Tietääkö kukaan onko isällä laillinen velvollisuus hakea lapset 300 km päästä kun haluaa nähdä lapsia vai voiko hän olettaa että lapset voisivat myös tulla isänsä luokse itse bussilla? Kyseessä on 10- ja 11-vuotiaat lapset. Äiti on yksinhuoltaja ja asuu 350 km päässä, muutti sinne eron jälkeen. Äidin mielestä lapsia ei saa laittaa bussiin vaan isän on aina haettava lapset. Elämä käy aika vaikeaksi jos haet lapset ja viet takaisin 350 km päähän viikonlopun aikana tai vaihtoehtona on sitten hotellimajoitus, tätä rumbaa on jatkunut jo vuosia...
Äiti jos on yksinhuoltaja niin hänen ei mielestään tarvitse huolehtia lasten kuljetuksesta isän luo, tämä varmaan on totta, mutta koska hän muutti lasten kansssa 350 km päähän niin voidaanko edelleenkin olettaa että isän pitää keksiä konstit millä nähdä lapsia ne viikonloput kun näkee lomat...
saako 10- ja 11-vuotiaita laittaa bussiin, katsotaanko se kohtuuttomaksi lapsia kohtaan.
Miten te muut etäisät ja etääidit näette lapsianne jos he asuvat aika kaukana tai ovat muuttaneet kauas...?
Äiti jos on yksinhuoltaja niin hänen ei mielestään tarvitse huolehtia lasten kuljetuksesta isän luo, tämä varmaan on totta, mutta koska hän muutti lasten kansssa 350 km päähän niin voidaanko edelleenkin olettaa että isän pitää keksiä konstit millä nähdä lapsia ne viikonloput kun näkee lomat...
saako 10- ja 11-vuotiaita laittaa bussiin, katsotaanko se kohtuuttomaksi lapsia kohtaan.
Miten te muut etäisät ja etääidit näette lapsianne jos he asuvat aika kaukana tai ovat muuttaneet kauas...?
Vastaukset 10
Vanhimmat
on että jos sopimuksessa ei erikseen ole mainittu kuljetusten jakamisesta, se on etävanhempi joka hoitaa kuljetuksen molempiin suuntiin, jos mielii lasta tavata.
Minun mielestäni 10 ja 11-vuotiaat voisivat kyllä hyvin kulkea bussilla, jollei bussia tarvitse matkalla vaihtaa, riippuen tietysti lapsista, toiset ovat valmiita siihen ja toiset eivät. Heillä olisi vielä matkan ajaksi seuraa toisistaan. Voisi jopa olla lapsille ns. pieni seikkailu kulkea yksin bussilla.
Meillä isä asuu 200 km päässä ja näkee lastaan n. 1-2 kertaa vuodessa, kun ei saa aikaiseksi/ei ole aikaa hoitaa tapaamisia.
Kyllä pitää tehdä asiat vaikeaksi.Ei ole järkee ajella edestakaisin tuollaista matkaa,ei lasten,eikä vanhemman kannalta.Mulla on 9v poika,ja hän 6v asti kulkenut bussilla omin päin n.100km matkaa.Bussi tulee vielä edullisemmaksi tuon ikäisille,ja onhan se elämyskin lapsille.Tehkää näin:matkahuollosta saa "lapsipassin",johon merkitään lähtöpaikka,saattajan nimi ja puhelin,sekä määränpää,vastaanottajan nimi ja puhelin ja tarpeellisia lisätietoja.Passit vain kaulaan roikkumaan ja lasten matka tästä eteenpäin on kuljettajan vastuulla.Helppoa,jos käy vielä niin hyvin ettei tarvitse bussia vaihtaa,ja jos tarvitsee,kuljettaja huolehtii siitä että,matkalaiset pääsee oikeaan bussiin,ja vastuu siirtyy taas seuraavalle kuljettajalle,ja passit kaulassa koko ajan.Meillä tämä toiminut hyvin,ja mielellään kulkee bussilla.Alkuun voi vanhempia jännittää laittaa lapsia yksin matkaan,mut voihan kännyllä,jos lapsilla on,niin soitella väliaika tietoja.Ja onhan se mukavaa mennä lapsia vastaan bussille,mukavampaa kuin autossa kuluttaa arvokasta yhteistä aikaa.
Periaatteessa, mitä sopimuksessa lukee, se pätee. Jos mitään sopimusta ei ole, niin terveen järjen käyttö ei ole kielletty, vaan siinä tapauksessa kulut matkustamisesta tulisi tasata.
Se että äiti lapsineen on muutanut, ei oikeuta sanelemaan "sääntöjä" Kyllä 10-vuotias pystyy sen matkan istumaan busissa ja toki henkilökuntakin auttaa vaihtamaan bussia tarvittaessa.
Toisaalta jos "ilkeäksi" aletaan; eihän isänkään "tarvitse huolehtia" lasten hausta luontaan, ellei äitikään välitä kulejetuksesta luotaan.
Juttu jatkuu mitä todennäköisemmin lastenvalvojan luona, että kuljetusasiat saadaan "jyvitettyä".
mutta ei usein toimi. tarkistimme asian omalta kohdaltamme - jos tosiaan sopimus ei selvitä kuka maksaa ja hoitaa lasten liikkumiset vanhemmalta toiselle, niin vastuu on etävanhemmalla.
järjenkäyttö, vaikka tunteet ovat pelissä.
Loistava on lähivanhemman taito vääntää/kääntää ja saada lisää kostaa ero, kun ei ole paperilla.
SIKSI kaikki, mikä koskettaa etävanhempaa lapsen asiassa, vaikka pikkumaiselta kuulostaakin, on laitettava paparille, JOLLOIN lähi-vanhempi EI VOI luistaa/vedättää.
Ja esimerkin voimalla: Etä ei voi tavata lasta. kun ei ole yksinkertaisesti rahaa, kuin toiseen suuntaa tai joutuu olemaan viikon syömättä. tulee haaste oikeuteen, koska lähi hakee YKSINhuoltajuutta, mennään saliin ja etältä kysytään, miksi ei ole tavannut lastaan, vastaus on selvä; ei ole rahaa, pyörittelee tuomari päätään. Sitten kysytää lähivanhemalta, miksei ole maksanut puolta matkoista; ja viattomana lähi vastaa; kun ei ole sovittu ja "tarjosinhan minä" rahaa, muttei kelvannut, kun on kopea, sekä yritin sopimusvaiheessa jakaa kustannuksia, minä lähivanhempi, pienestä ansiostani. Ja oikeus "suuressa viisaudessa" määrää lähille YKSIN-huoltajuuden.
Ehkä yks´oikoinen kertomus, mutta tähän malliin voisi lähi-vanhemman ajattelevan käytää systeemiä hyväkseen, kun on myönteinen ns. yksinhuoltajalle, kun etä "luistelee velvollisuuksistaan".
Seuraavalla tapaamiskerralla ajat äidin paikkakunnalle ja hyppäätte muksujen kanssa bussiin ja ajatte sillä kotiisi. Viikonlopun lopulla ajatte sillä bussilla takaisin ja sinä ajat autolla takaisin kotiisi.
Toistetaan seuraavana tapaamisviikonloppuna niin homma on sillä harjoiteltu.
Jos mamma on edelleen hankala, niin sitten lapsenvalvojalle keskustelemaan miten tällaiseen tapaamisten vaikeuttamiseen pitäisi suhtautua.
autolla ja heitä bussille viikonlopun päätteeksi. Mielestäni on typerää, jos tuon ikäiset eivät voi yksin kulkea bussissa. Ja tässä tapauksessa vielä kaksin.
jo pärjää yksin bussissa ja varsinkin kahdestaan ihan hyvin. Tuleehan sieltä suora bussi yhteys? Jos ei tule, silloin sinun kyllä täytyy harjoitella reittiä ja bussin vaihtoja muutamia kertoja lasten kanssa.
Meillä isä asuu 125km päässä ja hakee lapsen luokseen joka toinen viikonloppu. Mutta lapsi tulee bussilla yksin kotiinpäin. Lapsi on 10v.
pärjäävät hyvin bussimatkat. Lapsen lapsi kulki monta vuotta 8v:sta alkaen mummilassa bussilla ja matkaa oli reilut 300km. Pitkän matkan busseissa on nykyään WC:t ja joten ei hätää senkään asian puolesta.
Ei ole järkevää ajaa autolla ees sun taas, kun matka hoituu mukavasti bussilla.
Hyvä kertoa kuljettajalle vielä minne lapset ovat menossa ja istumapaikat läheltä kuljettajaa.
Yhteyttä saa kännykällä, josta voi nykyään "seurata" matkan sujumista, jos alussa epäilyttää. Kannattaa ottaa mukaan lukemista/pelejä, pientä syötävää. Hyvää matkaa!