rakasti naista oli petturi
hän sulloutui arkinuttuun
kylväen jälkeensä tuhkaista tuskaa
tuskaa jolla oli siivet
mutta joilla ei voinut lentää pois
nainen rakastui kuitenkin häneen
hän hämäsi tulisella suudelmalla
naisen hellän sielun
uuvuttaen suudelmillaan naisen halun
mies eli inhohimollaan
piinasi naisen rakkautta
mies muuttui hevoseksi ja
ratsasti villiä laukkaa aamunkoitossa
horisonttiin
nainen divanillaan heräsi tuskan hikeen
hän sulloutui arkinuttuun
kylväen jälkeensä tuhkaista tuskaa
tuskaa jolla oli siivet
mutta joilla ei voinut lentää pois
nainen rakastui kuitenkin häneen
hän hämäsi tulisella suudelmalla
naisen hellän sielun
uuvuttaen suudelmillaan naisen halun
mies eli inhohimollaan
piinasi naisen rakkautta
mies muuttui hevoseksi ja
ratsasti villiä laukkaa aamunkoitossa
horisonttiin
nainen divanillaan heräsi tuskan hikeen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä runossa on jotenkin, kuin Rosvo-Roopen ta-
rinaa, siis minulle tuli tuosta ensimmäisestä
lauseesta se mieleen.
Runossa on mielestäni hyviä oivalluksia, kuten
" hän sulloutui arkinuttuun " ja, kuinka tarina
siitä jatkuu, on erilainen, mutta erinomaisesti
keksitty;
" tuskaa jolla oli siivet
mutta joilla ei voinut lentää pois "
Ainoa, mikä mielestäni olisi ehkä tuonut runoon
pontta entistä enemmän, niin välimerkit ja kappa-
lejako, niillä saa perspektiiviä yleensäkkin.
Mutta, nuo em. seikat eivät mitenkään vähennä
runon hyvyyttä.
Kiitos kannustavasta mielipiteestä.Aina ei näin arkirunoilijalla ole hoksottimet kohdallaan kieliopin kanssa,mutta ehkä jatkossa