Minkä ihmeen takia annatte lapsille sellaisia nimiä joita kukaan ei osaa lukea, kirjoittaa tai lausua??? Tai muuten ihan ihmeellisiä? Kuulostaahan se aluksi tietysti hienolta ja nykyaikaiselta mutta mutta... Lapset kasvaa ja menee kouluun, töihin, opiskelemaan eikä todellakaan ole kivaa joka paikassa luetella omaa nimeä kirjain kirjaimelta. Eilenkin puistossa mammat tuskaili kuinka terveyskeskuksessa oli aika varattu ihan jollain muulla etunimellä kun ei hoitaja ollut osannut kirjoittaa lapsen nimeä oikein. Osaavatkohan itsekään..?
kerrassaan omituista
outolintuko?
13562
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kirjoitettakoon nimi kuten lausutaan, ettei tarvitse joka käänteessä olla selventämässä kirjoitusasua.
Esim. Henry, Kira, Nina, Mia, Cia, Ida, Ada, Jenny, Fanny, Nea, Rea, Vivi, Maia, Eva, Saga, Harry, Marcus, Niclas... jne.
Ellei sitten halua, että nimi tosiaankin lausutaan juuri kuten on kirjoitettu.
En oikein ymmärrä näitä tänne tasaisin väliajoin putkahtavia viestejä joissa päivitellään aina tätä samaa asiaa.
En ymmärrä miten se on kirjoittajan elämää hankaloittanut jos joku muu nimeää lapsensa eri periaattein kuin hän?
Totta on että lapsille tulee uusia erilaisia nimiä, jotka voivat aluksi kuulostaa oudolta, mutta niin on ollut aina. Uudet nimet tulevat ja lopulta yleistyvät ja sitten keksitään jälleen uudet nimet.
Ja aina löytyy näitä kauhistelijoita, niin on myös ollut aina :)
Hyvä esimerkki tästä on äitini, jonka nimeä kummasteltiin ja ennen ristiäisiä mummuani kovisteltiin joka suunnasta..
"Mikä ihmeen nimi tuo on, eihän tuota kukaan tiedä edes miten se pitäisi lausua saatika kirjoittaa!Lastahan luullaan ulkomaalaiseksi!Olisit ottanut nimeksi jotakin perinteisempää... Mitä vikaa on vaikka Maijassa?
Mutta mummoni piti päänsä :)
Ja mikä onkaan tämä äitini niin erikoinen nimi?
-Sari :D
koko viestin!
Nimihän voi olla vaikka kuinka erilainen ja erikoinen, vaikka muista kielistä lainattu, mutta se tulisi kirjoittaa suomessa kuten lausutaan, muussa tapauksessa kun lapsi joutuu aina selittämään, miten nimi kirjoitetaan. Kaiken tuon voi välttää niin helposti.
Miksi siis pitää kirjoittaa esim. Vera tai Nea, vaikka kuitenkin lausutaan Veera ja Neea.
Kyllä minä minä tunnen Nean jota sanotaan ihan Neaksi.
Ja jos Verasta joku sanookin Veera, ketä se haittaa..?
Tunnen myös Nicon eikä kellään koskaan ole ollut epäselvää miten lausutaan. Eikä hän koskaan ole kokenut ongelmana sanoa nimeä kysyttäessä että Nico C:eellä. Tunnen myös Mian ja Miian, eikä se heillekään ole ollut ongelma sanoa vaikka virkailijoille että nimi on Mia yhdellä iillä..
Enemmän ongelmia on ollut ystävälläni perinteisestä Marianne nimestä, kun monet kysyvät tuleeko se väliviivalla vai ei, kirjoitetaanko yhteen vai erikseen onko nimi Marianne vaiko Marjanne..?
Ja se on sentään melko tuttu, perinteinen nimi.. :)
Jos joku kokee nimensä vaikeaksi, sen voi vaihtaa vaikka toiseen nimeensä, taikka käyttää lempinimeä, niikuin monet joilla on esim. pitkä nimi, mutta ihmisillä on yleensä isompiakin ongelmia, enkä ymmärrä vieläkään, miksi se sinua henkilökohtaisesti ressaa? :)
Eikai se sinun ongelmasi ole?
Antaa ihmisten nimetä lapsensa kuten parhaaksi näkevät (..tietysti hyvän maun rajoissa :)).
Ihmettelet ketä se haittaa jos vaikka Veraa sanotaankin joskus Veeraksi. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa että tämän kyseisen Veran äitiä ainakin, eikä se varmaan itse Verastakaan kovin mukavaa ole. Enkä siis itse ole Veran äiti. Että turha sitten puistossa marmattaa jos ihmiset eivät osaa ääntää lapsen nimeä oikein. Itsepä ovat nimen valinneet.
Tunnen myöskin Nicon jota jotkut kutsuvat tahallaan "nisoksi" koska c voidaan suomen kielessä lausua myös ässänä. Eikä todellakaan tykkää.
Nimen vaihtamiseen jälkeenpäin täytyy olla vähintään 18v, eli tosi outo ja erilainen nimi voi piinata pitkään. Nimen vaihtaminenkaan ei ihan helppoa aikuisiässä ole, kun ystävät, tuttavat, opettajat, työtoverit jne. ovat johonkin nimeen tottuneet, on kyseistä henkilöä vaikea muistaa kutsua jollain muulla nimellä. Itselläni on ystävä joka 30senä vaihtoi kutsumanimensä ja edelleenkin häntä kutsutaan alkuperäisellä nimellä. Ja siitä on jo melkein 10 vuotta aikaa...
Toki vanhemmat saa rauhassa antaa lapsilleen ihan mitä nimiä tahtoo, mutta vanhempien tulisi kuten kaikessa muussakin myös nimen antamisessa ajatella lapsen parasta. Jos suunniteltu nimi on kovin vaikea tai kummallinen kannattaa miettiä kuten monista nimistä ajatellaankin: Mahtaakohan nimen omistaja olla tyytyväinen vanhempiensa valintaan? Ja ennenkaikkea: Mitähän on mahtanut vanhempien mielessä liikkua???
..ja murheet teilläpäin ;D
Jos oman nimen (taikka muiden sinun tapauksessasi) erilaisuus on se suurin murhe elämässä niin hyvinpä menee!
Onneksi olkoon siitä ! XD
keskusteluissa... kun joku jää "alakynteen" hän ilmoittaa, että "hyvä ettei sulla suurempia murheita ole" tai että "keskustelu ei johda mihinkään. lopetan tähän" no, joskus se johdakaan, jos vastassa on inttämisen ja jukopäisyyden maailmanmestari.
Miten se aloittajan elämää häiritsee jos muut nimeävät _hänen mielestään_ lapsensa oudosti...?
Sen haluaisin tietää..
Minulle on henk.koht. aivan sama jos joku haluaa nimetä lapsensa vaikka Zorroksi, eihän se minun elämääni vaikeuta. Tehkööt miten parhaaksi näkevät..
Lapsi ei voi nimeään itse päättää , ei se silti lasta välttämättä onnettomaksi tee.. Jonkun mielestä Zorro voi olla hienokin nimi.(ja zorroja suomessa muutama kai onkin)
Vaikka antaisin lapselleni ihan tavallisen nimen esim, Jussi, hän ei välttämättä pitäisi siitä.. Ja kiusatuksi voi tulla siitäkin, näitä loruja kun on (jussi-pussi kannettiin ojan pohjaan heitettiin jne,) Tarhassa työskennelleenä tiedän että loruja väännetään ihan kaikista nimistä.
Omalla lapsellani onkin kolme nimeä, valitkoon niistä, jos nykyinen kutsumanimi ei miellytä.
niin miten jaksat päivästä toiseen inttää? Toisista se ei välttämättä ole "aivan sama", ei ainakaan nimen käyttäjästä.
Kyllä pitää olla aika surkealla itsetunnolla varustettu lapsi, jos hänestä on aivan sama miten oma nimi lausutaan.
Eihän se ole sinun murheesi,
jos joku tuntematon ihminen
ei ole tyytyväinen nimeensä!
Kyllä on pienet murheet ihmisellä,
joka jaksaa vetää herneitä nenään
toisten ihmisten nimistä.
Eiköhän vaan pidetä omista asioistamme huolta,
ja anneta jokaisen nimetä lapsensa oman
mieltymyksensä mukaan :)
en myöskään ymmärrä näitä kummallisia nimiä, joista ei välillä tiedä, onko se etunimi vai sukunimi. ja tuon ceen, äxän ym outojen kirjainten tukkiminen väkisellä nimeen...ei ymmärrä ei...
sitten kaikkea ymmärtääkään?
jOkainen taaplaa tyylillään :)
joita kiusattiin erikoisen c,b,g,q,w,y,å -nimiväännöksen takia ala-asteelta lähtien. lapset kyllä voivat kärsiä näistä oudoista nimistään....nimi on kuitenkin jokaisen henkilökohtainen juttu, ja vaikuttaa itsetuntoon, kun toiset eivät "hyväksy" nimen takia ja sillä irvaillaan ja vitsaillaan vuosikaudet. koulukiusaamiseen ei suurta kipinää tarvita, ja erikoisella nimellä ainakin nämä lapset saivat siitä "nauttia".