Kaikkialle kajauttaa
Herskyvän huutonsa
Suuren tunteensa julistaa
Rakkautensa voimaa
Salamat hehkeät sinkoaa
Silmiensä usvista
Purkautuvan vuoren herättää
Sielunsa kammioista
Eikö tunteisiinsa vastaa
Eikö kuumene hiilloksensa
Ei kuurolle kannata huutaa
Ei kiljua korvaansa tunnoistaan
Ei sokealle näyttää valoaan
Ei kajoa tunteittensa loistaa
Huulet pehmeät ne kertovat
Huumaavin kosketuksin
Kädet hellästi sivelevät
Kietoutuen ympärilleen
Ihon painallus vastensa
Jokaisen solun virittää
Sylin lämpö kuiskaten
Viimeisen solmun avaa
Kertoo rakkauttaan
Näyttää lempeään
Herskyvän huutonsa
Suuren tunteensa julistaa
Rakkautensa voimaa
Salamat hehkeät sinkoaa
Silmiensä usvista
Purkautuvan vuoren herättää
Sielunsa kammioista
Eikö tunteisiinsa vastaa
Eikö kuumene hiilloksensa
Ei kuurolle kannata huutaa
Ei kiljua korvaansa tunnoistaan
Ei sokealle näyttää valoaan
Ei kajoa tunteittensa loistaa
Huulet pehmeät ne kertovat
Huumaavin kosketuksin
Kädet hellästi sivelevät
Kietoutuen ympärilleen
Ihon painallus vastensa
Jokaisen solun virittää
Sylin lämpö kuiskaten
Viimeisen solmun avaa
Kertoo rakkauttaan
Näyttää lempeään
Vastaukset 4
Vanhimmat
Totta, etteivät kauniit
sanat riitä. Rakkauteen
tarvitaan läsnäoloa, kosketusta.
Tutkimusretkeä niin mielessä
kuin iholla.
Voimakkaiden tunteiden kanssa
on vaikea olla yksin. Kauniit
sanat etäältä sanottuina
vain pahentavat oloa. Muodostavat
ylipääsemättömän kuilun.
kuulematta, kaukaisuudesta huokailevana ei ehkä saa rakkautensa voimaa toisen luo.
Mutta läheisyydellä, kosketuksin, suudelmin varmasti lentää korkeammalle.
Ei vain sanat, ei vain kosketukset, vaan kokonaisuutena täyttyen.
Luen uudelleenkin.
Enpä tässä vähään aikaan runoja olekaan kirjoitellut, joten hienoa tietää, että ajatuksiani voi vielä lukea :)