Nii, että kuinka moni teistä ettii ihan vakituista kumppania? Tuntuu vain, että se on todella harvinaista, koska yleinsä kun tutustuu johonkin uuteen henkilöön, niin eka kysymys: "Sun mitat ja otetaako camirunkut." Pikkuhiljaa toi rupee ärsyttämään. Toivon myös, että ne, jotka eivät etsi vakituista, kertoisivat syyn miksi.
Ps. Oon homo, en hetero joka yrittää (piilo)vittuilla tällä palstalla.
Ps. Oon homo, en hetero joka yrittää (piilo)vittuilla tällä palstalla.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mitähän tarkoitat vakituisella kumppanilla?
Vakituisia kumppaneita on parikin, siis sellaisia, joiden kanssa ollaan kavereita ja harrastetaan seksiä. Poikaystävästä ei siis ole kysymys. Miksi haluaisin jonkun kiinteistööni asumaan, lutraamaan shamppoillani ja tyhjentämään baarikaappini ja viemään tilaa sängystäni (olen kova pyörimään nukkuessani)? Ei seksin takia tarvitse elättiä ottaa kotiinsa.
Ihan hirvittää katsoa, kun tuttavan (hetero)pariskunnassa hiljattain eukko selaili Anttilan kuvastoa, sitten löysi tilpehööriä, jota oli "aivan pakko" saada. Ja sitten miehelleen vaan huikkasi, että "onko sun lompakko povarissa vain laatikossa?" Ja sieltä vaan rahaa ja miehensä autolla vielä lähti kaupunkiin.
Ei tule moinen onnistumaan minun tapauksessani. No way! Minun lompakkoani, partakonettani, autoani yms. ei käytä kukaan muu kuin minä.
Aivan, parempi on olla sinunkaltaisen yksin. Kirjoituksestasi kuvastuu itsekkyytesi, johon näytät olevan jo vajonneen hyvää matkaa, MINÄ MINÄ MINUN....
Jos puhut ihmisistä käyttäen "elätti" sanaa, ei kovinkaan kuulosta lähimmäisen rakkauden sanoilta.
Voihan se olla, ettei sinuakaan kukaan kestä yhtä seksikertaa enempää kerrallaan.
"Kirjoituksestasi kuvastuu itsekkyytesi, johon näytät olevan jo vajonneen hyvää matkaa, MINÄ MINÄ MINUN...."
Että olen itsekäs ja en ollenkaan lähimmäisenrakas? Saat nuo kuulostamaan ihan huonoilta ominaisuuksilta...
Mikä on minun, on minun. En tiedä, olenko itsekäs, saita en ole, olen aina antanut muille enemmän kuin olen itse saanut.
Mutta koti onkin pyhä paikka. Minun sänky, minun hammasharjani, minun jääkaappini jne. Pyhättö.
Kari S. Tikka oli tunnettu lähimmäisenrakkaudestaan. Painotan sanaa "oli".
Jotkut meistä haluavat jossain vaiheessa elää parisuhteessa toisen kanssa, jotkut taas eivät. En usko, että sen perusteella voi määritellä ihmisen itsekkyyttä. Ja sanottuani mielipiteeni, joka ei kohdistu kehenkään henkilöön, saan kuulla itsekkääksi nimittelyä. Ei kuulosta kovin lähimmäisenrakkaalta sekään.
Jos en olisi poliittisesti niin korrekti, vihjaisin tässä kohtaa sinun olevan tyyppi, jonka ei tarvitse omaisuutensa perään katsoa, koska moista ei ole pahemmin siunaantunut ja että kiikarissasi onkin lähinnä jonkin toisen omaisuus, josta pitäisi päästä osalliseksi ja itsekkäitä ovat nuo, jotka tuota ajatusta vierastavat...
"Mikä on minun, on minun."
--Onkohan noin? Mielestäni kaikki on lainaa, elämäkin.
"Kari S. Tikka oli tunnettu lähimmäisenrakkaudestaan. Painotan sanaa "oli"."
--Jos hän auttoi jotakuta todella epäitsekkäistä syistä, hänet muistetaan... No toki saituritkin muistetaan.
"Jotkut meistä haluavat jossain vaiheessa elää parisuhteessa toisen kanssa, jotkut taas eivät.
En usko, että sen perusteella voi määritellä ihmisen itsekkyyttä. "
--Kyllä mielestäni voi erittäin hyvin määritellä, sillä nykyään ihminen on kertakäyttökamaa, niin parisuhtessa kuin muuallakin.
"Jos en olisi poliittisesti niin korrekti, vihjaisin tässä kohtaa sinun olevan tyyppi, jonka ei tarvitse omaisuutensa perään katsoa, koska moista ei ole pahemmin siunaantunut ja että kiikarissasi onkin lähinnä jonkin toisen omaisuus, josta pitäisi päästä osalliseksi ja itsekkäitä ovat nuo, jotka tuota ajatusta vierastavat."
--Tämä oli jo aika huippu ja hymyilyttää jo kovasti, jospa aletaan kilpalaulantaan, mutta antaa olla. Kaiken minulla lainassa olevan mammonan saa joku rakkaistani, niin toivon ja hetkeksi lainaksi vuorostaan.
Kiitos huomiostasi ja hyvää elämää itsellesi ja läheisillesi.
Toinenkin käsitteesi jäi määrittelemättä, nimittäin "tutustuminen". Miksi ihmeessä henkilö, johon olet tutustunut, haluaisi kanssasi "camirunkut"? (Oletan moisen liittyvän webbicameran edessä masturboimiseen, johon kukaan minun mielestäni normaali ei ryhdy). Eikö liverunkku kelpaa? Vai katsotko tutustumiseksi muutaman sanan vaihtamisen chatissa?
Ihme miten näin asialliseen kysymykseen voi taas porukka kirjottaa tollasta paskaa. Mun mielestä kysymyksen asettelussa ei ollut paljoa epäselvää. Jos kysymyksen ymmärtää väärin niin vastaa sitten niin miten ymmärsi. prkleen saivartelijat.
No mutta tarkoitukseni oli kuitenkin vastata kysymykseen. Vakituista etsin (eli poikaystävää). Olen sen luonteinen ihminen, että tutustun ensin ja toimin sitten. Se kieltämättä harmittaa, että 90% kaikista netin seuranhakijoista on näitä vonkaajia. Mutta kyllä ymmärrän niitäkin. Toisaalta netissä on vielä se 10%, mitkä ovat potentiaalisia poikaystäviä. Harmi, että niistäkin suurin osa on jotain muuta mitä haen:(
Netti ei ehkä ole ihan oikein paikka etsiä elämänkumppania, ainakaan kovin tavoitteellisesti.
Varsin suuri osa seurankipeistä niin heteroseksuaaleista kuin homoistakin on netissä etsimässä vähemmän pysyvää seuraa. Lisäksi ns. tavoitteellinen seuranetsintä harvemmin tuottaa pysyvämpää tulosta; odotukset ja todellisuus eivät kohtaa - paitsi ehkä sen pienen runkkuhetken ajan.
Sitten on erikseen ne nettailijat, jotka eivät etsi mitään seuraa - eivät lyhytaikaista eivätkä pidempiaikaistakaan. Näille netti on enemmän tai vähemmän elämäntapa. Osalla kenties on jo sellainen pidempiaikainen seurakin.
Kenties pitäisi myös miettiä, että Sinäkin olet jotain muuta kuin mitä suurin osa hakee... :)
Miksi netti ei ole oikea paikka etsiä elämänkumppania? Onko baari parempi? Entä vaatekauppa tai uimahalli? Homolle tuo kadulta rakkaan bongaaminenkin on hiukkasen hankalaa. Miksi netin pitäisi olla vaan seksinhakijoille takoitettu foorumi?
Täytyy sanoa, että kyllä täälläkin on paljon kaltaisiani. Mutta siinä silti harvoin tavoitteet kohtaa. Siinä olet oikeassa, että tällainen seuranhaku harvemmin tuottaa tulosta. Mutta tuottaa kuitenkin. Ja tiedän hyvin, että olen jotain muuta mitä suurin osa hakee. Mutta tiedän myös, että olen sitä jotain, mitä jotkut hakee. Enkä valita kohtaloani, ettei minusta tullut seksinnälkäinen munahaukka:)
Minulta löytyy ihan aikuisten oikeasti oma poikaystävä. 2 vuotta nyt yhdessä, vuosi kihloissa ja yhdessä asuttu ja ehkäpä sitä kohta voisi käydä rekisteröimässäkin.
Jännä juttu kyllä sinänsä mutta mua ei koskaan ruvennut ärsyttämään "sun mitat ja otetaanko camirunkut", jotenkin oikea ihminen vaan löyty ihan niinku vahingossa ja ennen ku huomaskaan sitä oli sormus kädessä kysymässä notta josko mentäisiin kihloihin.
Joskus kai vahinkojakin sattuu ^^ mullekin.
vaan :) Toit toivoa meikäläiselle.
Etsin vakituista, mutta valitettavasti ihastun aina vääriin tyyppeihin. :( Ehkä sitä kohta jonkun löytäisi:)
Etsin, vaan enpä ole löytänyt siitä huolimatta...