rakentaa hirsitalo muovittomana? Siis tarkoitan 1,5 kerroksista jossa molemmat kerrokset olisivat jättipyöröhirrestä. Olen kuullut nyt kaksi vastausta ja toinen sanoo että on mahdollista ja toinen sanoo että ei voi painumisten takia. Paljonko on oltava hirren paksuus vähintään ilman lisä eristeitä(tietysti ikkuna pinta-alat vaikuttavat tähän paksuuteen)?
Olen tässä selaillut jenkkiläisiä hirsitalo lehtiä ja heillä on hirsilinnat rakennettu massiivihirrestä kokonaan. Miten on mahdollista rakentaa sellaisia hulppeita linnoja jättihirsistä siellä mutta suomessa ei olisi mahdollista rakentaa normaalikokoista omakotitaloa jättihirrestä? Painaako siellä puu vähemmän? Tulipas paljon kysymyksiä.
Olen tässä selaillut jenkkiläisiä hirsitalo lehtiä ja heillä on hirsilinnat rakennettu massiivihirrestä kokonaan. Miten on mahdollista rakentaa sellaisia hulppeita linnoja jättihirsistä siellä mutta suomessa ei olisi mahdollista rakentaa normaalikokoista omakotitaloa jättihirrestä? Painaako siellä puu vähemmän? Tulipas paljon kysymyksiä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kaikkihan se on mahdollista, mutta järkevyys onkin toinen juttu.
Muovia kun on sähköjohdoissa ja -tarvikkeissa, vesijohtojen suojaputkissa, ovien vetimissä ja saranoissa, hyllyjen kannattimissa, ilmastointiputkissa, valaisimissa, kalusteissa.
Liekö saat rakennuslupaa vanhanajan hirsitalolle uunilämmityksellä ilman juoksevaa vettä ja sähköä. Säästäähän siinä toki jo liittymiskustannuksssa paljon.
Että ulkoseiniin ei tulisi muoveja ja muita levyjä vaan samanlainen hirsi(esim. 240mm hirsi jos riittävä suomen oloihin) alhaalta ylös asti.
Saa tehdä hirsitalon ilman höyrynsulkumuoveja jos niitä tarkoitat. Ihmeellisiä on väitteet etteikö saisi ja vielä ihmeellisempiä,että painuminen jotenkin liittyisi asiaan.
Pyöröhirrella seinävahvuus 230mm on riittävä omakotitaloon. Pelkkahirrella 210mm.Jos jättihirsiä käytät niin ei ole ongelma.
Ongelma voi olla talon veistäjä. Noita ei tee kovin moni. Ja koska se pitää tehdä käsityönä niin työ maksaa. Ja tunteja kuluu.
Hirsitalossa käytetään kompensaatio rakennetta eli katolle laitetaan normaalia enemmän villaa ja ikkunoissa ilmanvaihdossa ym käytetään eristävämpiä ratkaisuja. Muovia ei ole tarvetta eikä syytäkään laittaa sinne kattoonkaan.
Käytä projektissasi todellista asiantuntijaa ja suunittelijaa ja juttele sen kanssa tarpeistasi. Noita vaatimuksia voi jonkin verran kiertää ja taivuttaa tarkoituksiin sopiviksi.
Yksi tuttu kysyikin aiommeko ottaa veistäjän vai talopaketin. Luulen että otamme vain talopaketin pyöröhirsistä kunhan arkkitehti nyt saa ensin ne kuvat piirrettyä. Taitaisi tulla aika kalliiksi ja aikaa vieväksi projektiksi jos palkkaisi veistäjän tekemään ja sitten vielä se puutavaran hankkiminenkin jostain. En tiennytkään että katollekaan ei tarvitse laittaa kosteussulkumuoveja. Toteutetaanko se sitten tuulensuoja levyllä tai vastaavalla?
Katolle ei kuulu laittaa kosteusulkuja. Pitää vissiin täsmentää termejä.
Katto on yleensä vesikatto ja sen tukirakenteet.
Yläpohja on se missä on lämmöneristeet.Yläpohjan lämmöneristeiden vaatima höyrynsulku siis ei kosteussulku riippuu lämmöneristeestä. Mineraali villa vaatii höyrynsulun tai ilmansulun.
Suunittelijasi kertoo tarkemmin.
Tuulensuojalevyjä ei laiteta yleensä kattoon. Päätykolmioihin voi laittaa jos hirret ei tule ylös asti mutta teitillä vissiin tulee. Alapohjaan monasti laitetaan.Hirsiseinään ei kannata laittaa.
suurelta osalta järki tuossa rakentamisen ohjauksessa ja määräysten laatimisessa. Muutama pässi päättää jossain kahen keskisessä saunaillassa, että tehdään tällainen ja tällainen määräys. Tästä hyvänä esimerkkinä on saunan oven koon kasvattaminen 7-->9 leveäksi ja tämäkin määräys on vain 2ihmisen keskenään päätetty asia (jutellut asiasta ministeris tason päättäjän kanssa). Nyt kuulin, että valmistellaan 20% tiukennusta lämmönjohtavuus "direktiiviin" eli jos taas 2 pässiä päättää, niin hirrestä rakentaminen loppuu Suomessa tällä menolla kokonaan (toivoa sopii, että on vaan huhu puhetta). Jossain keski euroopassa viis veisataan tällaisille "direktiiveille" vaikka ollaankin samaa eurooppaa. Siellä asioita tulkitaan vähän järkevämmin toisin kun Suomessa jossa on niin paljon pilkun viilaajia tuolla päättäjä tasolla.
niinkin yksinkertainen asia kuin rullatuoli. Ei siinä mitään 2 miehen paneelia ole ollut huvikseen päättämässä. Joko olet pihalla tai ministeristason kaverisi on pihalla. Jälkimmäinen vaihtoehto on ehkä se oikein. 90% kansanedustajistakaan ei hyvin usein edes itse ymmärrä mitä lakeja ovat säätämässä.
ensin selvää. Ei pidä paikkaansa tuo rullatuoli höpötys. Muutaman liikuntarajoitteisen asiakkaan talon suunnitelleena sekä liikuntarajoitteisen ystävänä sanon kokemuksesta. Jos rullatuolilla pitää päästä saunaan niin siinä tarvitaan paljon muutakin muutosta kuin pelkkä ovikoon muuttaminen.
Onneksi tämäkin asia on kuntakohtainen...
Soita ympäristöministeriöön ja kysy kuka päättää ja mitä. Ei siellä kavereita tarvi olla
Esteettömän liikkumisen mallia voi ottaa vaikka Norjasta jossa asiaan todellakin on paneuduttu kuten esim ei kynnyksiä toisin kuin Suomessa.
...onnistuu myös nk. yksiaineisena, siis pelkkää hirttä sisäpinnan ja ulkopinnan välisellä alueella. Hirren minimivahvuus on luokkaa 200 mm - 202...210 mm valmistajasta riippuen. Tuollainen seinä ei täytä normien eristävyysvaatimuksia, mikä pakottaa kompensaatioon muualla (parempiin ikkunoihin, parempaan lämmön talteeottoon etc.)
Puolitoistakerroksinenkin onnistuu, kunhan painumat huomioidaan. Hirsitalovalmistajien mallistostakin noita löytyy, mutta useimmiten nuo hirsitalotoimittajat fuskaa vähän, tehden hirrestä tasakertaan ja yläosat tavallisella pystyrungolla hirsipaneliverhoiltuna.
Arkkitehdin hirsitalokokemukset ja -referenssit on syytä tarkistaa, sillä hirrellä on niin paljon erityisominaisuuksia, että niitä huomioimaton arkkitehti tekee kalliita ratkaisuja, josku jopa täysin toteuttamiskelvottomia.
Tuolla toisaalla puhuttiin yläpohjan höyrynsulkumuovista, jonka poisjättäminen kannattaa ratkaista yhteistyössä rakennesuunnittelijan kanssa - ihan ilman toimenpiteitä höyrynsulkumuovia ei pidä pois jättää.
yksiaineisena seinävahvuus pyöröllä on siis 230mm ja pelkalla210 mm Hirsitalotoimittajalla ei ole merkitystä. Siis jos puhutaan omakotitalosta vapaa-ajan asunnot on vapaampia.
Tasakerrassa ei ole kyse fuskaamisessa vaan estetiikassa. Tasakerran yläpuolisten osien tekeminen metritavarasta vähentää katon painumiselämistä ja myöhempiä korjaustarpeita. Siksi sitä suositaan.
Tuo on täyttä totta tuo arkkitehti pointti. Se ,että on arkkitehti ei takaa,että ymmärtää hirsirakentamisesta. Tosin hirsi ei sisällä mitään maita kaatavaa mitä ei kuuluisi arkkitehdin tietää mutta totta on että arkkitehdeiltä voi tulla joskus päättömiä ideoita.
Höyrynsulku muovi kannattaa jättä pois mutta toki se pitää tehdä oikeallla tavalla.
...puhuu lähinnä Kuusamon kauppiaat - ei taida moni muu myydä pelkkahirttä. Minä käytin kirjoituksessani olettamusta, että minimin tuottaa lamellihirsi - se yleisimmin käytetty hirsityyppi. Pyöreällä tietysti seinästä tulee paksumpi, kun se minimimitta on mitattava siitä varauksen kohdalta.
Jos puhutaan hirsikehikon yläosan estetiikasta, niin silloin useimmiten se panelointi on jotain muuta kuin hirsipanelia. Minä kirjoitin pystyrungosta hirsipanelista, jolla ei ole estetiikkavaikutuksia, kun pyrkii olemaan mahdollisimman samannäköinen kuin se oikea hirsi siellä alaosassa. Tokihan millä tahansa pystyrunkoratkaisulla opäästään eroon niistä painumaero-ongelmista, mutta fuskua siitä tulee, kun se ei kuitenkaan ole "oikeaa hirttä" - ja yksi vielä painumaerojakin tärkeämpi syy - hirsitalovalmistajan puolelta - on hirsitalopakettien hintakilpailu. Se kun tuollainen työstetty hirsi maksaa about 500 euroa kuutio eli 115 euroa neliö ja hirsipaneloitu pystyrunkoseinä murto-osan siitä - noin neljänneksen.
Lisää tarkennuksia. Pelkka on siis suora hirsi vaikkakin yleensä sahattuna.
Omakotitaloissa lamelli on yleisin hirsityyppi mutta ei muuten. Monasti myös pyöröhirret on lamellihirttä. Minimimittaa ei mitata varauksesta vaan halkaisijasta muuten pyörön vähimmäispaksuus on vielä suurempi.
En ihan ymmmärtänyt noita pystyrunko tarinoitasi mutta ymmärtääkseni pystyhirsirunkoja ei juuri rakenneta. Voin toki olla vääräsäkin en vaan ole koskaan nähnyt.
Tasakerran yläpuolisten rakenteiden toteuttaminen esim. ristikoilla ja panelipintaisilla päätykolmioilla. On siis lähinnä estetiikka kysymys mutta myös jälkityö imago ja hintakysymys.
Hintaero ei ole niin merkittävä mitä annat ymmärtää. Tärkeämpää on se ettei katto liiku talon pystyttämisen jälkeen jolloin listoitukset sun muut voidaan lätkiä jälkisäätöjä tekemättä paikalleen. Se on heti valmis ja näyttää valmiilta.Kaupallisuudessa tällä on myös suuri imago merkitys.
Kuten tiedät hirrestä tehty päätykolmio laskee ja liikuttaa lappeita räystäistä poispäin. Tämä aiheuttaa kaikenlaista säätö liuku ja varatarpeita kattorakenteisiin. Asia ei ole ongelma jos sen sietää mutta tuo kattoristikko juttu on parempi jos sen sallii.
...hirsitalokauppias konsanaan ;-)
terveisin
Rauno Kangas
hirsitalotehtaan myyntipäällikkö evp
noin.Olen suunnittellut ja pystyttänyt isoja ja pieniä kohteita kohta 30v ja siinä ajassa on tullut omat mielipiteet. Ei jaksa kommentoida isommalti, mutta yläpohjalla on muitakin tekijöitä kuin pelkkä estetiikka. Kyllä ristikko systeemiä suositaan erittäin paljon, varsinkin taloissa. Se on pieni % joka on toimitetuissa kohteissa täyttä hirttä
No kuule kommentoi nyt ihmeessä kerran aloitit.
Tokihan yläpohjalla on muitakin tehtäviä kun estetiikka esim. pitää vesi ulkona ja lämpö sisällä.
Tosin vähän muuten oli ristiriitainen tuo mitä yritit sanoa mahdoitko lukea edellisen oikein?
sen verran ranelle ettei nuo vahvuudet vielä riitä siihen että ulkoseinät tehdään pelkästään hirrestä. Mainitsemiesi kompensaatioiden lisäksi tarvitaan myös seiniin lisäeristyksiä, päätykolmiot, mahdollisesti ulkoseinille tulevien kaappien taakse jne. Rakennuksesta tehtävä kokonaislämpöhäviölaskelma (mikä sana) "määrää" sitten kuinka paljon seinäneliöitä tarvii tätä.
Huvittavaahan näissä pykälissä on se että samat luvut vaaditaan Hankoon ja vaikka Ivaloon.
Ja kuten joku tuossa kirjoittikin parin kolmen vuoden päästä näitä myös kiristetään, kiva nähdä
mitä hirsitaloteollisuus tähän reagoi, huom.
Hongan Aitokodin lanseeraus markkinoille.
...ottanut kantaa mihinkään muuhun kuin siihen, että hirsikehikon yläosan tekeminen rankarakenteisena on fuskaamista, jos halutaan "oikea" hirsitalo. Ja ensisijainen syy on - uskokaa pois - taloudellista laatua, vaikka hirsitalomyyjät "hyviä" perusteluja paneliseinien käytölle keksivätkin. Nykyiset lämmöneristysvaatimukset - kompensaatioperiaatteella - eivät estäisi yläkerran seinien tekemistä hirrestä.
Olen sen verran pitkään - 20 vuotta suunnittelun, laskennan ja myynnin esimiestehtävissä - ollut mukana talopaketti- ja hirsitalokaupassa, että uskallan väittää tietäväni asiasta hieman tavallista taloyyjää tai etenkin talo-ostajaa enemmän. Ja nykyisessä kilpailutilanteessa "puun määrästä tinkiminen" on valtatrendi.
Mitä tulee lämmöneristysvaatimuksiin, hirsitaloteollisuus ry joutui lobbaamaan varsin kovasti jo edellisen määräyskiristyksen aikoihin, että kompensaatioperiaate yleensä säilyi - ja hirsitalojen tekeminen edelleen jäi mahdolliseksi. Nyt ollaan sillä rajalla, että pienikin lisävaatimut uhkaa lopettaa hirsitalojen tekemisen asuintaloiksi tai osittainkaan talviasuttavaksi loma-asunnoksi.
tasakerta vaihtoehtoa ovat suositelleet muut paitsi yksi joka sanoi että onnistuu myös yksiaineisena. Tulee valmista pintaa kerralla, mutta on kuulemma hankala toteuttaa. Lieneekö siinä syy miksi suosittelevat sitä tasakertaa? Meille rakennustarkastaja sanoi kun kysyi millaista taloa olette ajatelleet että pyöröhirren vähimmäispaksuus on oltava sitten vähintään 240. En tiedä repikö vain hatusta vai oliko tietoa.
...tehdään tosiaankin useimmiten rankarakenteisena, mutta niinkuin sanoin, silloin talosta tulee vain "osittain" hirsitalo. Syytkin on aika moneen kertaan käsitelty, joten niistä ei sen enempää.
Ylös asti hirrestä tekeminen on "hankalampaa", mutta ei kuitenkaan kovin vaikeaa - kyllä sen pitäisi hirsimiehiltä onnistua. uo painumaongelmat, eristävyydet yms. on enempi hirsimyyjien retoriikkaa - kukapa heistä lähtis tunnustamaan, että kyseessä on taloudellinen peruste - halu näyttää edullisempaa pakettihintaa.
Tuo 240 mm juttu on hieman mutun puolelle kallistuva, kenties kiusantekoa, kun hirsitoimittajilla varsin ykeinen pyöröhirsimitta on tuo 230 mm. En usko, että jäisi tuosta kiinni -etenkään, jos hirsitalovalmistaja osoittaa u-arvolaskelmalla tai mahdollisesti jopa tyyppihyväksyntäpäätöksellä normit täyttyväksi.
Siis mikä on sun ongelmasi tuon päätykolmion suhteen?
Miksi asiakkaalle ei saa tarjota toisenlaista vaihtoehtoa varsinkin jos se on halvempi,helpompi ja vielä parempi?
Miksi asia pitää nähdä fuskaamisena?
Kyllähän sen päätykolmion voi tehdä kummalla vaan. Kyse ei ole siitä vaan siitä että mikset voi antaa asiakkaan päättää?
Yksiaineisena rakennettu päätykolmio ei anna mitään teknistä etua ristikko malliin verrattuna.Päinvastoin.
Yksiaineisen ainoat pointit on tuo periaate aitoudesta että muut on fuskaamista ja kovempi hinta.
Mulla ei ainakaan ole mitään ongelmia antaa ostajan päättää mitä laitetaan.Oletko sä hemmo sittenkään oikealla alalla asiakaspalvelussa jos meinaat syöttää asiakkaille omaa totuuttasi?
Järkkää firmasi siihen kuntoon,että voit tarjota mitä halutaan. Vanhanaikaista on jäädä omiin poteroihin ja julistaa totuutta keskustelupalstoilla ja syöttää ostajille kalliimpaa ratkaisumallia joka ei perustu mihinkään muuhun kuin mielikuviin aidosta hirsitalosta.
...ettei mulla ole nykyisellään mitään tekemistä hirsitalokaupan kanssa.
Halusin vain saattaa mahdollisten hirsitaloasiakkaitten tietoon sen, että hirsitaloja on kahdenlaisia: hirsisiä ja vain osittain hirsisiä.
Minä en myöskään missään vaiheessa kiistänyt panelipäätykolmioiden myönteisiä vaikutuksia, mutta pakkohan jonkun on pitää esillä myös niitä seikkoja, joita te hirsitalolauppiaat ette oma-alotteisesti rakentajille kerro (hirsipäädyt saa vain, kun "älyää" niitä itse kysellä - sen verran harva hirsitalomyyjä niitä vaihtoehtoja oma-alotteisesti esittelee).
Tehkää, ihmiset, hirsitaloistanne ihan haluamannelaisia, minä vain muistuttelen eri vaihtoehdoista.
Mitä taas tulee siihen, olenko oikealla alalla, sen jätän yhteistyökumppaneitteni ja asiakkaitteni päätettäväksi - ainakin toistaiseksi ovat pitäneet mua kohtuudella kiireisenä.
Päätyyn vaikuttaa usein moni muukin seikka kuin ulkonäkö. Mainittakoon esim asiakas haluaa yläkerran ja alakertaan ei saa tulla näkyviä pilareita, joka usein pakottaa valitsemaan ristikko ratkaisun. Itse suosin hirsipäätyä ja pilari/palkki ratkaisua, mutta usein se ei ole lainkaan järkevää toteuttaa, ei rahallisesti eikä ulkonäöllisesti. Esimerkkejä on useita muttei viitsi lähteä listaamaan.
Itse tarjoan lähes poikkeuksetta rakennustag hirrestä ylös saakka jos asiakkaan luonnokset sen sallivat, mutta nykyisin yhä ueammin se ei ole enää järkevää (vissin ajan trendi). Asioita pitää ajatella monelta kantilta ennekuin voi sanoa mikä on "fuskaamista" mikä taas ei.