näitä keskusteluja lukeneena, olen tullut jo siihen tulokseen, että lapsen saaminen näyttää olevan raskasta puuhaa. Mäkin toivon että tulisin äidiksi pian, mutta haluan sen tehdä ilman mitään vahtaamista, millon on ovis, lämpöjen tarkkailua jne...(joten en ehkä ikimaailmassa tule äidiksi.)Olen pahoillani jos tämä loukkaa teidän mieli piteitänne, mutta vauva tulee sitten sun se tulee. Siihen asti pitää nauttia hiljaisuudesta ja elämästä ilman vauvaa...
Morjens
vaaa
2231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sinun kanssasi et lapsi tulee kun on tullakseen.Ei mekään mitenkään vahata tiettyä hetkeä kuukaudesta vaan puuhaillaan sillonku siltä tuntuu ja joskus h-hetkelläkin:)mut kyl voin sanoo et ku joka kuukaus se tietty "pettymys" kuiteski tulee niin sitä rupee miettimään että missä vika:) Mutta...Tulee jos on tullakseen:)
Hienoohan se jos pystyy suhtautuun jatkossakin siten.
Itselläkin meni pari ekaa kk.tta rennosti tjot-periaatteella vaikka silti oli hirveen pettyny ku menkat alkoikin.. mutta kyllähän se vaan menee väkisinki siihen 'tosi'yritykseen (kaikki tarkkailut konstit) jollei mitään ala kuulua...ja sithän vasta oikeesti alkaaki huolestua ja ressata ku edes toikaan ei auta!
Sit tulee jossain vaiheessa se, että innostus hiipuu ja siihen alkaa turtua jo että menkat kuitenki alkaa jne. eikä jaksa enää edes odottaa/jännittää mitään ja toivoo hiljaa että kumpa nyt vielä JOSKUS tulis...