En voi käsittää, miksei vieläkään opita. Hirveän suuressa osassa 60-70 -luvulla suunnitelluista laitoksista ja julkisista rakennuksista on kosteusvaurioitunut.
Vika ei kuulemma ole rakennusteknisesti lainkaan siinä, että talot on suunniteltu maantasoon ja katot ovat tasakattoja, jonne vesi jää lillumaan. Vieläkin tehtaillaan näitä samanlaisia laitoksia, ja niistä löydetään homevaurioita. Mutta vika ei ole ollenkaan rakennustekniikassa tai suunnittelussa.
Vanhat kyläkoulut ovat säilyneet hyvin: ei huomattavia vaurioita. Nykykulttuuri vain suosii näitä tasa/pulpettikattoisia tönöjä, joihin ongelmat kasaantuvat. Oikeastaan on ihan sama, mistä vauriot johtuvat. Mutta miksi pitää suunnitella sellaisia rakennuksia, että ne ovat jotenkin riskialttiita tai muuten eivät sovellu näihin oloihin? Jossain se vika on. Eikö koskaan opita?
Vika ei kuulemma ole rakennusteknisesti lainkaan siinä, että talot on suunniteltu maantasoon ja katot ovat tasakattoja, jonne vesi jää lillumaan. Vieläkin tehtaillaan näitä samanlaisia laitoksia, ja niistä löydetään homevaurioita. Mutta vika ei ole ollenkaan rakennustekniikassa tai suunnittelussa.
Vanhat kyläkoulut ovat säilyneet hyvin: ei huomattavia vaurioita. Nykykulttuuri vain suosii näitä tasa/pulpettikattoisia tönöjä, joihin ongelmat kasaantuvat. Oikeastaan on ihan sama, mistä vauriot johtuvat. Mutta miksi pitää suunnitella sellaisia rakennuksia, että ne ovat jotenkin riskialttiita tai muuten eivät sovellu näihin oloihin? Jossain se vika on. Eikö koskaan opita?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Piirsin joskus 70-luvulla harjakaton (loivan) johonkin luonnokseen pienen paikkakunnan kunnantaloksi. Työnantaja tyrmistyi: "Tuohan on kuin mikäkin Osuuskauppa!"
Tällaisia fiksoitumisia kai useimmilla arkkitehdeillä on kaalissaan. Hyvin monille tasakatto on edelleen ainoa vaihtoehto. Ja räystäättömyys. Ei siinä ajatella rakennuksen elinkaarta tai homeita. Tärkeintä on että tämä minun hieno suunnitelmani on nykyaikainen (ja kolleegat hyväksyvät sen?).
Jeps. Ei ole Suomen arkkitehtikunta älyllä pilattu. Menevät kuin apinalauma muodin perässä. Säälittävää.
Joskus tuntuu siltä, että omakotiasumisen tärkein seikka eli jatkuva huolto unohtuu monilta. Kyllä siellä katollakin täytyy käydä säännöllisesti tarkistamassa, että kaikki on kunnossa, rännit eivät ole tukossa etc. Tuttavamme myivät ok-talonsa perheelle, jonka "isi" ei uskaltanut ollenkaan kivuta katolle, vaan palkkasi kuntokartoitusmiehen. Toivottavasti tekee niin jatkossakin, palkkaa miehen siis. Toinen vaihtoehto (ja ilmeisen mahdollinen) on se, etteivät katolla tulevaisuudessa käy muut kuin oravat.
Ja sitten taas itketään kun on vedet villoissa.
homehtuvat järjestään. Varsinkin julkiset rakennukset ja toimitilat. Harjakattoa ei osata tehdä ja muutaman vuoden vanhoissa toimistoissa tulee jo vedet sisään. Joka paikkaan laitetaan näitä kattoikkunoita, on valoisaa ja perkele märkää myös!
Vanhat hometalot sitten suojellaan oikein museoviraston päätöksellä.
Arkkitehtuurikoulutuksen, jossa ei opita suunnittelemaan terveellisiä taloja joissa eivät työntekijät ja asukkaat sairastu pysyviin homesairauksiin, saisi lopettaa.