katsoin ohikulkevaa aikuista naista
jota koira ulkoilutti.
Silmäni vaelsivat rinteillään ja lepäsivät laaksoissaan kulkien hiljaisen ujon kulkurin varovaisin askelin outoa ,tuntematonta houkuttelevaa mannerta.
Elämä ja kyyneleet syystä tai syyttä vuodatetut kyyneleet olivat tehneet jo pieniä puronuomia hänen kasvoihinsa,niitten tarinat minua kiinnostivat ja minua kiinnosti puhua naiselle kuin mies naiselle.
Hänen kätketty hehkunsa tuntui kauas ja lämmitti poskiani...
Minä punastuin, minä keski-ikäinen mies ja putosin korkeasta hetkestä sujuvasti alas arkeen.
Mutta silti ...oli se kaunis nainen!
jota koira ulkoilutti.
Silmäni vaelsivat rinteillään ja lepäsivät laaksoissaan kulkien hiljaisen ujon kulkurin varovaisin askelin outoa ,tuntematonta houkuttelevaa mannerta.
Elämä ja kyyneleet syystä tai syyttä vuodatetut kyyneleet olivat tehneet jo pieniä puronuomia hänen kasvoihinsa,niitten tarinat minua kiinnostivat ja minua kiinnosti puhua naiselle kuin mies naiselle.
Hänen kätketty hehkunsa tuntui kauas ja lämmitti poskiani...
Minä punastuin, minä keski-ikäinen mies ja putosin korkeasta hetkestä sujuvasti alas arkeen.
Mutta silti ...oli se kaunis nainen!
Vastaukset 5
Vanhimmat
runo on mutta ulkoiluttaako koira naista vai päinvastoin? Jos olisit tehnyt kappalejaon olisi helpommin runon sisältö tullut esille ja myös helpommin luettava, tämä vaan amatöörin neuvo.
olen sitä mieltä että koira ulkoiluttaaisäntäänsä/emäntäänsä :)
vaikka niin että molemmat ulkoiluttavat toisiaan, vai mitä mieltä olet?
Kaunis!Todella hyvä...jos osaat nähdä sydämellä!Onni koostu pienista asjoista....ja sinä ymmärsit kauneutta sydämellä.
kasvoissa voi nähdä sielun kauneuden ja eletyt hetket elämisen.