nimet ongelmana

Olen saanut käsiini joitakin sukuani sivuavia sukututkimuksia.
Minua kiusaa sellainen seikka, että eräästä miehestä on käytetty eri teoksissa eri nimiä.
Yhdessä Eero Heikkilä, toisessa Eerik Heikkilä, kolmannessa Erkki Heikkilä
ja vielä mm. Eerikki ja Erik, ja kirjoittipa muuan nimen muotoon Eric Heickilä.
Suvun vanhat muistavat ko. henkilöstä juttuja nimellä Heikkis-Erkki.
Mikseivät kaikki käytä yhtä ja samaa muotoa?
51035
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kun nimet on kirjoitettu ruotsinkielellä kirkonkirjoihin, myös sukunimet.

Äänestä

Riippui aivan papista, miten hän nimen kirjoitti.
Lapselle annettiin nimeksi esim. Liisa, mutta kirkonkirjaan hänet merkittiin Elisabetiksi. Tai Taavi kirjoitettiin virallisesti Davidiksi.

Se oli sitä aikaa, jolloin suomenkieli oli rahvaan kieli, eikä sille annettu sen vertaa arvoa, että nimet olisivat pysyneet suomenkielisinä virallisissa papereissa.
Asiaan pitää nyt tällä vuosityhannella vain sopeutua. Eerikit ja Ericit on kuitenkin helppo tunnistaa. Aikaisempina vuosisatoina ei sitä paitsi oikein ollutkaan ns. "oikeata" tapaa kirjoittaa nimiä, ja siksi nuo ruåtsiksikin kirjoitetut nimet saattavat olla eri tavalla eri kirjoissa.
Ystävän neuvona sinulle sanonkin, että tarkista AINA myös syntymäaika. Suvuissa oli
käytössä samat nimet polvesta polveen, ja saattoi olla, että esim. saman nimisiä serkuksia oli samalla paikkakunnalla useitakin vain muutaman vuoden ikäerolla.

Kun puolisotkin sitten olivat saman nimisiä, niin aika äkkiä saattaakin harhautua sivuraiteille ja koko tutkimus on poskellaan!

Äänestä
  • Eihän tässä kyse ollut muusta kuin muiden sukututkijoiden aikaansaanosten tutkimisesta.
    Sukututkijoista jokainen on siis valinnut oman tapansa ilmaista asia ja näin on sitten päässyt käymään, että useissa saman alueen kirjoiksi ehtineissä tutkimuksissa yksi ja sama henkilö on monella eri nimellä.
    Aiheuttaa hämmennystä lukijoissa.
    Eikö ole mitään yleisohjetta siitä, miten nimet pitäisi tutkimuksiin kirjoitaa? Jotain vakiintunutta tapaa, tarkoitan.

    Äänestä

  • kyse ollut kirjoitti:

    Eihän tässä kyse ollut muusta kuin muiden sukututkijoiden aikaansaanosten tutkimisesta.
    Sukututkijoista jokainen on siis valinnut oman tapansa ilmaista asia ja näin on sitten päässyt käymään, että useissa saman alueen kirjoiksi ehtineissä tutkimuksissa yksi ja sama henkilö on monella eri nimellä.
    Aiheuttaa hämmennystä lukijoissa.
    Eikö ole mitään yleisohjetta siitä, miten nimet pitäisi tutkimuksiin kirjoitaa? Jotain vakiintunutta tapaa, tarkoitan.

    Jos eri henkilöt laativat sukututkimuksia samoista ihmisistä, niin osa kirjoittaa orjallisesti sen nimen, minkä pappi on kirjaan merkinnyt.
    Sitten on niitä, jotka halauavat suomentaa nimet, ja pitävät ihan tolkuttomana, että suomalaisille esivanhemmilla on ruotsiksi kirjoitetut nimet. Sitten he suomentavat niitä oman ymmärryksensä mukaan.

    On vain niin, että esim. "Eric" voi suomentua monella tavalla, kuten Eerik, Eerikki, Erkki. Sitten voi olla joku, joka on henk.koht. tuntenut henkilön ja tietää, että hän aina käytti nimeä Erkka. Niinpä tutkimuksissa sama henkilö on monella tavalla.

    Mitään sääntöä ei ole tässä asiassa olemassa. On jopa vaikea aina tietää, miksi nimi suomeksi vääntyisi. Silti yritetään.
    Muistan etsineeni ihmeissäni erääseen perheeseen kuulunutta "Alppee"-nimistä lasta, kunnes huomasin, että kysymyksessä olikin tytär Albertina eikä poika Albert, joksi olin ns. suomennosta luullut.

    Yksi suomennoksen ongelmia varmasti on nimi Johan. Siitä kyllä riittää versioita.
    Tämä on ikuisuuskysymys. Jokainen tekee mielestään oikein.

    On vielä huomattava, että esim. vuosisadan alun Davidit ja Carl Gustavit pitivät näitä nimiä virallisina niminään, ja käyttivätkin niitä tärkeissä allekirjoituksissa. Mitähän he olisivat ajatelleet, jos tietäisivät, että heidän nimiään suomennellaan sukutauluihin?

    Se on ongelma, joka vain on pakko ohittaa.

    Äänestä

Kysyinen henkilö on ollut puhekielessä luultavasti Erkki Heikkinen.
Minun esiäitini oli isoäitini sanomana Maija, kirkonkirjoissa Maria tai Maja.
Voisi olettaa että, suomalaisissa suvuissa on käytetty suomalaista muotoa, Erik on Erkki jne, vaikka pappi on kirjannut nimen ruotsinkielisessä muodossa.
Ei suomalainen kieli varmaan kovin helposti kääntynyt jotain Johan Alexanderia lausumaan. Jos on kyse ruotsinkielisestä suvusta, asia on ihan toinen tietenkin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


noviisi-5 kirjoitti:

Olen saanut käsiini joitakin sukuani sivuavia sukututkimuksia.
Minua kiusaa sellainen seikka, että eräästä miehestä on käytetty eri teoksissa eri nimiä.
Yhdessä Eero Heikkilä, toisessa Eerik Heikkilä, kolmannessa Erkki Heikkilä
ja vielä mm. Eerikki ja Erik, ja kirjoittipa muuan nimen muotoon Eric Heickilä.
Suvun vanhat muistavat ko. henkilöstä juttuja nimellä Heikkis-Erkki.
Mikseivät kaikki käytä yhtä ja samaa muotoa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu