Ankeaa on elämä..et voi muuttaa kerrostaloon,jos joudut asumaan jonkun alapuolella.
Lapsiperheet ovat kauhistus,koska nykyään lapset saa käyttäytyä miten haluaa.
Huutamista ja riehumista perustellaan sillä,että hiljaisuus on ohi,ja lapset ovat lapsia.
Eläkeläistaloissa aamulla alkaa kopina ja kolistelu,sekä lisäksi saa kuunnella vittuilua työttömyydestä..on hienoa tulla aamuvuorosta kuullakseen miten naapurin tädit miettivät keskenään,että mistä reissusta tuo taas tulee.
Vapailla homma kärjistyy..työtön mikä työtön,jos arkena kotona on.
Tällä palstalla on mukavia tekstejä siitä,että älkää valittako turhasta,ja että hankkikaa elämä jne.
Kyky asettua toisen ihmisen asemaan puuttuu nykyään suurimalta osalta ihmisistä.
Meillä täällä kaupungissa yksi suurimpia ongelmia on maalta tulevat ihmiset,jotka eivät käsitä miten kerrostalossa eletään.
Niin se menee,että jos naapuriin muuttaa murteella (ulkomaan tai kotimaan) puhuvia ihmisiä joilla on lapsia,niin ongelmia on tiedossa.
Onneksi ei tarvitse pahimmissa paikoissa asustella.
Sääliksi käy esim.hoitoalan vuorotyöntekijöitä joiden palkka ei riitä "parempien" alueiden asumiskuluihin.
Lapsiperheet ovat kauhistus,koska nykyään lapset saa käyttäytyä miten haluaa.
Huutamista ja riehumista perustellaan sillä,että hiljaisuus on ohi,ja lapset ovat lapsia.
Eläkeläistaloissa aamulla alkaa kopina ja kolistelu,sekä lisäksi saa kuunnella vittuilua työttömyydestä..on hienoa tulla aamuvuorosta kuullakseen miten naapurin tädit miettivät keskenään,että mistä reissusta tuo taas tulee.
Vapailla homma kärjistyy..työtön mikä työtön,jos arkena kotona on.
Tällä palstalla on mukavia tekstejä siitä,että älkää valittako turhasta,ja että hankkikaa elämä jne.
Kyky asettua toisen ihmisen asemaan puuttuu nykyään suurimalta osalta ihmisistä.
Meillä täällä kaupungissa yksi suurimpia ongelmia on maalta tulevat ihmiset,jotka eivät käsitä miten kerrostalossa eletään.
Niin se menee,että jos naapuriin muuttaa murteella (ulkomaan tai kotimaan) puhuvia ihmisiä joilla on lapsia,niin ongelmia on tiedossa.
Onneksi ei tarvitse pahimmissa paikoissa asustella.
Sääliksi käy esim.hoitoalan vuorotyöntekijöitä joiden palkka ei riitä "parempien" alueiden asumiskuluihin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ota Burana
Paljon totta kirjoituksessasi. Olen hoitoalalla vuorotyössä ja yksinhuoltajana asun lapsen kanssa kaupungin vuokratalossa. Ei elämisessä muuten valittamista, mutta huono äänieristys tekee nukkumisen joskus mahdottomaksi. Onneksi olen vaihtamassa piahkoin pelkkää päivävuoroa tekemään. Sitten ovat murheena enää nuo yökyöpelit, jotka tömistelevät yölläkin edestakaisin olkkarin ja keittiön väliä.
kohta kansanperinnettä?
http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/taustat/id43640.html
Siinä miettimistä mm. hyperaktiivisten lasten vanhemmille ja muille stressaantuneille perheille. Harjoitelkaa olemaan välillä ihan vaan yksinkertaisesti hiljaa, edes hetken, siinä sielukin saa lepoa ja elämä tuntuu taas pikkasen helpommalta.