanoa niitä todellisia syitä jos ei halua loukata toista, joutuu keksimään kaikenlaista. Miksei se riitä kun sanoo että rakkaus vaan loppui, sitäkin ihmetelläään että miten se nyt niin voi loppua.
Ei helppoa puolin eikä toisin.
Mutta noille tyypeille jotka kahden kanssa samanaikaisesti seurustelee - nappi otsaan (heh).
Olen mielestäni järkevä tyyppi ja olisi tuntunut paremmalta jos olisi käyty asiallinen keskustelu. On rasittavaa alkaa jossittelemaan,missä meni pieleen, mikä minussa on vikana.
Kun sitten kaiken lisäksi eron jälkeen toinen on tulossa takaisin, sitäkään selittämättä miksi haluaa takaisin. Ja kaiken kukkuraksi suuttuu, kun huomaa, ettei toinen olekaan enää kiinnostunut. Se teki jo kerran toipuneen mieleni taas uudestaan surulliseksi. Jos jättää niin jättää ja se siitä. Tuollainen edestakainen höntäily on rasittavaa ja lapsellista.