Lähtemättömissä

Hiljaa sataa lumi maahan
peittäen syksyn valkoiseen huntuun.
Katson bussin ikkunasta ajatuksissani ja
tunnen ikävän jo ailahtavan rinnassani,
vaikka aamulla heräsinkin sylistäsi.

Hymyilen, sillä sinä olet minussa kaikkialla.
Tunnen sinun tuoksusi, sinut sormenpäissäni,
kun ajattelen sinua.

Sinä olet kuin lumi, joka on kietonut minut
lempeään harsoonsa, peittäen kivistävät arvet
ja antaen uuden puhtaan alun.

Sinä olet minussa syvemmällä kuin kukaan koskaan
- lähtemättömissä.
2197
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Pidin kovasti tästä runostasi, tässä on melko
paljon samoja aineksia, kuin jossain omassani,
jossain tuolla kaukaisuudessa.

Asiahan on niin, että kun rakkaus kukoistaa,
niin sillä hetkellä tuntuu siltä, kuin se kuva
toisesta, rakkaimmasta piirtyisi ikiajoiksi sy-
dämeen, eikä sen haluaisi särkyvän.

Elämä vaan kuitenkin tekee joskus toisenlaisia
käänteitä, ja se kuvakin voi silloin kulua
sydämestä pois. Sitä ei vain ymmärrä silloin,
kun rakkaus on hehkeimmillään.

Kiitti sinulle ja lempeää päivää, lumista :)

Äänestä
  • Pitkästä aikaa kirjoitin työmatkalla runon. Samankaltaiset ajatukset ja kielikuvat varmasti muillakin aiheina : ). Tietäisipä joku kuinka monta erilaista runoa voikaan rakkaudesta kirjoittaa.

    Olet oikeassa, kyllä se kuva rakkaasta voi särkyä tai ajan kanssa haalistuakin, sen olen kokenut muutaman kerran. Onneksi elämä kuljettaa eteenpäin ja rakkauden voi löytää uudelleen. Uskon, että jokaisesta suhteesta jää jälki ja kaikilla suhteilla on jokin merkitys.

    Tällä hetkellä elän tässä hetkessä, menneitä murehtimatta ja tulevaisuutta miettimättä. Tässä hetkessä on hyvä olla ja oman kullan kainaloon painaa pää : ). Joitakin asioita osaa arvostaa enemmän, kun on kokenut elämässään muutakin kuin auringon paistetta.

    Mukavaa päivän jatkoa sinulle lumisateeseen!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Nerdee kirjoitti:

Hiljaa sataa lumi maahan
peittäen syksyn valkoiseen huntuun.
Katson bussin ikkunasta ajatuksissani ja
tunnen ikävän jo ailahtavan rinnassani,
vaikka aamulla heräsinkin sylistäsi.

Hymyilen, sillä sinä olet minussa kaikkialla.
Tunnen sinun tuoksusi, sinut sormenpäissäni,
kun ajattelen sinua.

Sinä olet kuin lumi, joka on kietonut minut
lempeään harsoonsa, peittäen kivistävät arvet
ja antaen uuden puhtaan alun.

Sinä olet minussa syvemmällä kuin kukaan koskaan
- lähtemättömissä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu