Kyseessä kolmasluokkalainen poika. On aktiivinen osallistuja tunnilla, viittaa ja keskustelee, kokeista saa 9 - 9,5 numeroita. Mutta, se mutta on läksyt: unohtaa usein tehdä. Ei edes merkitse niitä, ja sitten ei kotona aina muista. Antaisitteko kasin vai ysin?
PS Meidän koulussa kolmasluokkalaiset saa jo ihan oikeat numerot joka aineesta.
PS Meidän koulussa kolmasluokkalaiset saa jo ihan oikeat numerot joka aineesta.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Korkeintaan kasi,ei ysiä missään tapauksessa..
Oma poika (yläkoulussa) sai päälle ysin nro kokeista ja tuntiaktiivisuus ja läksyt oli "retuperällä" ja sai 7 numeroksi,ja ihan oikein oli = )
Kasin antaisin minäkin.
Kiitettävään pitää kyllä hoitaa läksytkin hyvin.
Numero yhdeksän on kiitettävä ja numero kahdeksan on hyvä. Niinpä en lukuisista unohteluista johtuen antaisi kuin seiskan, joka on tyydyttävä. Täytyyhän unohtelun ja välinpitämättömyyden (jos ei kerran edes merkitse läksyjään) jossain myös näkyä. Ei mielestäni ole täyttänyt "hyvän osaamisen" kriteerejä.
Mie kyllä antaisin 8. Jos Seiskan saa, niin saattaa lapsi kyllä lopettaa sen viittaamisen. (turha edes viitata, kun kuiteski saa seiskan vaikka kuinka yrittää)
Teillä taitaa olla sellainen vilkas vilperttäjä, jonka pää sauhuaa, eikä jouda niin vähäpätöisiä asioita miettiin, kun läksyjen merkkaaminen...tuntikin on jo lopuillaan ja on kiire pihalle juoksemaan kavereiden kanssa, ettei jouda niitä läksyjä ylös laittamaan ja sitten ne unhoittuu (kirjat myös välistä unhoittuu)
Meillä päästiin ongelmasta siten, että käskin aina tunnin loputtua laittaa kirjan reppuun ja heti koulusta tultua piti tehdä sinä päivänä annettu läksy, vaikka ainetta olisi vasta seuraavalla viikolla. Sen jälkeen ei unohduksia ole tullut, kun tekee tehtävät samana päivänä (muistaa vielä silloin, mutta ei varmasti enään seuraavana päivänä)
Joo, kasia mäkin aattelin. Poika vaan ite oottaa niin innokkaasti ysiä. Ja ei se läksyjen unohtelu nyt ihan jokapäiväistä tai jatkuvaa ole, mutta usein tapahtuvaa kuitenkin. Ja unohtuu ne kirjatkin joskus. Joskus on haettu talkkarin voimin, joskus olen sanonut, että kärsi seuraukset.
No nyt kuulemma oikein kovasti yrittää pinnistää jouluun asti, jos vaikka auttais vielä. Ja tällä viikolla ei ole unohtanut kertaakaan.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan työskentelytaidot arvioidaan kunkin oppiaineen numerossa, koska enää ei ole huolellisuusnumeroa. Niinpä sinun on todellakin mietittävä, jos opettaja oikeasti olet, haluatko antaa "hyvän" arvosanan eli palkita unohtelusta. Tapausta tietysti tarkemmin tuntematta on vaikea latoa tarkkoja ohjeita siitä, mitä pitäisi tehdä.
Aluksi kerroit unohteluja olevan paljon ja ettei ko. oppilas ei merkitse läksyjä, toisessa viestissä vähätteletkin jo unohtelujen määrää. Onko unohteluja joka aineessa vai näkyykö se vain jossakin tietyssä aineessa? Tee nyt ensinnäkin itsellesi selväksi, onko unohteluja paljon vai vähän!
..joskus haettu koulun jälkeen kirjaa kotiin, mutta tein saman kuin sinä, että jos unhoittaa joutuu seurauksista itse kärsimään. Toinen mitä poika harrasti oli, että hän sitten soitteli koulukavereille, että mitä oli läksyä. Jouduin kieltämään senkin..(luotti aina siihen, että joku muu kirjaa ylös ja hän sitten kysyy jos on tarvis)
Nyt ei meilläkään ole unohduksia ollut vähään aikaan (täällä äiti koputtaa puuta;), mutta varmaan niitä tulee. Kolmesta unohduksesta saa jälkkärin, mutta ei sekään enää tunnu tehoavan, kun lapset ei enään koe sitä häpeänä, kun puoliluokkaa istuu tekemässä tehtäviä joka viikko.
Kannattaa varmaan varmistaa lapselle mahdollisuus siitä, että ysiä ei toikkarissa ole. Ja jos on sitten se pienempi numero, niin sitähän on hyvä korottaa sitten kevättoikkariin.
Hauskaa joulunodotusta onnea koulumenestyksen kanssa tulevaisuudessakin!
terkuin yhden toisen fiksun "höyrypään" äiti
En siis ole opettaja, vaan pojan äiti. Ja ekassa viestissä totesin, että unohtelee usein. Toisessa kerroin, ettei unohtelu ihan jatkuvaa ole mutta aika usein sattuvaa kuitenkin. Eli mielestäni totesin unohtelun ihan samalla lailla.
Niin, ei kohdistu tiettyyn aineeseen, vaan tasaisesti kaikkiin.
Tuskin kukaan ope täältä hakisi neuvoja numeronannolle..?
Itse en oikein tiedä mitä ajatella. Voisin itse kuitenkin ajatella numeroksi ysiä, mutta enhän ole ope, tästä voi olla montaa mieltä. Sillä jos tuntiaktiivisuus (sitä on - open kertomaa) voisi nostaa numeroa, niin silloinhan 9 koenumerolla numerosta tulisi kymppi. Eikös vain? Mutta jos taas läksyjen unohtelu laskee numeroa, niin silloin vaikutus olisi päinvastainen, eli unohtelu kompensoisi sen aktiivisuuden ja tulokseksi jäisi koenumero.
Tuntiaktiivisuus on kuitenkin jatkuvaa, unohtelu ei...
sen nro 9, sillä olen kanssasi samaa mieltä, että jos tuntiaktiivisuus vaikuttaa nostavasti, 9 koenumerolla pitäisi tulla 10. ja jos nyt joku kertoo, että 9 koenumero ei riitä kymppiin, silloin ei aktiivisuudella ole merkitystä. jos nimittäin 7 koenumerolla voi saada numeron 8 aktiivisuudella, niin sitten 9 koenumerolla pitää saada 10 aktiivisuudella. ja sitten jos se unohtelu luetaan numeroa laskevasti tekijäksi, niin se laskisi sitten kympistä ysiin.
ellei se unohtelu ihan jatkuvaa/liki jokapäiväistä ole. ymmärsin ettei ole, mutta aika usein toistuvaa kuitenkin.
näin mä ajattelen. sillä pitäähän tuntiaktiivisuudesta palkita, eikä vaan unohtelusta rangaista. jos molemmat olis kohdallaan, pojan numerohan olisi silloin ilman muuta 10!
On ihan yleistä, että,pojat arvioivat omia numeroitaan ja osaamistaan reippaasti yläkanttiin, joten älä mene siihen lankaan, että annat hänen odottaa ysiä. Pitäähän pojan alas tulla; epärealismikaan ei ole paras ohjenuora elämässä.
Siitä, että jos unohtelusta rangaistaan, pitää myös aktiivisuudesta palkita. Eli numero 9, jos kokeesta semmoinen on tullut. Jos kokeista kasia, niin numero 8.
Nykyään numeroihin vaikuttaa enemmän tuntiaktiivissus ja kotitehtävät kuin ennen.
Ei voida arvoida numeroita samalla tapaa kuin silloin kun itse olimme koulussa.
JOs on oppilas joka saa 9 kokeesta,tekee läksynsä ja tuntiaktiivisuus on hyvää,ei sitä 10 enää anneta,koska vaatimukset on korkeammat..
Tämän takia taas ei voida olettaa,et toinen oppilas,joka ei tee samoin,on joko tuntiaktiivisuus tai kotitehtävien teko heikkoa,saa sen 9 koska ei tee niinkuin tämä toinen oppilas.
Katsokaa oman koulunne/kuntanne sivuilta oppilaan arviointiperusteet,niin siitä huomaatte,mitä lapsen pitää tehdä,ansaitakseen noita numeroita.
että siihen tyydyttävään numeroon voi enemmän vaikuttaa nostavasti aktiivisuudella. Esim seiskan kokella ja hyvällä tuntinäytöllä voi sen numeron nostaa kasiin. mutta kasin kokeellapa ei oikein millään aktviivisuudella nosteta ysiin tai ysistä kymppiin. Mä koen tämän vääräksi. Sillä jos lapsi saa kokeesta vaikka 7 ja sillä tuntinäytöllä nostaa sen kasiin, mikä on ok. Mutta jos lapsi saakin 8 kokeesta, sitä ei nostea hyvälläkään näytöllä ysiin, koska se kiitettävä vaatiikin enemmän. Eli tässä on kaksi aktiivisuudeltaan samanlaista lasta, toisella yhtä numeroa parempi tulos kokeesta ja sama numero - ei mene oikein.
SIksi antaisin tällekin pojalle ysin.
0.4. Arvosanojen muodostumisen perusteet
Numeroarviointia käytettäessä arvosanat muodostuvat yhteisten kriteerien perusteella. Suoritukset arvioidaan suhteessa oppilaiden kehitystasoon ja opetussuunnitelman tavoitteisiin. Yleiset kriteerit kuvaavat oppilaan opintomenestystä arvosanoilla 4-10. Nämä kriteerit esitellään oppilaille ja heidän huoltajilleen lukuvuosittain.
10 Erinomaiset tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut oppiaineen tavoitteet erinomaisesti ja hän pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän kykenee kriittiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja tavoitteellisesti sekä muut huomioiden kaikissa oppimistilanteissa. Hän suoriutuu erinomaisesti tehtävistään, on aktiivinen oppija ja hallitsee myös oppisisältöjen ulkopuolista tietoa.
9 Kiitettävät tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet kiitettävästi ja pystyy yleensä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Hän suoriutuu hyvin tehtävistään ja osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti oppimistilanteissa. Hän osoittaa oppiaineen harrastuneisuutta.
8 Hyvät tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet hyvin ja pystyy usein hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee yleensä itsenäisesti ja vastuullisesti. Hän tekee työnsä hyvin ja osallistuu oppituntien kulkuun rakentavasti
7 Tyydyttävät tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut keskeiset tavoitteet ja hän pystyy ajoittain hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän selviytyy perustehtävistä ja hänen työskentelynsä ja osallistumisensa oppimistilanteissa on vaihtelevaa.
6 Kohtalaiset tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet puutteellisesti ja pystyy harvoin hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee välinpitämättömästi ja hänen selviytymisensä perustehtävistä tuottaa vaikeuksia sekä hänen rakentava osallistumisensa oppimistilanteissa on vähäistä.
5 Välttävät tiedot ja taidot
Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet välttävästi. Hänen työskentelynsä on erittäin vähäistä ja hänen on vaikea selviytyä perustehtävistä. Hän saattaa suhtautua jopa kielteisesti koulutyöhön.
4 Hylätty
Oppilaan työskentely on heikkoa ja tuesta huolimatta hän ei edisty opinnoissaan riittävästi. Oppilas on passiivinen ja saattaa suhtautua jopa kielteisesti koulutyöhön.
Tuo listaus numeroista ei ole mikään "virallinen totuus" tai normi. Eli nyt ei kannata käydä lukemaan tuota yhtenä oikeana totuutena tai kuin piru raamattua. Jokainen koulu voi tehdä omat listauksensa. Ja niin kuin joku sanoi, huolellisuus arvioidaan oppiaineen sisällä eikä tuo listaus mainitse siitä asiasta sanallakaan...
on mielenkiintoinen ketju tulossa.
Kyllähän sen koenumeron pitäisi eniten merkata, koska sillä kokeellahan näytetään, miten taidot hallitsee.
Tuntiaktiivinen voi olla vaikka kuinka, eli aina viittaa, vaikka vastais väärinkin. Ja ne kotitehtävät; tiedän monta tapausta, että tehtävät on liki aina tehnyt äiti tai isosisko!
Tää koululaitos on mennyt ihan hulluksi. Kaikenmaailman sirkuspellet, jotka ei välttämättä edes asiasta mitään tajua, jyrää ujommat ja ehkä tiedoiltaan paremmat oppilaat alleen, kun siellä tunnilla nyt pitää olla niin aktiivinen.
Onneksi sitten aikanaan, jos yliopistomaailmaan siirrytään, ei sillä tunnilla riekkumisella ole väliä, vaan taidot punnitaan vaan ja ainoastaan näytöillä. Samoin yo-kirjoituksissa on merkitystä vaan tiedoilla.
"Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet kiitettävästi ja pystyy yleensä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Hän suoriutuu hyvin tehtävistään ja osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti oppimistilanteissa. Hän osoittaa oppiaineen harrastuneisuutta."
Tälle aloittajan pojalle siis kuuluu tämän mukaan 9. Jos kokeesta on tullut 9, se tarkoittaa, että poika pystyy soveltamaan oppimaansa ja on saavuttanut keskeiset tavoitteet kiitettävästi.
Lisäksi kriteerissä mainittu, että työskentelee aktviivisesti, ja näin ilmeisesti tapahtuukin. Lisäksi kriteerinä oli, että suoriutuu hyvin tehtävistään - satunnainen uonhtelu ei siis pitäisi vaikuttaa laskevasti.
"Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Hän suoriutuu hyvin tehtävistään ja osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti oppimistilanteissa. Hän osoittaa oppiaineen harrastuneisuutta."
Oma-alotteista työskentelyä ei ole läksyjen unohtelu,eikä se myöskään ole rakentavaa ja aktiivista työskentelyä.Harrastuneisuudesta puhumattakaan.
koulun tehtävä on edelleenki opettaa lapselle paljon muutakin kuin vain tiedot.
Onpahan vain herkullista huomata, miten heppoisilla perusteilla täällä vanhemmat ovat jakamassa (etenkin hyviä) numeroita lapselle, jonka työskentelyä he eivät ole koskaan edes nähneet! Lopetetaan koulu kokonaan ja annetaan äitien kertoa täällä nettipalstalla, mitä hänen lapsensa osaa, ja sitten muut porukalla antavat lapselle mutu-tuntumalla arvosanan. Saman tien voidaan lopettaa myös terveyskeskus, koska kaiketi samat tyypit osaavat antaa myös tarkkoja diagnooseja ja jakaa oikeat lääkitykset. Hei, menkää nyt vähän itseenne!
ennemmin liian hyvä, kuin liian huono numero.
esim tämä ap:n poju: antamalla 8 ope rankaisee unohtelusta ja jättää aktiivisen tuntityöskentelyn huomioimatta (siitähän oli äiskällä open sana, että aktiivinen on). vaikutus voi olla kahdenlainen: poika tuumii, että kasin saa sit helpommallakin, alanpas tunnilla puuhaileen omiani, tai yrittää parantaa tapansa tuosta unohtelusta. tuo unohtelu vaan on toisille luontevampaa kuin toisille, eli poikakaan ei tee sitä luultavasti tietoisesti ja ehkä jo nyt yrittää kaikkensa, mutta kun on luonteeltaan vilkkaampi kuin esim joku hiljainen tyttö (mulla samanlainen poika)
entäs jos ope antaakin sen ysin. ja kertoo vaikka henk koht keskustelussa, että poika yrittäisi muistaa läksynsäkin paremmin - voisi olla kannustavampaa ja tuntiaktiivisuus jatkuu samanmoisena ja voisi kannustaa enemmän panostamaan siihen läksyjen tekoon.
ja ei opetkaan oo samanlaisia. tuommoinen 3-luokkalainen viipertäjä on vielä aika pieni muistamaan ihan kaikkea. esim mun pojalla, joka on justiinsa kans kolmannella, on ope, joka vaan kirjoittaa taululle läksyt, ei koskaan tarkista, että laittavatko lapset niitä ylös- pojalta väliin joku juttu jää ja sitten ei kotona muista tehdä- ei tee sitä pahuuttaan ja on aidosti pahoillaan, kun on jäänyt tekemättä.
naapurikoulussa serkun poika, samalla luokalla, ja siellä ope kiertää katsomassa, että kaikki ovat varmasti laittaneet ylös kaikki läksyt ja kokeet. muistuttaa vielä koulun päätteeksi, että mitä kirjoja laitetaan reppuun. ei oo kuulemma unohteluja siellä koulussa.
eli voiko noiden kahden koulun oppilaiden numerot olla samanarvoisia.
Ei ne enempää anna
sen ysin. Jos kerran osaa asiat ilman läksyjen tekemistä, niin on taatusti sen ysin arvoinen. Typerää on tehdä työtä turhan takia. Oppivelvolllisuus on siis suoritettu. Voisihan koulun suorittaa vaikka vain pelkästään tenttimällä, jolloin saisi numerot ainoastaan koenumeron perusteella ja millään muulla ei ois mitään väliä. Epäreilua, että tuntiosallistuminen ja läksyt vaikuttavat niin paljon ainakaan alentavasti. Tarkoitus on oppia ja se voi toteutua ilman läksyjäkin.
Itse en peruskoulussa tehnyt läksyjä juuri koskaan, enkä oikein tunneillakaan osallistunut kuin satunnaisesti ja silloinkin olin yleensä opettajan kanssa eri mieltä ja esitin eriäviä mielipiteitä. Aika lailla numerot kuitenkin tulivat koetulosten mukaan ja lähes kaikilta opettajilta.
9 antaisin ilman muuta, koska lapsihan osaa vähintään sen arvosta kokeissa. Läksyjä hänen ei tuolla lahjakkuudella ole kauheen paljon syytä juuri tehdä, kaiken logiigan mukaan tässä vaiheessa. Jos halutaan unohteluista rangaista, pitää olla jokin muu kuin osaamisen mollaava, numerossa näkyvä rangaistus. Esim. erillinen muistutus tms. Niinkin voisi opettaja kannustaa lasta, että sanoisi hänellä olevan ilmeiset mahdollisuudet kymppiin, jos tekisi läksyt, koska siitä hänen nyt hyvä osaaminen saattaisi vielä parantua. Tämä nyt enempi kannustaisi muistamaan läksyt. Missään nimessä ei saa antaa alempaa arvosanaa, kuin mitä koetulokset osoittavat, koska se kuulostaa mielivaltaiselta.
Kyllä me opet kuitenkin toteutamme valtion kunnan opetussuunnitelmaan kirjattuja arviointiperusteita, emmekä anna arvosanoja mutu-tuntumalla niin kuin täällä taaskin nämä opetusalan "asiantuntijat" tekevät... Ja uskokaa tai älkää, niin se numeroiden antaminen on tosi vaikeaa, eikä ollenkaan kivaa!
Tutustukaa oman kuntanne/koulunne arviointiperusteisiin ennen kuin alatte oikoa open antamia arvosanoja, pliis.
sitä opsia usein aika mielivaltaisesti... sillä sehän on täysin tulkinnanvaraista, että onko oppilaalla kiitettävään tarvittavat tiedot ja taidot ja osoittaako suuntautuneisuutta tai mitä siellä nyt lukikaan. jos kokeesta saa ysin, taidot ovat. jos on tunnilla aktiivinen, osoittaa suuntautuneisuuttakin. jos unohtelee joskus läksyjä, niin se on sitten opesta kiinni se numero.
arviointiperusteet ovat varmasti olemassa, mutta tulkitsijoita on yhtä paljon kuin opettajiakin.
Mielestäni opetussuunnitelmaa pitää muuttaa niin, että osaamista arvostetaan totuudenmukaisesti ja huolimattomuudesta ja unohtamisesta annetaan eri arvosana. Onhan selvää, että jos on aktiivinen tunnilla, niin se näkyy oppimistuloksessa niin, että osaa vastata koekysymykseen oikein. Mielestäni aktiivisuus, joka ei tuo sitä lisä-arvoa, että se siirtyisi myös osaamiseksi kokeessa jää pelkäksi osoitukseksi sosiaalisuudesta ja aktiivisuudesta, ihan hyviä piirteitä sinänsä, mutta eivät ne oikeuta jonkun aineen parempaan numeroon.
Opetussuunnitelmaa pitää muuttaa niin, että se on latistamisen sijasta kannustava, nimenomaan osaamisen kannalta. Nythän se latistaa, jos todistukseen ei saa sitä numeroa, mitä koetulosten perusteella pitäisi.
Kerronpa esimerkin, miten tärkeää oikeudenmukainen arvosanojen antaminen on. Eräs poika puhui äidinkielenään englantia käytyään englanninkielisessä maassa myös koulua, joten kirjallinen puoli oli täysin hallussa 13-vuotiaalla. Suomalaisessa koulussa tämän pojan tiedettiin osaavan englantia paremmin kuin yksikään opettaja. Hän ei tietenkään tehnyt läksyjä eikä tunnilla edes koskaan viitannut vaan istui takarivissa aikaa tappamassa lueskellen omia juttujaan, eli ei ryhtynyt brassailemaan osaamisellaan lainkaan mutta ei toisaalta alistunut opetettavaksikaan kun osasi paremmin kuin opettaja. Kokeista tuli 10, aina. Hän sai 6 todistukseen. Siitä on nyt 35 vuotta, vieläkin hän muistaa sen.
Aktiivisuus ja kotiläksyjen harras teko voitaisiin katsoa rajatapuksissa paremman numeron eduksi. Aloittajan tapauksessa kuitenkin kyseessä oli aivan vahva ysi, koetulokset 9- 9,5 joten ei mitään epäselvää asiassa.
Niinkö?...
Mutta sillehän nyt ei enää tässä vaiheessa oikein enää mitään voi, että uusissa OPSeissa myös ne työskentelytaidot (aktiivisuus, läksyjen tekeminen, huolellisuus,...) kylläkin sisältyvät oppiaineen arvosanaan. Olisitte tekin aisantuntevat vanhemmat älähtäneet ajoissa, silloin kun niitä arviointiperusteita ja OPseja laadittiin!
Ei ole koskaan tarvinnut valittaa eikä edes kyseenalaistaa omien lasten saamia arvosanoja kun perusteet on tiedossa.
antaisin 10
oikein
Jos 9-9½ numeroilla ja tuntiaktiivisuus hyvä,läksyt tekemättä annetaan todistukseen ysi,samoilla koetuloksilla ja läksyt ja tuntiaktiivisuus hyvä,annetaan kymppi,niin mitä annetaan lapselle joka saa 10 kokeesta??
Se sama kymppi,minkä joku toinen saa huonommilla tuloksilla?
Kymppi on numero,jonka saa oppilas joka oikeasti osaa pystyy ja tekee..Ei sellaiselle,joka on "vähän sinnepäin"
jos 8-8,5 numeroilla ja tuntiaktiivisuus hyvä, läksyt tekemättä annetaan tokariin 8, samoilla koetuloksilla ja läksyt ja tuntiaktiivisuus hyvä, annetaan kasi, niin mitä annetaan lapselle joka saa 9 kokeesta?
no 9 tietysti!!! se sama ysi, minkä joku myös saa huonommilla tuloksilla.
ne numerot nyt vaan päättyvät kymppiin.
Tuossa jossain viestissä vihjaistiin et kymppiin vois nostaa 9-9½ koenumerot todistukseen..
Aika hauskaa se,et koska ylin nro on 10 niin sen saisi vähemmällä,kuin olemalla "täydellinen"
Numeroita ei mielestäni itäisi kamalasti korottaa koenumeroista,koska sillähän viestitetään lapselle,et parantamisen varaa on.
Ennemminkin tuntiaktiivisuus ja läksyjen teko vaikuttaa pudottavasti,jota myöskin täällä kritisoi,mut niin sen kuuluu mennä,koska jos et tee,et antsaitse palkintoa = )
En minäkään töissä saa palkaa siitä et osaisin sen työni tehdä,vaan siitä,et teen sen työn osaamisen lisäksi..
Koulun tarkoitus on myös opettaa asioiden lisäksi lapsia pärjäämään elämässä ja tekemään ne tehtävät joita heiltä odotetaan,liika passaaminen ja pään silittely ei aiheuta kuin ongelmia.
muuten kannustaa jättään läksyt tekemättä
minun aikana oli, että osoittaa kiinnostusta ainetta kohtaan. Ei osoita, jos ei edes merkitse läksyjä eikä tee niitä.
poikahan oli kiinnostunut ja aktiivinen, mutta VÄLILLÄ huolimaton, ei aina muistanut merkata. siis läksyt oli tekemättä joskus, ei aina!
t: samanlaisen äiti