Suurin osa hometaloista on varustettu höyrynsulkumuovilla. Sellaisia taloja haluatte rakentaa lisää. Nämä teidän talopaketit tullaan remontoimaan viimeistään 10-20 vuoden sisällä rakentamisesta. Surullisia esimerkkejä on jopa muutaman vuoden sisällä rakentamisesta. Hometta siellä täällä.
Jos talon ilmanvaihto on pelkästään koneellisen ilmanvaihdon varassa niin ei hyvin mene. Mitäs jos sitä kosteutta alkaakin ilmanvaihdosta huolimatta tiivistyä rakenteisiin?? Hometta tiedossa ei hyvä.
Paras talon rungon rakennusmateriaali on hengittävä rakennusmateriaali.
Jos talon ilmanvaihto on pelkästään koneellisen ilmanvaihdon varassa niin ei hyvin mene. Mitäs jos sitä kosteutta alkaakin ilmanvaihdosta huolimatta tiivistyä rakenteisiin?? Hometta tiedossa ei hyvä.
Paras talon rungon rakennusmateriaali on hengittävä rakennusmateriaali.
Vastaukset 15
Vanhimmat
tuohon idioottimaisuuteen.
koska asiassa paljon totta.toinen arvoitus on märkätilojen vedeneristys, kukaan ei tiedä suojaako vai tuhoaako eristys rakennuksen.Entäs läpimärkä kestopuu alajuoksuna,muovilla umpeen käärittynä.paikka on sellainen johon ei mene vesi muuten ku se kestopuun avulla.
Ei rakennusmateriaalit "hengitä", tämä on höpöhöpöjuttua jolla jymäytetään asiasta tietämättömiä.
Koneellinen ilmanvaihto on usein tehokkaampi kuin painovoimainen ja ottaa vielä poistolämmönkin talteen.
Totta on että vetoisissa vanhoissa taloissa ei aina ole hometta, mutta nykytaloissa kyse on siitä kuinka hyvin talo kokonaisuudessaan on rakennettu eikä siitä "hengittävätkö" materiaalit ; -)
ajatellut kyseisestä asiasta.Naurettavaa ajatella,että kun rakennetaan uusi talo,niin siitä tehdään täysin ilmatiivis.Sitten ilmaa "kierrätetään"ulos koneellisesti.Kun ajatellaan täysin perinteisiä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella rakennettuja "aitoja" hirsitaloja.Ovat lähes ehjiä vielä tänä päivänäkin,lukuun ottamatta ensimmäistä hirsikerrosta(pelkkakerta)joka on monesti lahonnut.Mutta muuten rakenteet ovat edelleen erittäin hyviä.Edellyttää tietenkin katon hoitamista.Samoin kun puhutaan ns,rintamiestaloista.Joiden eristeenä on käytetty pääasiassa sahanpurua ja haltexlevyä.Rakenne hengittää erittäin hyvin.Myös kyseiset talot ovat pääasiassa erittäin hyväkuntoisia ja myös terveellisiä asua samoin kuin hirsitalot.(perinteiset)Ja ilmanvaihtona oli ja on osassa edelleen pelkkä painovoima. Mutta kun sisävessat,saunat ja suihkut tulivat muotiin ed.mainittuihin rakennuksiin,samoin tuli myös kosteus ja home-ongelmat.Jos asuntoon rakennetaan ns,kosteat tilat.Tulisi ne rakentaa yhteen pisteeseen,ei hajoittaa ympäri rakennusta esim,eriseinille.Samoin tehdä kosteuseristys lasikuidusta,jonka pinnoittaa haluamallaan tuotteella.Näin tehden rakenne on "pomminvarma."Naurattaa erilaiset muodinmukaiset nykyiset kosteus eristysmateriaalit,koska rakenteen jostakin syystä hieman "eläessä" ersityshän menee rikki.Samoin kun vaaditaan sertifikaatti suorittamista.Mutta totuus on ettei mikään direktiivi velvoita millään lakiasetuksella sitä.Koska sillä ei ole lainvoimaa,vaikka on yleinen kuva annettu.Kosteuseristyksen voi tehdä kuka tahansa.Olen ollut alalla yli 30-vuotta.70-luvulla tein ulkovuoriremonttia vanhalle puusepälle.Joka oli rakentanut sodan jälkeen itse rintamamiestalonsa.Hän totesi minulle ja kaverilleni seuraavaa:Uskokaa pojat sellainen asia,että purutäytteinen tai hirsinen talo on kaikkein terveellisin talo asua.Minä itse myös uskon niin,kun olen seurannut tätä älytöntä rakentamista.
Olen itse ajatellut ihan samaa, etten halua millään muovilla vuorattua taloa itselleni. Talon pitää minunkin mielestäni olla sellainen, että kosteus ei tiivisty sisälle eikä rakenteisiin.
Kävinpä tässä rakennusmessuilla Myyrmäessä ja sain sieltä monta hyvää vinkkiä mm. vital-eriste kuulostaa hyvältä. Sitä käytettäessä ei laiteta lainkaan muovia vaan käytetään muita materiaaleja.
elämää ei saisi sekoittaa keskenään:
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=5&lehti=318&artikkeli=8888
Mitä se hengittäminen on?
Happea sidotaan ja vapautuu hiilidioksidia.
Hengittävä talo. Aivan käsittämätöntä.
Kyllä taas on yksinkertaista viety mainosmiesten toimesta.
"Hän uskoi jopa mainoksiin" sanoo laulukin.
Ihmeesti näitä aina löytyy.
Materiaaliko tekee rakennuksen autuaaksi, tai valmistusmenetelmä, tuotantomalli tai maa jossa se on rakennettu?
faktaa uskovaisille.
Yli tuhat hometapausta, joista ei yksikään johdu höyrynsuluista.
Myös rossipohjan erinomaisuus saa kyytiä.
Rossipohja on riskirakenne.
heh heh -mies ,ota nyt tosisaan se paluu hoitoon!pakkohaku päätös näillä näppäimillä,ja oot taas juonu koko eläkkees tietysti.äläkä täällä viisastele, ei se alakoulun lintulauta käsityötunnilla riitä ram:iin.
Rakennuslehden mannekiini,joka "hankkii"elantonsa juuri tällaisella populismilla.Kannattaa tutustua hänenkin rehellisesti VTT:n tekemään tutkimuksiin,joissa selvitetään mm,kuinka rakenteiden "hengittäminen"todella toteutuu.Myös sinulle selvennykseksi seuraavaa,että rakenteen "hengittäminen"ei tarkoita sanan varsinaisessa merkityksessä samaa,kuin ihminen/eläimen tms,hengitystä.
-Suurin osa hometaloista on varustettu
höyrynsulkumuovilla.-
Mitä muuta ne voisivat olla? sadasta talosta
yhdeksänkymmentä on runkorakenteisia.
Mutta ei nuokaan johdu rakenteista vaan rakennusvirheistä.
-Hengittävä-, mitä sillä tarkoitat? jos tuo
"hengittävyys" tulee ulkoa sitä miellä päin
sanotaan vedoksi, ja kylmä on talvella. Kyllä jämpti on niin.
Jos ja kun olet ns. hirsimies, et taida osata edes
omaa tuotettasi kunnolla. Mene kysymään viisaammilta mitä hengittävyys tarkoittaa.
Ja sinullekin tiedoksi: tuohon "hengittävyyteeen"
ei tarvita välttämättä hirttä......
Rakennuslehdessä 19.10.2006
Tekniikan lisensiaatti Juhani Pirisen väitöstutkimuksen mukaan homeongelmista kärsivissä omakotitaloissa on usein enemmän kuin yksi mikrobivaurio. Osa vaurioista on rakenteiden sisällä hankalasti löydettävissä.
Mikrobivauriot esiintyivät pääasiassa alapohjarakenteissa, pesutiloissa ja kellareissa. Suurin osa vaurioista aiheutui sade- tai sulamisvesien valumisesta rakenteisiin. Toiseksi suurin vaurioiden aiheuttaja oli kapillaarisuuden takia maassa ja rakennusosissa siirtyvä kosteus.
Normaalisti rakenne on turvassa kosteudelta muovin takana. Ilman vaihdolla pidetään vain sisäilma hyvänä.
Hengittävässä rakenteessa kosteus pääsee rakenteeseen.
kun puhutaan höyrysulusta,niin sellainen vaaditaan mm,villaeristetaloon.(villa esim,vuorivilla on yli 50% jätelasia joka ei kuivu "ikinä"kastuessaan.samoin mm,baroc,jonka raaka-aine on kivi)Tällaisessa rakennuksessa tarvitaan muovi(rakennusmuovi 0,20mm),ettei "tuuli" läpi puhaltaisiulkoapäin,ja lämpö sisältä ulos.Tällöin lämmöneristeeseen jää ns,konvektiovirtaus.Mutta esim,hirsirakenteessa toimii hengittävyys.Jos on puurunko ja selluvilla(raaka-aine paperi)niin muovin tilalle laitetaan massapahvi(puukartonkia)ja näin toimii jälleen hengittävyys.Riittävällä ilmanvaihdolla huoneistossa (yhden kerran 2 tunnissa)saadaan hyvä sisäilma.Mutta myös liian paksulla eristeellä on ongelmia tulossa.Koska lämpötilojen vaihdellessa,kun mennään tilanteeseen jossa ulkona on esim,-15 astetta ja sisällä normaali huonelämpö .Niin apsoluuttinen nollapiste vaihtelee lämpötilan mukaan.Hengittämättömään rakenteeseen jää silloin kosteus,joka ei koskaan poistu ja myös tämä aiheuttaa ongelmia.Ja sen aiheuttaa liian paksu seinärakenne.
Se että villaeristeelle vaaditaan höyrynsulku ei pidä paikkaansa. Riittää että sisäpinnan höyrynvastus on viisinkertainen ulkopintaan nähden. Näin rakenteesta höyry karkaa nopeammin kuin se sinne pääsee. Paroc ja isover myyvät kumpikin ilmansulkua joka ei ole höyrynsulku. Tietysti varminta on käyttää muovia. Miksi sitä sisäilman kosteutta pitäisi tarkoituksella päästää eristeeseen.(tietysti asiaa on tarkasteltava eritavoin kylmässä rakennuksessa)
Sama pätee myös ns. hengittävään eristeeseen. Se pystyy sitomaan itseensä hieman kosteutta(toisin kuin mineraalivillat) mutta ei kuitenkaan määrättömästi. Tämän vuoksi myös hengittävällä eristeellä tarvitaan sisäpintaan sulku jonka höyrynvastus on suurempi kuin tuulensuojalla. Tämän asian ajaa paperi. Muuten käy kuten mainitsit paksusta eristeestä. Tietenkin paksulla eristeellä höyrynsulun tiiveys on tärkeämpää kuin ohuella.
Absoluuttinen nollapiste on aina n. -273 astetta. Tarkoitat varmaankin kastepistettä. Kastepiste riippuu kahdesta asiasta; lämpötilasta ja ilman sisältämästä vesihöyrystä. Jos höyrynsulku on täydellinen(ei tietenkään ole olemassa), niin rakenteessa ei voi sijaita kastepistettä missään tilanteessa, jos sisällä on lämpimänpää kuin ulkona. Seinäeristeessä oleva ilmahan on ulkoilmaa ja sen kastepiste on sama kuin ulkoilman.
Käytännössä höyrynsulku vuotaa hitusen jolloin kastepiste on aavistuksen korkeammassa lämpötilassa kuin ulkoilman kastepiste. Seinä on kuitenkin ulkoilmaa lämpimänpi jolloin kastepistettä ei synny. Paksulla eristeellä eristeen uloin osa voi olla sen verran viileä että kastepiste syntyy kuten mainitsit. Tämä taitaa olla melko kaukaa haettua. Kannattaisikohan käyttää muovia niin vesihöyryä pääsisi mahdollisimman vähän rakenteeseen.
ovat perimmäinen ja yleisin syy home- ja kosteusongelmiin.Koko ajan tulee uusia materiaaleja jotka ovat testattu teoreettisissa olosuhteissa.Kyseiset olosuhteet eivät ole missään tapauksessa vertailukelpoisia siinä suhteessa,kuin käytännössä todetut.Kukaan ei pysty 100% todistamaan materiaalien sopivuutta,joka on testattu laboratorioissa.ennen kuin saadaan realistinen fakta näyttö.Näistä nykyaikaisista materiaaleista alkaa olla nyt faktaa,kuinka ne ovat toimineet.Tuloksetkin ovat luettavissa,mutta valitettavasti negatiivisessa valossa useinmiten.Kuten home,kosteus,hengitystiehyet,astma ongelmina.Kyllä voidaan todeta kokemusten tuloksena,että kehityksessä tällä alallla mennään liian lujaa.Tuntuu jotenkin karmealta ajatella,mitä tulevaisuus tuo tullessaan.Kuten mediasta on ollut mahdollisuus lukea,että 3-vuotta sitten rakennettuja taloja on homeen ja kosteusvaurioiden vioittamia.Jos palataan alkuperäiseen kysymykseen,niin aidot luonnon materiaalit ei ole todistetusti aiheuttaneet asukkaille edellä mainittuja ongelmia.Lopuksi täytyy myös muistaa kuinka kauan jalostamattomissa luonnonmateriaaleista rakennetuissa taloissa ja mökeissä on asuttu.