muilta palstoilta "kiva" lukea miten muut äipät ja iskät valittelevat kauhukakaroistaan ja jaksamattomuudestaan...onnekkaat, heillä vielä lapset kotona miten te muut jaksatte joilta lapsi siepattu?
nuo onnelliset
joilla vielä lapsi kotona
11524
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
niin sanon omasta 10-vuotisesta kokemuksesta, että ei ole kellään aihetta kadehtia. Aivan tavallinen arki on pahimmillaan niin raskasta, että tavanomaiseen lapsen hoitoon ja huolenpitoon sitä ei voi verrata ollenkaan. Voin sanoa näin, koska niiden tavallistenkin lasten hoidosta minulla on ihan riittävästi kokemusta.
Tavallisen arjen LISÄKSI on vielä jatkuva yhteydenpito eri viranomaisiin ja terveydenhoitoyksiköihin, kouluun opettajiin, psykologiin, rehtoriin, terapiassa käynnit, pediatrin seurannassa käynnit jne. Ja jatkuva paperisota monelle eri suunnalle. Lisäksi 10-v ei ole ollenkaan siten irtautunut vielä vanhemmista kuin tavallinen lapsi. Ja kyse ei siis ole vammaisesta, vaan nimenomaan erityislapsesta.
Tuossa kaikessa yrittää omat voimansa ja jaksamisensa venyttää äärimmilleen nimenomaan, että huostaanotolta vältyttäisiin.
Toisaalta olen ymmärtänyt, että monet niistä äideistä, jotka ovat saaneet lapsen takaisin, ovat koetun jälkeen innostuneet omien voimiensa ja aktiivisuutensa puitteissa olemaan mukana vaikuttamassa lainsäädäntöuudistukseen, että edes pahimpia epäkohtia saataisiin korjauksi. Siihen eivät voimat riitä silloin kun on menettänyt lapsen varsinkin huonoihin olosuhteisiin.
Toivottavasti saat vastauksia myös heiltä, joilta niitä toivoit. Jaksamista sinulle!
...ja ahdistaa kun käy kaupoissa niin siellä eivät ota lapsiaan syliin ja helli kun nämä aloittaa itkun...vaan puhuvat kännyyn ja raahaavat mäyräkoiraa toisessa kädessä kärryyn....
varsinkin niitä vauvoja eivät pidä kun nukkeina.
Olen myös lueskellut näitä keskustelu palstoja missä ne vanhemmat jotka onnellisesti saavat pitää lapsensa et on pienet valituksen aiheet!
Jos ja kun saisin lapseni takaisin,mikään ei vetäisi maailmassa sille vertoja.
Nyt olen kuin vakilassa olevan lapsen äiti,en voi tehdä mitään auttaakseni lastani henkiseltä pahoinpitelyltä enkä fyysiseltäkään.Odotan kauhulla puhelin soittoa jossa kerrotaan syvät pahoittelut lapsemme vammautumisen tai jopa kuoleman takia.Vuosi on huostaanotosta kulunut ja aina vain pahenee olo.
Alussa sitä rumbaa ajattelin ettei tämä ole nyt totta!Sittenkö alkoi papereiden luku ja soskujen paranoijat tulla silmilleni olin aivan turta hoin vain ystävälleni EI,miksi se sosku ei nää nokkaansa pitemmälle miksi minusta tällaista ....yms.miten ihminen reakoi kun tietää soskun luulot vääriksi....epätoivoista oli sitten kun huomasi ettei sosku edelleenkään halua uskoa minua vaikka toin todisteitakin hänelle.
Mielessä on käynyt laidasta laitaan kaiken maailman keinot millä saisin lapseni pois,jopa kaappaaminenkin...mut ei se ole mahdollista,mikään ei ole mahdollista!
Onko teidän perheelle tehty Huoltosuunnitelma, johon on myös kirjattuna
kaikki lastensuojelulain määräämät asiakohdat ylös?
Tiedätkö lastesi huostaanoton syyt?
Onko teille vanhemmille annettu tarvitsemaanne apua ja tukea huostaanoton jälkeen? Ja kuinka tätä teille annettavaa apua ja tukea on kirjattuna Huoltosuunnitelmaan.
Oletko ollut yhteydessä sosiaaliasiamieheen?
ainut apu mitä on tullut on ne lasten tapaamisesta annettu bensaraha.
HAllinto-Oikeudessa sosku käytti tätä terapiaa ja lääkitystä minua vastaan ja väittivät et kun käy terapiassa ja syö lääkkeitä ei voi olla terve lasten huoltaja....vaikka huostaanoton takia kävin terapiasa ja söin lääkettä et voin nukkuu yöllä.Asinajajakin sanoi silloin et sehän pitäisi olla hyvä asia et hoitaa itteensä.
Huoltosuunnitelma alunperinkin on siis tehty sellaseksi ettei siinä ole laitettu lasten sijoitusasiaakaan yksilöiden esim.aikaa ensin laitoksessa ja sitten sijaisperheessä.
Huoltosuunnitelmassa ei myöskään ole laitettu syitä mitkä pitää poistua vaan siitä saa sen käsityksen et sosiaalityöntekijä pimittää tahallisesti syytä jotta sitä ei vois poistaa.
Minulla ei ole kongreettisesti läsnä olevaa ystävää koska asun niin kaukana heistä,sähköisesti olen saanut niin sanottua lohduttelua...en käytännön neuvoja.sekä sukuni on ottanut asin myös todella raskaasti etteivät jaksa auttaa...onhan heillä omakin elämä ja myös taas välimatka.
Minulle sanoivat silloin kun lapset otettiin huostaan sukulaisieni puolelta,jotta menisin heidän luo,en voinut mennä koska tapaamiset olivat tälläpaikkakunnalla ja niihin halusin päästä kaikkiin kolme kertaa viikko alussa siis lapsillani.Lastensuojelulaitos PELA:n tietäessäni jo kokemuksesta olisi ilomielin kirjanneet ylös heti kieltävän lausunnon taas soskuun(äiti ei tapaa lapsiaan).
Meillä muutenkin on ollut omituinen tämä huostaanotto.Eli meillä on vaihtunut työntekijät aina kriittisellä hetkellä on joka työntekijällä ollut lomia vuoronperään niin ettei kuulemma yhteispalaveria kaikkien viranomaisten kanssa voitu alussakaan pitää.
Sosku sai meiltä tietää et meidän lasten neuvolatäti olisi antanut lapsistamme hyvän lausunnon meille,ja ei kutsunut häntä kertaakaan ja vetosi joskus jopa siihen häntä ei tavoitettu.
Tarkistin tään neuvolantätiltä ja se oli vale ettei häntä saatu kiinni.Oli hirmusen ihmeissään miksei häntä oltu kutsuttu....esitin kutsun itse,mut hänellä alkoi juuri silloin kesäloma.
Sosku teki siinäkin ovelan vedon jonka tiesin etukäteen hänen tekevän,eli hän sanoi huostaanoton yhteydessä et vauvat on varmaan saaneet traumoja teidän kotitilanteesta ja hän haluasi lasten psykiatrin tarkistavan lapset.
Olin myös sillä kannalla ja tiesin ettei meidän lapset ole traumatisoituneet ja saadaan taas vapauttava lausunto mahdollisen huostaan oton purkamista varten....mutta mutta...sosku tekikin lapsille sen et piti niitä laitoksessa missä on täys kaaos päivästä päivään niin pienelle 8kk.ennen kun lapset pääsi tutkimuksiin ja arvata saattaa miten laitos elämä lapselle on tehnyt kun lapset 1,5 ja 2,5v....itsekkin huomasin tään...mutta sehän olikin sitten meistä johtuvaa eli sekin etlapsi oli oppinut toiselta isolta lapselta sanan idiootti...lastenkoti tietysti tukee tätä jotta saavat pitää mahdollisimman pitkään rahasampoja siellä.
Sosiaaliasiamies ei paljoa auttanut, antoi vain mulle niitä lomakkeita mitä täyttää ja niin täytinkin mutta sosiaalijohtaja oli soskunsa puolella ja kiva oli sitä valehtelua jälleen kerran katsoa ihan omin silmin.
Lastensuojelulaitoksestakin jouduin valittamaan koska kohtelu lapsilleni on vaarallista henkisesti ja ruumiilliseti.Laitoksessa on vanhan ajan säännöt ja ruokakin on sen mukainen olen pyytänyt lapselleni enemmän kasviksia vaikka sitten niitä sosepurkkeja, koska he ei suostu syömään niitä raasteita tai salaatteja ollenkaan eli vuoden ovat oleet pelkän perunan varassa....sen kyllä näkee kalpeus ja levottomuus ummetus..
Kotona söivät puuron kanssa marjasosetta,ruualla porkkanaa,ja muita soseita,taas välipalalla oli marjoja ja hedelmiä ja söivät hyvällä ruokahalulla.
Ainut keino minulla on, muuttaa täältä sellaselle paikkakunnalle jossa saa palveluita joka lähtöön ihan julkisellakin puolella..täällä on rajattu kaikki ja pieni muuttotappio kunta niin mitä voit odottaa ihmiselle tarjottavan kun ei ole syntynytkään tänne?
syydellään ja peräänantamattomuudellaan
lapsensa takaisin.
Viranomaisten kanssa asioidessa on oltava todella järjestelmällinen, suoraviivainen, pitkäjänteinen, lait tunteva jne.
Kyseinen äiti oli aloittanut lastensa purkuasioiden hoidon vuonna 2004 ja sai lapsensa takaisin 2006. Samalla hän oli pitänyt itsestään ja omasta terveydestään hyvää huolta.
Asianajasta ei siis ollut teidän perheelle hyötyä?
Oliko hän perehtynyt jo aiemmin esimerkiksi viranomaisten asioihin tai oliko hän tietoinen lastensuojelu- tai muista viranomaisia koskevista laeista?
Sinulla on lastensuojelulain sekä muidenkin Suomen lakien (hallintolait, jne) perusteella oikeus saada YMMÄRRETTÄVÄSTI ja kirjallisesti tietoosi
lastesi todelliset ja yksilöidyt syyt
heidän huostaanottoonsa.
Omalta läkäriltäsi voit saada todistuksen siihen miksi hän on määrännyt Sinulle terapiaa ja lääkkeitä (lasten huostaanotto).
Tuossa alempanahan oli myös jollekin perheelle annettu lapsen diagnoosi, jolla todettiin, että lapsi oli sairastunut huostaanoton aikana. Sellaisen asian tai tilanteen todistaminen ei varmaankaan ole mahdotonta alan ammattilaiselle teidänkään lasten kohdalla.
Miten sosiaaliviranomaiset ovat reagoineet,
kun olet valittanut heille lastesi kohtelusta ja muusta huostaanoton aikana tehdystä hoidosta, huollosta ja kasvatuksesta
mitä lapsesi ovat sijoituspaikassa saaneet ja kokeneet?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000020834479
kyllä tiedän,mutta minut tyrmätään joka paikassa.
Täällä vetävät yhtä köyttä kaikki viranomaiset ja kun tuskastuneena olen lähtenyt virastoista pois koska kukaan ei ota minun asioita hoitaakseen.
Minulle ystäväni onkin sanottu hänen lukiessaan asiakaspapereita,et todella outoa ja kehoittanut muuttamaan paikkakunnalta pois.
Tänään sain tietää et kolmesta sijaisehdokkaasta sen minun mielestä huonoimman vaihtoehdon sosku otti.Eli aivan jatkuvasti tapahtuu tätä asioidessani soskunkin kanssa.
Soskuhan oli niin ovela et halusi lapset mahdollisimman lähelle tätä paikkakuntaa jotta en muuttaisi pois hakemaan APua!
että, pyytäisit esim. kirjalisen lausunnon neuvolasta ja toimittaisit, sen suoraan oikeuden eteen. Ei sossuun, koska siellä ne yleensä ovat yhtä mieltä asiasta.
voit myös kirjoittaa, asiasta lehteen tai lehtiin.
Mutta älä anna periksi, voimia se vie ja masennus on kamala, mutta kun tarpeeksi annat takaisin ja palautetta, joka paikkaan, uskon että sinua vielä kuunnellaan.
Itse olen vasta taisteluni alussa, mutta olen ollut yhteydessä kaikkiin mahdollisiin tahoihin, enkä anna periksi, ennemmin kuolen.
Koita jaksaa, vaikka se on vaikeaa.
Ja muutto ei kai olisi pahasta, jos koet että, sossua vaihtamalla asiassa edistyttäisiin.
Sinulla on myös laillinen oikeus saada nähdyksi ja itsellesi kaikki sossun sinusta, tehdyt muistiot ym. paperit, ja vaatia niihin oikaisua.
teet sen kirjallisena.
Eli jos Sinulla oli toivomus lastesi sijaishuoltopaikasta esitä se kirjallisena
(olet edelleen lastesi lainmukainen huoltaja).
Laadi järjestelmällinen suunnitelma,
miten etenet asioidesi hoidossa.
Pyydä kaikki teidän perhettä koskevat asiakirjakopiot itsellesi.
Ota lakikirja avuksi (lastensuojelulaki).
Tee sosiaaliviranomaisten asiakirjoista itsellesi "palasteltu" versio. eli kaikki syyt ja syytökset mitä teidän perhettä kohtaan on asiakirjoissa esitetty, käy kohta kohdalta
kaikki omalta osaltasi läpi ja hanki ulkopuolisen tahon lausunnot ja todisteet kuinka asianne ovat.
Pyydä huoltosuunnitelmaa tarkistettavaksi riittävän usein ja käy sosiaaliviranomaisen kanssa läpi asiakirjat kohta kohdalta ja pyydä kirjausta asioista/syistä, mitkä ovat todistettavasti poistuneet.
Oletko ottanut yhteyttä esimerkiksi seurakunnan ihmisiin, saisitko sieltä ketään itsellesi ja tueksesi hoitamaan asioitanne?
Pitkäjänteisyyttä, järjestelmällisyyttä, itsestä huolehtimista ja
ennenkaikkea voimia.
Lopeta kaikki suullinen kanssakäyminen sossujen kanssa (heistä on tullut sinulle vastapuoli, ei auttaja). Pyydä kirjatulla kirjeellä kirjallisesti sossuilta kaikki asiaanne koskevat päätökset ja dokumentit. Teksti voi olla esim. vain näin: Pyydän toimittamaan kaikki perhettämme koskevat asiakirjat ja päätökset osoitteella se kahden viikon sisällä tämän pyynnön päiväyksestä. Osoita kirje nimellä mainiten asiaanne hoitaneelle sossulle. Säilytä kirjatun kirjeen kuitti. Jos he eivät toimita niitä, niin sinullapa on todiste sossuja vastaan, että olet pyytänyt asiakirjoja niitä saamatta (virkavelvollisuuden laiminlyönti sossuilla silloin). Pyydä neuvolasta lapsianne koskeva lausunto ja omalta lääkäriltäsi lausunto masennuksesi syystä. Vie koko nivaska jollekin, toisella paikkakunnalla olevalle riippumattomalle, yksityiselle asianajajalle ja hän hoitaa loput. Vähävaraisena sinulla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun itse valitsemasi asianajajan avulla. Itse prosessoiminen näännyttää sinut, ota ammattiasianjaja, vähävaraisille raha ei ole este. Sinuna soittaisin jo ennen mitään muuta ja sopisin yksityisen asianajajan kanssa asiakassuhteesta.
Se on jännä tuo kun uupuu huostaanotoista ja menee terapiaan selvitäkseen, sossu saa siitä syyn pitää huostaanotot voimassa. Sinun ei auta mennä mihinkään terapiaan eikä hakea unilääkettä. Mikä estää lähtemään kävelylle vaikka yölläkin jos ei nukuta. Olen itse kerännyt erästä yrttiä luonnosta ,joka rauhoittaa. Minulle se sopii hyvin ja antaa katkeamattomat yöunet.
avantouinnin sanotaan vähentävän stressiä ja sen tuntemusta. Sekin käy varmaan "terapiasta".