Aloittelen juuri väliseinien tekoa Lammin kivistä. Seinät teen maanvaraisen valmiin laatan päältä. Esittäisin muutaman kysymyksen:
1)Kannattaako ensimmäinen varvi pistää muurauslaastilla, vai sekin ohutsaumalaastilla?
2)Lammin ohjeissa taidettiin suositella vielä bitumikermiäkin pohjalle. Oletteko laittaneet? Tuntuu turhalta.
3)Millä olette tehneet sähkörasiareiät, ja millä rasiat kiinnitetty.
Kiitos kaikille vastanneille.
Väliseinä
muurausta
23
5526
Vastaukset
- ei tosin lammia
Ensimmäinen kerros ehdottomasti muurauslaastilla. Me annoimme sen jäykistyä vuorokauden ja jatkoimme ohutsaumamuurausta seuraavana päivänä. Helpompi saada suoraa. Varsinkin kosteissa tiloissa lattiat ovat aina sen verran kaltevia, että ilman muurauslaastia pääsee parku.
Bitumikermiä kyllä suositellaan. Kai se hyvä olisi, meiltä jäi kuitenkin laittamatta.
Rasiaporalla, ei ole vielä kiinnitetty :)- vastauksestasi
Millaisella rasiaporalla teit? Pitänne olla timantti? Ostitko, mitä maksoi?
- raksaaja--sh
Kaikkien VSK100 seinien alle laitoin bitumikermin "laakeriksi". (eli silloin lattia voi lattialämmön johdosta liikahdella ilman että seinä murtuu)
Seinien aloituksen tein muuraamalla normaalilla muurauslaastilla (meillä ei missään ollut niin tasainen lattiavalu että seinän lähdön olisi saanut suoraan ilman muuraamista).
Kun laasti oli kotvasen jäminyt valoin vielä alimman harkon puoleen väliin täyteen betonia.
(sai seinän lähdön todella "Jämeräksi". (heh))
Jne...
Seinien päädyt valoin täyteen, etenkin oven karmien kohdilla, siten että karmiruuvit saa kiinni lujaan betoniin.
(tuota varten kannattaa latoessaan pitää urtsupyssyä saatavilla niin saa ne harkko onteloita sivusuunnassa toisiinsa kytkevät aukot urtsattua umpeen)
Rasiakohdan alle laitoin esim EPS soiron / peltisoiron tai villaa uretaanilla kiinni liimaten. (toppari valubetonille)
Rasiankohtiin tein harkkoon neliskanttiset kolot ennen kuin laitoin harkon paikalleen (tai jos unohtui niin sitten jälkeenpäin.)
Rasian ja suojaputken tunasin paikalleen kiiloilla ja sitten uretaanilla reikä uimpeen (ei liikaa urtsua). 30 minuutin päästä valoin rasian taakse sen verran betonia että rasia tarttuu varmastiu hyvin kiinni.
jne...
helpompiakin tapoja varmaan on.
Harkkoon voi tehdä rasiakoloja helposti 115mm timanttilaikalla ja 10€ pikkurälläkällä (rälläköinti ulkona). Poravasara on lammistin perustyökalu. Sitä voi käyttää etenkin silloin jos valmiiseen harkkoseinään pitää rasianreikää alkaa jälkikäteen värkätä. Eikä pölyä niin paljon kuin rälläkkä.
Katsoin järkeväksi ostaa myös 230mm laikkaa käyttävän ison rälläkän. Se on nopeampi etenkin kun niitä VSK100 harkkoja joutuu anyway pätkimään sopivaan mittaan.
VSK100 osakivi on ihan paska. Paremmat osakivet saa kun leikkaa normaalista VSK100 harkosta.- L.U. Hanka
...olla sen "jämeryyden" kanssa, kun ensin:
---
"Kaikkien VSK100 seinien alle laitoin bitumikermin "laakeriksi"."
ja sitten:
"Kun laasti oli kotvasen jäminyt valoin vielä alimman harkon puoleen väliin täyteen betonia.
(sai seinän lähdön todella "Jämeräksi". (heh))"
---
Siis teit sen matalan betonivalun irrallaan olevan kermin pintaan. Siten koko seinä on irti lattiasta (kuten oli kai tarkoituskin), joten seinän jäykkyyteen ei tuolla valulla ollut mitään vaikutusta. Oikeasti pitäisi tehdä kunnon tartunnat lattiaan ja valaa ne riittävän korkealle seinän sisään. Mutta sittenhän tuo elämisvara menetetään.
Tosin en nyt ole ihan varma siitä onko tuo oikeasti mikään ongelma, kun kiviaineisesta alustasta ja seinästä on kyse. - raksaaja--sh
L.U. Hanka kirjoitti:
...olla sen "jämeryyden" kanssa, kun ensin:
---
"Kaikkien VSK100 seinien alle laitoin bitumikermin "laakeriksi"."
ja sitten:
"Kun laasti oli kotvasen jäminyt valoin vielä alimman harkon puoleen väliin täyteen betonia.
(sai seinän lähdön todella "Jämeräksi". (heh))"
---
Siis teit sen matalan betonivalun irrallaan olevan kermin pintaan. Siten koko seinä on irti lattiasta (kuten oli kai tarkoituskin), joten seinän jäykkyyteen ei tuolla valulla ollut mitään vaikutusta. Oikeasti pitäisi tehdä kunnon tartunnat lattiaan ja valaa ne riittävän korkealle seinän sisään. Mutta sittenhän tuo elämisvara menetetään.
Tosin en nyt ole ihan varma siitä onko tuo oikeasti mikään ongelma, kun kiviaineisesta alustasta ja seinästä on kyse.>Siis teit sen matalan betonivalun irrallaan olevan kermin pintaan. Siten koko seinä on irti lattiasta (kuten oli kai tarkoituskin), joten seinän jäykkyyteen ei tuolla valulla ollut mitään vaikutusta.
Sillä on mielestäni merkitystä siinä että seinän paine & paino tulee (myös) betonin varaan eli se ei jää pelkästään haperon muurauslaastin päälle.
Ja kyllä varmaankin betonia täynnä oleva VSK100 on lujenpi kuin sellainen jossa ei ole betonia.
(useimmat seinät aloitin lisäksi palkkiharkolla ja laitoin sinne pohjalle 6mm harjateräksen vaakaan ja siellä 1. harkon tasossa kytkin myös nuo kevyet seinät toisiinsa lisäksi noin 1.6 metrin korkeudessa) - jos muurauslaasti
raksaaja--sh kirjoitti:
>Siis teit sen matalan betonivalun irrallaan olevan kermin pintaan. Siten koko seinä on irti lattiasta (kuten oli kai tarkoituskin), joten seinän jäykkyyteen ei tuolla valulla ollut mitään vaikutusta.
Sillä on mielestäni merkitystä siinä että seinän paine & paino tulee (myös) betonin varaan eli se ei jää pelkästään haperon muurauslaastin päälle.
Ja kyllä varmaankin betonia täynnä oleva VSK100 on lujenpi kuin sellainen jossa ei ole betonia.
(useimmat seinät aloitin lisäksi palkkiharkolla ja laitoin sinne pohjalle 6mm harjateräksen vaakaan ja siellä 1. harkon tasossa kytkin myös nuo kevyet seinät toisiinsa lisäksi noin 1.6 metrin korkeudessa)ei riitä. Siis puristuslujuus on about sama kuin K-30 betonilla, eli 12MN/m2. Murtumislujuus on toki pienempi, mutta sillä ei omakotitalossa ole merkitystä.
Minusta ei kantavien seinien valaminen ei ole järkevää. Ennemmin tai myöhemmin niitä seiniä halutaan kuitenkin muutella, jolloin valetun seinän tarjoilema haaste ja paskan määrä ei oikein houkuttele saneeraajaa. - raksaaja--sh
jos muurauslaasti kirjoitti:
ei riitä. Siis puristuslujuus on about sama kuin K-30 betonilla, eli 12MN/m2. Murtumislujuus on toki pienempi, mutta sillä ei omakotitalossa ole merkitystä.
Minusta ei kantavien seinien valaminen ei ole järkevää. Ennemmin tai myöhemmin niitä seiniä halutaan kuitenkin muutella, jolloin valetun seinän tarjoilema haaste ja paskan määrä ei oikein houkuttele saneeraajaa.Jos suunnittelu on tehty vain sinnepäin tai on jo tiedossa että muutoksia tulee, ei kyseisiä seiniä tule tehdä harkosta.
- Palpatine
Muurauslaastilla vedetään eka kerros laatan päälle, jotta saadaan kivet suoraan. Maanvaraisessa laatassa alimpana pitää olla bitumikermi, jottei maakosteus nouse seinille.
Rasioihin olen käyttänyt kaikkea väliltä bilteman reikäporasetti- 7 euron maksanut 100mm laikka keskiseltä.- raksaaja--sh
maakosteuden noususta ei kyllä oikeasti ole pelkoa jos talon alla on esim. EPS lämmöneristeet...
- sulle mulle
raksaaja--sh kirjoitti:
maakosteuden noususta ei kyllä oikeasti ole pelkoa jos talon alla on esim. EPS lämmöneristeet...
Lammin aasiantuntija sanoi kermin olevan vaan ja ainoastaan kosteuden nousun estäjä. kannattaa miettiä kapilaarisen nousun maximi 30 cm ja onko esim sinun lattian alla tuon verran sepeliä. pitäsi olla. itsellä on sepeliä sen verran, että ruduskin muistaa. en siis lähtenyt pelleilemään kermien kanssa. täytyy näköjään kiitellä vielä omaa lattia miestä. itse selvisin ohutsaumamuurauslaastilla ja pikkukiiloilla ekasta varvista. Onkos muuten kokemuksia korkeista seinistä 3-4m. täytyy välillä kyllä kiilata. kulmat on myös mielenkiintoista saada suoraan jos käyttää varveissa limitystä. "unohdin" yhdessä seinässä (kulmassa) tämän limityksen tuli paljon parempaa jälkeä. pitää vaan valaa ja raudottaa tuo kulma niin eiköhän siitä tule vahva sen jälkeen. noi osaharkot ovat todellakin lammin heikko kohta kaikissa muissa kuin lämpökivissä.
- raksaaja--sh
sulle mulle kirjoitti:
Lammin aasiantuntija sanoi kermin olevan vaan ja ainoastaan kosteuden nousun estäjä. kannattaa miettiä kapilaarisen nousun maximi 30 cm ja onko esim sinun lattian alla tuon verran sepeliä. pitäsi olla. itsellä on sepeliä sen verran, että ruduskin muistaa. en siis lähtenyt pelleilemään kermien kanssa. täytyy näköjään kiitellä vielä omaa lattia miestä. itse selvisin ohutsaumamuurauslaastilla ja pikkukiiloilla ekasta varvista. Onkos muuten kokemuksia korkeista seinistä 3-4m. täytyy välillä kyllä kiilata. kulmat on myös mielenkiintoista saada suoraan jos käyttää varveissa limitystä. "unohdin" yhdessä seinässä (kulmassa) tämän limityksen tuli paljon parempaa jälkeä. pitää vaan valaa ja raudottaa tuo kulma niin eiköhän siitä tule vahva sen jälkeen. noi osaharkot ovat todellakin lammin heikko kohta kaikissa muissa kuin lämpökivissä.
LAMMIN OHJEET:
"Alustan päälle laitetaan 100 mm leveä bitumihuopa-kaista, joka liimataan kiinni ohutsaumalaastilla. Huovan päälle levitetään laasti ja ladotaan ensimmäinen kiviker-ros linjalangan mukaisesti. Ensimmäinen kivikerros voidaan kaataa osittain massaa täyteen, jolloin lähdöstä tulee todella tukeva."
Tuo on siis ohje miten rakennetaan aina.
Ja se bitumi on tosiaan laakerina!!! - raksaaja--sh
sulle mulle kirjoitti:
Lammin aasiantuntija sanoi kermin olevan vaan ja ainoastaan kosteuden nousun estäjä. kannattaa miettiä kapilaarisen nousun maximi 30 cm ja onko esim sinun lattian alla tuon verran sepeliä. pitäsi olla. itsellä on sepeliä sen verran, että ruduskin muistaa. en siis lähtenyt pelleilemään kermien kanssa. täytyy näköjään kiitellä vielä omaa lattia miestä. itse selvisin ohutsaumamuurauslaastilla ja pikkukiiloilla ekasta varvista. Onkos muuten kokemuksia korkeista seinistä 3-4m. täytyy välillä kyllä kiilata. kulmat on myös mielenkiintoista saada suoraan jos käyttää varveissa limitystä. "unohdin" yhdessä seinässä (kulmassa) tämän limityksen tuli paljon parempaa jälkeä. pitää vaan valaa ja raudottaa tuo kulma niin eiköhän siitä tule vahva sen jälkeen. noi osaharkot ovat todellakin lammin heikko kohta kaikissa muissa kuin lämpökivissä.
"kannattaa miettiä kapilaarisen nousun maximi 30 cm ja onko esim sinun lattian alla tuon verran sepeliä."
Vesi nousee kapillaarisesti korkealle riippuen materiaalista.
MUTTA JOKAISEN TALON ALLA ON LÄMMÖNERISTE. Onhan?
Veden kapilaarinen nousu EPS:ssä on MAX noin 5 millimetriä !!!!! (muistelen)
Finfoamissa 0 mm.
Eli ei se vesi pääse siihen lattiaan.
(periaatteessa se voi päästä kantavaan seinään ja siirtyä sivusuunnassa kevyeen seinään, siinä suunnassa kun ei oo bitumia) - sulle mulle
raksaaja--sh kirjoitti:
LAMMIN OHJEET:
"Alustan päälle laitetaan 100 mm leveä bitumihuopa-kaista, joka liimataan kiinni ohutsaumalaastilla. Huovan päälle levitetään laasti ja ladotaan ensimmäinen kiviker-ros linjalangan mukaisesti. Ensimmäinen kivikerros voidaan kaataa osittain massaa täyteen, jolloin lähdöstä tulee todella tukeva."
Tuo on siis ohje miten rakennetaan aina.
Ja se bitumi on tosiaan laakerina!!!mistähän tuon asennusohjeen saisi imuroitua. omasta en moista tekstiä löydä. eikä kyllä lammin asennus dvd:skään kermiä ole laitettu.
- raksaaja--sh
sulle mulle kirjoitti:
mistähän tuon asennusohjeen saisi imuroitua. omasta en moista tekstiä löydä. eikä kyllä lammin asennus dvd:skään kermiä ole laitettu.
http://www.lamminbetoni.fi/portal/tuotteet/ohjeet/
Jo talon teon alkuvaiheessa kannattaa tutustua lammin detaljeihin. Yritimme rakennesuunnittelijan kanssa niitä parannella, mutta Lammin suunnittelijat veivät voiton. - raksaaja--sh
sulle mulle kirjoitti:
mistähän tuon asennusohjeen saisi imuroitua. omasta en moista tekstiä löydä. eikä kyllä lammin asennus dvd:skään kermiä ole laitettu.
se DVD on muuten ihan hanurista
bugeja:
- äärimmäisen harvoin voi ladonnan aloittaa muuraamatta
- villa ei pysy paikallaan siellä rasian alapuolella "topparina" bretonille, jos sitä ei urtsaa kii
jne...
Mutta se onkin enämpi mainosmatsku jonka tarkoitus on tehdä vaikutelma siitä että onpas kivaa ja helppoa tuo raksaaminen.
Esim. Jämerällä on parempi video, mutta senkin "markkinointi" luonne pitää huomata. - taannoin
raksaaja--sh kirjoitti:
"kannattaa miettiä kapilaarisen nousun maximi 30 cm ja onko esim sinun lattian alla tuon verran sepeliä."
Vesi nousee kapillaarisesti korkealle riippuen materiaalista.
MUTTA JOKAISEN TALON ALLA ON LÄMMÖNERISTE. Onhan?
Veden kapilaarinen nousu EPS:ssä on MAX noin 5 millimetriä !!!!! (muistelen)
Finfoamissa 0 mm.
Eli ei se vesi pääse siihen lattiaan.
(periaatteessa se voi päästä kantavaan seinään ja siirtyä sivusuunnassa kevyeen seinään, siinä suunnassa kun ei oo bitumia)VTT:n ja Oulun kaupungin rakennusvalvonnan järjestämään koulutukseen ja tuosta tuli vain mieleeni kun siellä luennoitsija painotti kuulijoilleen jottei kapilaarisen nousun katkaisevaa materiaalia ole olemassa - on vain niitä hidastavia. Todisteeksi meille esitettiin VTT:n testauksista otettuja otteita.
Takuuta täsmällisesti oikeasta tiedosta ei kukaan voi antaa...
- tässäkin
1) En tiedä mikä kannattaa, mutta meillä laitettiin ensimmäinen varvi ohutsaumalaastilla ja kiiloilla. Mitään sentin oikaisuja tosin ei tullut.
2) Ei laitettu kermiä. En keksinyt tuon käytölle suurtakaan hyötyä. Nyt kun muurattiin suoraan lattiaan, niin seinä on edes sieltä kiinni jollain lailla.
3) Pikkurällällä ja timantilla valmiiseen seinään. Rasiat uretaanilla tai kiilattiin paikalleen ja sementtilaastilla/kuivabetonilla kiinni. - raksaaja--sh
"laakerin" toiminnan huomasi hyvin syksyn tullen.
Kun betonilaatta jäähtyi kesän jälkeen, se kutistuessaan pakeni portaikon kohdalla olevien seinien alta eli portaikon puolelle syntyio näkyvä halkeama lattiavalun yläpinnan ja alapinnan kohdalle.
Nyt kun olen ajanut hissukseen lämpöä takas lattiaan näkyy liike olevan takaisinpäin.
Seinät ei ole ainakaan vielä halkeilleet lattian liikkeistä huolimatta. - Marko.
Se kermi sinne alle , kun sinulla on se maanvarainen laatta. Syy on tullut esille jo pari kertaa.
- alkuperäinen kysyjä
Asiallisia vastauksia, kiitoksia. Taidan laittaa varmuuden vuoksi sen kermin, ja ohutmuurauslaastilla kiinni.
Tuossa kävikin jo ilmi että muutamat olivat valaneet ovien pieliä betonilla. Onkohan tuo jo varmuuden maksimointia? Onko tiedossa että jollakin olisi ollut ongelmia karmiruuvien kanssa ilman valua?- rkm
Päivittäin liimaan väliseinää 30-50 m2.
Kaikki liimataan lattiaan, eikä ole halkeamia ollut.
Oven pieliin ei tarvitse laittaa betonia VSK-100:ssa
pysyy karmiruuvit paremmin kiinni kuin leca-harkossa ja vielä urtsulla väli kiinni niin avot.
Sähkörasialle reikä napautetaan vasaralla auki,korotettu rasiapohja joka tukeutuu harkon toisenpuolen kuoreen sisäpuolelle ja urtsulla kiinni
jos joku haluaa niin sen jälkeen reunat rappauslaastilla täyteen ja rasiat ja ovet pysyy paikoillaan. - ovet kiinni
rkm kirjoitti:
Päivittäin liimaan väliseinää 30-50 m2.
Kaikki liimataan lattiaan, eikä ole halkeamia ollut.
Oven pieliin ei tarvitse laittaa betonia VSK-100:ssa
pysyy karmiruuvit paremmin kiinni kuin leca-harkossa ja vielä urtsulla väli kiinni niin avot.
Sähkörasialle reikä napautetaan vasaralla auki,korotettu rasiapohja joka tukeutuu harkon toisenpuolen kuoreen sisäpuolelle ja urtsulla kiinni
jos joku haluaa niin sen jälkeen reunat rappauslaastilla täyteen ja rasiat ja ovet pysyy paikoillaan.Priman kivissä pelkillä tavallisilla 6mm ruuveilla ja 65mm oituisilla Fisherin SX tulpilla. Vuosia ovat osaneet pysyä paikoillaan jopa ilman urskaa.
lähdöt tehtiin suoraan laatan päältä muurauslaastilla, ja yhtään halkeamaa ei ole tullut. - vaan
rkm kirjoitti:
Päivittäin liimaan väliseinää 30-50 m2.
Kaikki liimataan lattiaan, eikä ole halkeamia ollut.
Oven pieliin ei tarvitse laittaa betonia VSK-100:ssa
pysyy karmiruuvit paremmin kiinni kuin leca-harkossa ja vielä urtsulla väli kiinni niin avot.
Sähkörasialle reikä napautetaan vasaralla auki,korotettu rasiapohja joka tukeutuu harkon toisenpuolen kuoreen sisäpuolelle ja urtsulla kiinni
jos joku haluaa niin sen jälkeen reunat rappauslaastilla täyteen ja rasiat ja ovet pysyy paikoillaan.Ohjeesi tuntuivat asialliselta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po1226049- 292130
- 1771962
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101133Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.661114Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä241007- 73997
Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,24902Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty42897Hevoset ajoteillä Karhulanvaaralla
Minkä ihmeen takia osaamattomat ihmiset tuovat hevosia ajoteille ja pyöräteille? Eilen oli kolari lähellä tämän takia. I12765