Onko totta,

Ruotsalainen JAS olisi Hornettia taloudellisempi ja silti vähintään yhtä iskukykyinen?? Kuullut keskustelua aiheesta kahden ilmavoimien upseerin välillä Tallinnan laivalla ja siksi ihmettelen.
161854
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Hornetit ei ainakaan tietääkseni ole kovin kovassa huudossa Amerikassa ja tämä siis ihan oikeista horneteista sillä ymmärtääkseni vientiversio on jonkinlainen karvalakkimalli.

Äänestä

ruotsalaiset ovat osanneet tehdä hävittäjäköneita?
kuulin aikanaan viggeneistä sanottava "pelkkä lentävä aselavetti". drageneista puolestaan sanottiin "lento-ominaisuuksiltaan todella vaatimaton". taitavat ne ruotsalaiskoneiden kehujat olla niitä jotka kannattivat niiden hankintaa.

Äänestä
  • "ruotsalaiset ovat osanneet tehdä hävittäjäköneita?"

    Olisiko jo 50-luvulta lähtien, kun ensimmäiset Saabin suihkuhävittäjät otettiin käyttöön. Ennätyksiäkin ovat tehneet tuolla lentokonesuunnittelun saralla: Draken oli ensimmäinen eurooppalaisvalmisteinen yliäänihävittäjä sekä tosi nopea muutenkin aikalaisekseen ja Viggen ensimmäinen Doppler-tutkalla varusttu eurooppalaiskone. Draken ei ehkä nyt erinomainen kone ollut, mutta myöhempi Viggen-sarja (rynnäkkö, hävittäjä ja tiedustelumallit) sekä nykyinen Gripen ovat tosi kovia saavutuksia pieneltä maalta. Löytyyhän Ruotsilta jopa oma Saabin valmistama AEW-tutkakonekin.

    "pelkkä lentävä aselavetti".

    Samaa termiä voisi käyttää kaikista NYKYAIKAISISTA hävittäjäkoneista, joiden pääaseistuksena on pitkän kantaman ohjukset (esim. Hornet). Miksi kannattaisi lähteä kikkailemaan lähitaisteluun IP-ohjuksin, kun homman voi hoitaa näkömatkan takaa ammuttavin tutkahakuisin ohjuksin (sekä ilma- että maa- ja merimaaleja vastaan). Tämän roolin Viggen kykeni ottamaan jo 70-luvun alussa käyttöön tullessaan, koska se oli varustettu tehokkaalla tutkalla. Samaan eivät kyenneet läheskään kaikki sen ajan koneet. Viggen oli oikeasti aikanaan 70-80 luvuilla tehokas kone, sääli vaan että vientikaupat torpedoi Ruotsin tiukka asemyyntipolitiikka, USA:n vastahakoisuus antaa myydä amerikkalaista tekniikkaa sisältävää konetta tiettyihin maihin ja suurvaltojen runsaskätisesti jakama aseapu luotettavina pitämilleen maille.

    "drageneista puolestaan sanottiin "lento-ominaisuuksiltaan todella vaatimaton"."

    No eivätpä huippunopeat ja huippukorkeuksissa toimivat interceptorit nyt mitään taitolentokoneita yleensä olekaan, varsinkaan 50-luvulla suunnitellut. Sellaiseksihan Draken aikanaan oli tarkoitettu. Pommikoneiden torjunnassa kun ketteryydellä ei ole niin kauheaa merkitystä vaan tarvitaan juuri nopeutta ja suurta lakikorkeutta (vrt. aikalaiset F-102 Delta Dart/Dagger ja myöhemmät F-14, MiG25 ja MiG31).

    "taitavat ne ruotsalaiskoneiden kehujat olla niitä jotka kannattivat niiden hankintaa. "

    Toisaalta tuntuu myös siltä, että heidän saavutuksiaan panetellaan meillä päin vain isovelikateuden sokaisemina ja suurilta osin aiheetta.

    Äänestä

  • strategi kirjoitti:

    "ruotsalaiset ovat osanneet tehdä hävittäjäköneita?"

    Olisiko jo 50-luvulta lähtien, kun ensimmäiset Saabin suihkuhävittäjät otettiin käyttöön. Ennätyksiäkin ovat tehneet tuolla lentokonesuunnittelun saralla: Draken oli ensimmäinen eurooppalaisvalmisteinen yliäänihävittäjä sekä tosi nopea muutenkin aikalaisekseen ja Viggen ensimmäinen Doppler-tutkalla varusttu eurooppalaiskone. Draken ei ehkä nyt erinomainen kone ollut, mutta myöhempi Viggen-sarja (rynnäkkö, hävittäjä ja tiedustelumallit) sekä nykyinen Gripen ovat tosi kovia saavutuksia pieneltä maalta. Löytyyhän Ruotsilta jopa oma Saabin valmistama AEW-tutkakonekin.

    "pelkkä lentävä aselavetti".

    Samaa termiä voisi käyttää kaikista NYKYAIKAISISTA hävittäjäkoneista, joiden pääaseistuksena on pitkän kantaman ohjukset (esim. Hornet). Miksi kannattaisi lähteä kikkailemaan lähitaisteluun IP-ohjuksin, kun homman voi hoitaa näkömatkan takaa ammuttavin tutkahakuisin ohjuksin (sekä ilma- että maa- ja merimaaleja vastaan). Tämän roolin Viggen kykeni ottamaan jo 70-luvun alussa käyttöön tullessaan, koska se oli varustettu tehokkaalla tutkalla. Samaan eivät kyenneet läheskään kaikki sen ajan koneet. Viggen oli oikeasti aikanaan 70-80 luvuilla tehokas kone, sääli vaan että vientikaupat torpedoi Ruotsin tiukka asemyyntipolitiikka, USA:n vastahakoisuus antaa myydä amerikkalaista tekniikkaa sisältävää konetta tiettyihin maihin ja suurvaltojen runsaskätisesti jakama aseapu luotettavina pitämilleen maille.

    "drageneista puolestaan sanottiin "lento-ominaisuuksiltaan todella vaatimaton"."

    No eivätpä huippunopeat ja huippukorkeuksissa toimivat interceptorit nyt mitään taitolentokoneita yleensä olekaan, varsinkaan 50-luvulla suunnitellut. Sellaiseksihan Draken aikanaan oli tarkoitettu. Pommikoneiden torjunnassa kun ketteryydellä ei ole niin kauheaa merkitystä vaan tarvitaan juuri nopeutta ja suurta lakikorkeutta (vrt. aikalaiset F-102 Delta Dart/Dagger ja myöhemmät F-14, MiG25 ja MiG31).

    "taitavat ne ruotsalaiskoneiden kehujat olla niitä jotka kannattivat niiden hankintaa. "

    Toisaalta tuntuu myös siltä, että heidän saavutuksiaan panetellaan meillä päin vain isovelikateuden sokaisemina ja suurilta osin aiheetta.

    täytyy kyetä rahtaamaan taivaalle muutakin kuin itsensä,kyllä JAS on ensilinjan hävittäjäksi aivan liian pieni ja kevytrakenteinen sekä kaiken lisäksi yksimoottorinen mikä on nykyisenä aikana sotilaskoneelle vanhanaikainen ratkaisu sillä se rajoittaa tehoa ja lisää tuhoutuvuuttaa.

    Äänestä

  • kyllä hävittäjän kirjoitti:

    täytyy kyetä rahtaamaan taivaalle muutakin kuin itsensä,kyllä JAS on ensilinjan hävittäjäksi aivan liian pieni ja kevytrakenteinen sekä kaiken lisäksi yksimoottorinen mikä on nykyisenä aikana sotilaskoneelle vanhanaikainen ratkaisu sillä se rajoittaa tehoa ja lisää tuhoutuvuuttaa.

    Gripenhän kantaa saman verran aseistusta kuin esimerkiksi MiG(29), jota mainostit toisessa viestissä; miksi asekuorman vähäisyys haittaa Gripenissä, muttei Migissä? Liikehtimiskykykin on samaa luokkaa. MiG on hieman nopeampi mutta toisaalta Gripenin toimintasäde on yli puolet pidempi.

    On tosin totta, että yksimoottorisuus ei ole Gripenille eduksi ja siinä MiG vie voiton.

    Äänestä

  • strategi kirjoitti:

    Gripenhän kantaa saman verran aseistusta kuin esimerkiksi MiG(29), jota mainostit toisessa viestissä; miksi asekuorman vähäisyys haittaa Gripenissä, muttei Migissä? Liikehtimiskykykin on samaa luokkaa. MiG on hieman nopeampi mutta toisaalta Gripenin toimintasäde on yli puolet pidempi.

    On tosin totta, että yksimoottorisuus ei ole Gripenille eduksi ja siinä MiG vie voiton.

    Hornet nyt ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto "torjuntahävittäjäksi", mutta siihen se on hankittu(rauhansopimus!) ja on täysin typerää vertailla sitä varsinaisiin torjuntahävittäjiin!
    Hornet on iso rohjo ja lähinnä kai vastaisi II-maailmansodan JU-88:sia ominaisuuksiltaan..

    Jos jenkkien ja Ruotsalaisten tekeleitä pitäisi verrata, niin lähinnä jenkeiltä olisi otettava vertailuun F-16..

    Äänestä

  • ISÄ AURINKOINEN kirjoitti:

    Hornet nyt ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto "torjuntahävittäjäksi", mutta siihen se on hankittu(rauhansopimus!) ja on täysin typerää vertailla sitä varsinaisiin torjuntahävittäjiin!
    Hornet on iso rohjo ja lähinnä kai vastaisi II-maailmansodan JU-88:sia ominaisuuksiltaan..

    Jos jenkkien ja Ruotsalaisten tekeleitä pitäisi verrata, niin lähinnä jenkeiltä olisi otettava vertailuun F-16..

    "Hornet nyt ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto "torjuntahävittäjäksi", mutta siihen se on hankittu(rauhansopimus!) ja on täysin typerää vertailla sitä varsinaisiin torjuntahävittäjiin!"

    Aikaisemmin US Navyn torjuntahävittäjänä menestyksellä palvellut F-14 Tomcat on korvattu juuri Hornetilla. Kyllä koneeseen siis luotetaan siinäkin käytössä, vaikka se ei olekaan sen oikea rooli. Toisaalta nykyisinhän on vallalla suuntaus, jossa pyritään aikaansaamaan monitoimihävittäjiä; vielä 70-luvulla saatettiin yleisesti tehdä vain yhteen tehtävään suunniteltuja koneita (kuten juuri F-14, F-15, A-10, MiG25).

    "Hornet on iso rohjo ja lähinnä kai vastaisi II-maailmansodan JU-88:sia ominaisuuksiltaan.."

    On kyllä totta, että Hornet ei oikeastaan täytä torjuntahävittäjän kriteerejä pienen nopeuden omaavana koneena (max nopeus vain 1.7mach). Mutta liikehtimiskykyä siltä kyllä löytyy ihan tarpeeksi, onhan se käytössä mm. taitolentoryhmä Blue Angelsilla Yhdysvalloissa; korvasi muuten siinä käytössä legendaarisen ja erittäin ketterän A4 Skyhawkin, joten ei ihan huono saavutus.

    Äänestä

  • ISÄ AURINKOINEN kirjoitti:

    Hornet nyt ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto "torjuntahävittäjäksi", mutta siihen se on hankittu(rauhansopimus!) ja on täysin typerää vertailla sitä varsinaisiin torjuntahävittäjiin!
    Hornet on iso rohjo ja lähinnä kai vastaisi II-maailmansodan JU-88:sia ominaisuuksiltaan..

    Jos jenkkien ja Ruotsalaisten tekeleitä pitäisi verrata, niin lähinnä jenkeiltä olisi otettava vertailuun F-16..

    "Hornet nyt ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto "torjuntahävittäjäksi", mutta siihen se on hankittu(rauhansopimus!) ja on täysin typerää vertailla sitä varsinaisiin torjuntahävittäjiin!"

    Mihin torjuntahävittäjiin Hornetia on vertailtu? Kaikki Suomen silloiseen tarjouskilpailuun osallistuneet koneet olivat nimenomaan moniroolihävittäjiä, eivät pelkästään torjuntaan soveltuvia: Mirage 2000 = hävittäjä/rynnäkkö, Gripen = hävittäjä/rynnäkkö, MiG29 = hävittäjä/rynnäkkö, F-16 = hävittäjä/rynnäkkö, Hornet = hävittäjä/rynnäkkö. Vertailu siis onnistuu hyvin ja on jopa suotavaa.

    "Jos jenkkien ja Ruotsalaisten tekeleitä pitäisi verrata, niin lähinnä jenkeiltä olisi otettava vertailuun F-16.."

    Koon puolesta F-16 olisi lähin vastine. Suomen vertailuissa ei vaan ollut kyseessä mikään kokovertailu, vaan parhaiten Suomelle sopivan konetyypin löytäminen.

    Äänestä

  • strategi kirjoitti:

    "Hornet nyt ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto "torjuntahävittäjäksi", mutta siihen se on hankittu(rauhansopimus!) ja on täysin typerää vertailla sitä varsinaisiin torjuntahävittäjiin!"

    Mihin torjuntahävittäjiin Hornetia on vertailtu? Kaikki Suomen silloiseen tarjouskilpailuun osallistuneet koneet olivat nimenomaan moniroolihävittäjiä, eivät pelkästään torjuntaan soveltuvia: Mirage 2000 = hävittäjä/rynnäkkö, Gripen = hävittäjä/rynnäkkö, MiG29 = hävittäjä/rynnäkkö, F-16 = hävittäjä/rynnäkkö, Hornet = hävittäjä/rynnäkkö. Vertailu siis onnistuu hyvin ja on jopa suotavaa.

    "Jos jenkkien ja Ruotsalaisten tekeleitä pitäisi verrata, niin lähinnä jenkeiltä olisi otettava vertailuun F-16.."

    Koon puolesta F-16 olisi lähin vastine. Suomen vertailuissa ei vaan ollut kyseessä mikään kokovertailu, vaan parhaiten Suomelle sopivan konetyypin löytäminen.

    Niin siis ei etsittykkään varsinaista torjuntahävittäjää vaan konetta jota on mahdollista käyttää tehokkaasti myös maamaaleja kohtaan.
    Kai ne myy mitä vain "F/A" nimityksellä, muttei pelkkään toisten lentokoneiden tuhoamiseen ole järkevää hankkia liian suurta ja kallista konetta, mutta kun koneelta vaaditaan muutakin kuin ilmasta-ilmaan toimintaa kannattaa ehdottomasti hankkia mahdollisimman suurta kuormaa kantavia "hävittäjä"koneita.
    Niin ja todellakaan ei ole ollut kyse mistään kokovertailusta vaan ainoastaan on pyritty hankkimaan mahdollisimman hyvä kone tarvittavaan käyttötarkoitukseen, joka ei ole ollutkaan pelkkä torjuntahävittäjä!

    Pieni, edullinen ja polttoainetaloudellinen konekin kykenee kantamaan sen pienen aseistuksen mikä toisten lentokoneiden tuhoamiseen vaaditaan. Toisin on jos tarkoituksena on vaikkapa tuhota raskaita maanpäällisiä rakennelmia!

    Alalla ei ole tapahtunut suurta kehitystä 20 vuoteen, vaan on ainoastaan viritelty 70-luvun laitteita ja kehitelty niihin tehokkaampia aseita. Euroopan pienet valmistajat(osittain myös Venäjän) ovat kyllä pyrkineet kehittelemään uutta, muttei tuotteille ole ollut kysyntää.

    Äänestä

  • ISÄ AURINKOINEN kirjoitti:

    Niin siis ei etsittykkään varsinaista torjuntahävittäjää vaan konetta jota on mahdollista käyttää tehokkaasti myös maamaaleja kohtaan.
    Kai ne myy mitä vain "F/A" nimityksellä, muttei pelkkään toisten lentokoneiden tuhoamiseen ole järkevää hankkia liian suurta ja kallista konetta, mutta kun koneelta vaaditaan muutakin kuin ilmasta-ilmaan toimintaa kannattaa ehdottomasti hankkia mahdollisimman suurta kuormaa kantavia "hävittäjä"koneita.
    Niin ja todellakaan ei ole ollut kyse mistään kokovertailusta vaan ainoastaan on pyritty hankkimaan mahdollisimman hyvä kone tarvittavaan käyttötarkoitukseen, joka ei ole ollutkaan pelkkä torjuntahävittäjä!

    Pieni, edullinen ja polttoainetaloudellinen konekin kykenee kantamaan sen pienen aseistuksen mikä toisten lentokoneiden tuhoamiseen vaaditaan. Toisin on jos tarkoituksena on vaikkapa tuhota raskaita maanpäällisiä rakennelmia!

    Alalla ei ole tapahtunut suurta kehitystä 20 vuoteen, vaan on ainoastaan viritelty 70-luvun laitteita ja kehitelty niihin tehokkaampia aseita. Euroopan pienet valmistajat(osittain myös Venäjän) ovat kyllä pyrkineet kehittelemään uutta, muttei tuotteille ole ollut kysyntää.

    "Niin siis ei etsittykkään varsinaista torjuntahävittäjää vaan konetta jota on mahdollista käyttää tehokkaasti myös maamaaleja kohtaan. "

    Suomelle ei edes tarjottu vain ilmataisteluun kykeneviä "varsinaisia torjuntahävittäjiä". F-14, Tornado ADV ja MiG31 eivät osallistuneet kilpailuun, eikä niitä Suomessa edes haviteltu: koneet on suunniteltu lähinnä suurvaltojen tarpeisiin strategisten pommikoneiden ja tiedustelukoneiden torjuntaan, ei niinkään käytettäväksi tavallisia hävittäjiä ja rynnäkkökoneita vastaan. Suurvalloilla kun on niitä vastaan ihan toiset vehkeet, Suomella ei sellaiseen ole varaa ja saman konetyypin pitää pystyä suoriutumaan meillä kaikista tehtävistä (ilmapuolustus ja hävittäjätoiminta pääasiallisena doktriinina, mutta jo Draken ja Hawk kykenivät aikanaan toimimaan rajoitetusti myös maamaaleja vastaan raketein sekä tavallisin pommein).

    Sanotaan vielä kerran: tarjolla oli ainoastaan moniroolihävittäjiä, koska sellaisia nykyajan koneista on suurin enemmistö. Näitä voidaan käyttää SEKÄ torjuntahävittäjinä, ETTÄ rynnäkkökoneina.

    Hyvät rynnäköintiominaisuudet oli Suomelle mukava bonus, vaikka niitä ei heti hyödynnettykään ja ovat varmasti olleet osaltaan vaikuttamassa valintaan. Meillä kun ei ole varaa hankkia erikseen rynnäkkökoneita, vaan nekin tehtävät on hoidettava hävittäjäkalustolla.

    "ainoastaan on pyritty hankkimaan mahdollisimman hyvä kone tarvittavaan käyttötarkoitukseen, joka ei ole ollutkaan pelkkä torjuntahävittäjä!"

    Hornetilla oli käytössään tuohon aikaan tehokkain hävittäjätoimintaan soveltuva ilmataisteluohjus AIM-120 AMRAAM. Sen tyyppinen pitkänkantaman tutkaohjus Suomelta puuttui täysin, joten se taisi olla ratkaisevassa roolissa valintaa tehdessä. Mielestäni aika olennainen pointti mietittäessä soveltuvuutta torjuntahävittäjäksi. Kaikki muu olikin sitten bonusta

    Äänestä

  • strategi kirjoitti:

    "Niin siis ei etsittykkään varsinaista torjuntahävittäjää vaan konetta jota on mahdollista käyttää tehokkaasti myös maamaaleja kohtaan. "

    Suomelle ei edes tarjottu vain ilmataisteluun kykeneviä "varsinaisia torjuntahävittäjiä". F-14, Tornado ADV ja MiG31 eivät osallistuneet kilpailuun, eikä niitä Suomessa edes haviteltu: koneet on suunniteltu lähinnä suurvaltojen tarpeisiin strategisten pommikoneiden ja tiedustelukoneiden torjuntaan, ei niinkään käytettäväksi tavallisia hävittäjiä ja rynnäkkökoneita vastaan. Suurvalloilla kun on niitä vastaan ihan toiset vehkeet, Suomella ei sellaiseen ole varaa ja saman konetyypin pitää pystyä suoriutumaan meillä kaikista tehtävistä (ilmapuolustus ja hävittäjätoiminta pääasiallisena doktriinina, mutta jo Draken ja Hawk kykenivät aikanaan toimimaan rajoitetusti myös maamaaleja vastaan raketein sekä tavallisin pommein).

    Sanotaan vielä kerran: tarjolla oli ainoastaan moniroolihävittäjiä, koska sellaisia nykyajan koneista on suurin enemmistö. Näitä voidaan käyttää SEKÄ torjuntahävittäjinä, ETTÄ rynnäkkökoneina.

    Hyvät rynnäköintiominaisuudet oli Suomelle mukava bonus, vaikka niitä ei heti hyödynnettykään ja ovat varmasti olleet osaltaan vaikuttamassa valintaan. Meillä kun ei ole varaa hankkia erikseen rynnäkkökoneita, vaan nekin tehtävät on hoidettava hävittäjäkalustolla.

    "ainoastaan on pyritty hankkimaan mahdollisimman hyvä kone tarvittavaan käyttötarkoitukseen, joka ei ole ollutkaan pelkkä torjuntahävittäjä!"

    Hornetilla oli käytössään tuohon aikaan tehokkain hävittäjätoimintaan soveltuva ilmataisteluohjus AIM-120 AMRAAM. Sen tyyppinen pitkänkantaman tutkaohjus Suomelta puuttui täysin, joten se taisi olla ratkaisevassa roolissa valintaa tehdessä. Mielestäni aika olennainen pointti mietittäessä soveltuvuutta torjuntahävittäjäksi. Kaikki muu olikin sitten bonusta

    kaukainen muistikuvani on, että välittömästi Hornet-päätöksen jälkeen myös MiG-31:stä olisi tarjottu Suomelle itänaapurin poliittiselta taholta... asia ei saanut suurta huomiota julkisuudessa.

    Äänestä

en muista mikä lehti se oli mutta siinä kerrottiin kuinka ruotsalaisessa hävittäjässä puuttuu aseistus. hornetti pystyy kantaa 2 kertaa enempi aseita siipien alla kuin ruotsalainen hävittäjä.

Äänestä
  • Torjuntahävittäjäkäytössä Hornetin ja Gripenin hyötykuormat ovat aika lähellä toisiaan eli seuraavat:

    Hornet
    2xAIM9 Sidewinder, 6xAMRAAM, 1xbensatankki

    Gripen
    2xAIM9 Sidewinder, 4xAMRAAM, 1xbensatankki


    Rynnäkkövarustuksessa Hornet vie selvän voiton 7000kg kuormallaan ja yhdeksällä ripustimella Gripenin 4000kg ja 7 ripustinta vastaan.

    Äänestä

  • strategi kirjoitti:

    Torjuntahävittäjäkäytössä Hornetin ja Gripenin hyötykuormat ovat aika lähellä toisiaan eli seuraavat:

    Hornet
    2xAIM9 Sidewinder, 6xAMRAAM, 1xbensatankki

    Gripen
    2xAIM9 Sidewinder, 4xAMRAAM, 1xbensatankki


    Rynnäkkövarustuksessa Hornet vie selvän voiton 7000kg kuormallaan ja yhdeksällä ripustimella Gripenin 4000kg ja 7 ripustinta vastaan.

    Mites onko mielipiteitä Ranskan vaihtoehdosta?

    Itselläni ei siitä ole juurikaan kyllä mitään käsitystä..

    Äänestä

  • ISÄ AURINKOINEN kirjoitti:

    Mites onko mielipiteitä Ranskan vaihtoehdosta?

    Itselläni ei siitä ole juurikaan kyllä mitään käsitystä..

    Täytyy myöntää etten itsekään ole kovin hyvin perillä Miragen hylkäämiseen johtaneista syistä. Valmistajalla luulisi kuitenkin olleen ihan hyvä maine (Dassaultin aikaisemmat menestykset Mirage III, F1 jne) eikä Mirage 2000 ollut kuitenkaan mikään prototyyppikään, vaikka Suomelle tarjottu uusin D-versio ei vielä ollut vientikauppoja saanutkaan(?). Ominaisuuksiensa puolesta M2000 ei todellakaan häviä pahasti Hornetille: sillä on lähes sama asekuorma, suurempi nopeus, samankaltainen rynnäköintikyky jne.

    Toisaalta rynnäkköominaisuudet eivät olleet Suomella ykkösprioriteettina, koska haussa oli torjuntahävittäjä. Niinpä hylkäysperusteena saattaa olla kunnon tutkaohjuksen puute hankintahetkellä (MICA tuli käyttöön vasta 1996), lisäksi aseistus olisi pitänyt ilmeisesti hankkia kokonaan Ranskasta. Lisäksi kuulemma ainakin kallis hinta sekä hintava varaosahuolto vei ostohaluja. Koneena Mirage 2000 on kuitenkin ilmeisesti varsin hyvä vekotin.

    Äänestä

  • strategi kirjoitti:

    Torjuntahävittäjäkäytössä Hornetin ja Gripenin hyötykuormat ovat aika lähellä toisiaan eli seuraavat:

    Hornet
    2xAIM9 Sidewinder, 6xAMRAAM, 1xbensatankki

    Gripen
    2xAIM9 Sidewinder, 4xAMRAAM, 1xbensatankki


    Rynnäkkövarustuksessa Hornet vie selvän voiton 7000kg kuormallaan ja yhdeksällä ripustimella Gripenin 4000kg ja 7 ripustinta vastaan.

    F/A-18:n maksimit on 10 x AIM-120 2 x AIM-9... tosin sillä ei käytännön tilanteessa ole mitään merkitystä. Tuossa lastissa olevan koneen menetys olisi liian kova juttu.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


että.. kirjoitti:

Ruotsalainen JAS olisi Hornettia taloudellisempi ja silti vähintään yhtä iskukykyinen?? Kuullut keskustelua aiheesta kahden ilmavoimien upseerin välillä Tallinnan laivalla ja siksi ihmettelen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu