Hei,
Tietääkö kukaan minkälainen on neffeberin tauti? Se surmasi lapsia ainakin hämeessä 1800-luvun puolen välin tienossa.
Tietääkö kukaan minkälainen on neffeberin tauti? Se surmasi lapsia ainakin hämeessä 1800-luvun puolen välin tienossa.
Neffeberin tauti?
neffenberi
62170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lavantautihan se lienee.
Sanan oikea muoto on nervfeber!
Terveystieteiden keskuskirjasto TERKON mukaan MOT lääketiede 2Oa tietokannasta löytynyt neffeber viittaisi salmonella tyyppisen bakteerin aiheuttamaan kuumeeseen,vaaralliseen yleistulehdukseen jossa ravinnon mukana tulleet bakteerit leviävät veriteitse elimistöön ja aiheuttavat muunmuassa ripulia. Eli varmaankin lavantauti on aika lähellä oikeaa kuolinsyytä,luultavasti pappi joka on kirkonkirjoja täytellyt ei ole kuitenkaan osannut tätä ruotsinkielistä taudinmääritystä oikein krjoittaa,koska oli sen kirjannut muotoon neffeber.Sitä syystä en sitä mistään hakukoneilta löytänyt,tosin lavantauti vastaus johdatti jo oikeille jäljille.kiitos mielenkiinnosta.
Ihan tarkkaan ottaen se on "nerffeber", nykyruotsiksi "nervfeber". Useimmiten olen suomentanut sen lavantaudiksi, mutta voi olla muutakin samantapaista.
"luultavasti pappi joka on kirkonkirjoja täytellyt ei ole kuitenkaan osannut tätä ruotsinkielistä taudinmääritystä oikein krjoittaa,koska oli sen kirjannut muotoon neffeber"
Minä taas luulen, että pappi kyllä on sanan kirjoittanut oikein, mutta tulkitsijat eivät ole tulkinneet oikein. Kaikissa näkemissäni originaalilähteissä sana on ollut oikein.
Liittynee hermokasvuteijän puutokseen, nykyisellä tiedolla.
Nervfeber liittynee kai hermoihin sekin.
Lavantautinakin tunnettu, mutta kyseessä hermostoihin vaikuttava kuume. Tappaa noin6-9 vrk, jos tappaa. Epideminen tauti ollut silloin 1800 luvulla.
Kuvausta:
Suurella osalla potilaista tauti alkaa väsymyksellä, lievällä päänsäryllä tai huonovointisuudella ja joillakin on ohimenevästi kipuja niskassa, nivelissä tai raajoissa. Suussa on epämiellyttävä maku ja ruokahalu on huono. Työkyky alenee. Alkuoireilun, taudin esivaiheen pituus vaihtelee ja osalla potilaista se puuttuu. Sitten alkavat taudin varsinaiset oireet eli nopeasti ohimenevät vilunväristykset, kuume ja ankara päänsärky. Kuume ja päänsärky jatkuvat. Oireisiin liittyy ohimenevää huimausta. Taudin kuvaan kuuluu em. yleisoireiden jälkeen osalla potilaista, mutta ei kaikilla, vaikea, jatkuva ripuli ja vatsakivut. Päänsärky vaivaa edelleen monia. Kuolema kohtaa potilaita useimmiten 7–9 vrk:n kuluessa, mutta siihen saakka selviytyneiden tila alkaa yleensä parantua. Joillekin saattaa kehittyä taudin myöhäisvaiheessa korvasylkirauhasten tai muiden elinten paiseita (»mitastaaseja», kuten Lönnrot asian ilmaisee). Taudin oireiden kokonaiskesto on tavallisesti 5–6 viikkoa.»