Uusi naapuri

Kävelin kotia kohti. Oli kaunis syyspäivä, mutta jostain syystä tai toisesta, minulla oli mieletön vitutus päällä. Anna oli jättänyt mut jätkän takia ja tämä jätkä oli ollut hyvä ystäväni. Olin nähnyt ne taas kahvilassa, kehtas vielä mun naaman edessä nuoleskella toisiaan. Olisinhan mä voinut hypätä kaikkien kanssa sänkyyn, vaan unohtaakseni, mutta ei se ollut mua varten.

Avasin kerrostalon ulko-oven ja astuin sisään. Ummehtunut ilma, ei mitään uutta. Lähdin kiipeämään portaita. Meinasin kompastua muuttolaatikoihin, jotka oli kasattu rappujen yläpäähän. Kuulin hirveätä kolinaa, kun joku esine putosi lattialle. Uusia naapureita? En suunnitellut tekeväni heidän kanssaan tuttavuutta, joten lähdin hiipimään kohti omaa kotioveani. ”Ai helvetti!”, kuulin tuskaisen kuiskauksen ja päätin sittenkin hieman tehdä tuttavuutta. Asunnon ovi oli auki ja näin kuinka suunnilleen ikäiseni tyttö kyyristeli maassa. ” Sattuko suhun? ”, kysyin varovasti, tyttö käännähti säikähtäneenä minua kohti. ” E-ei kai.” , tyttö änkytti, mutta piteli vielä kättään josta taisi vuotaa hieman verta. ” Moi, mä asun tossa naapurissa. Mari.”, sanoin ja ojensin käteni, tyttö tarttui siihen, ” Sanna.” ”Tarviitko sä apua?”, kysyin ennen kuin ajattelin seurauksia. ”Ei tässä mitään, mun kaverit on tulossa auttamaan.”, Sanna sanoi hieman hämmentyneenä noustessaan ylös. ”Okei, no ei sit mitään, nähään taas.” , sanoin ja käännyin kannoillani. ”Mä pidän tänä iltana bileet, tuu säki kattoo.”, Sanna sanoi arasti, katsahdin häntä ja hymyilin niin kiltisti kun osasin, ”Kyllähän mä voisin kävästä.” Sanna katsoi minua hieman oudosti, huomasin siinä katseessa ehkä hieman kiinnostustakin.

Illalla kuulin kuinka viereisessä asunnossa pantiin elämiä risaiseksi. Musiikki soi ja yritin keskittyä lukemaan läksyjä. En aikonut käydä edes pyörähtämässä, joutuisin kuitenkin ongelmiin. Yhtäkkiä ovikello soi. Nousin ylös vaivalloisesti ja lönkytin ovelle. Ovisilmästä näin Sannan, melko söpö se oli, täytyy myöntää. ”Tulikohan se lainaamaan sokeria?”, naureskelin hiljaa ja avasin oven. ”Tota, sori jos häiritsen, tää on vähän outo kysymys, mut voinko mä tulla tänne vähäks aikaa?” , Sanna sopersi itku kurkussa. Olin ihan ihmeissäni ensinnäkin, en todellakaan tuntenut häntä, olimme tavanneet vain kerran, toiseksi, miksi minun luokseni? ” Joo-o kai…”, ehdin änkyttää, kun Sanna jo syöksyi sisään. ” Miks sä tänne haluut tulla?” , kysyin vähän kai töykeästikin. Sanna katsahti minua loukkaantuneena ja oli lähtemässä ovesta takaisin ulos. Kiskaisin oven kiinni ennen kun hän siitä ehti ulos. Sanna jäi nyt orpona seisomaan oven eteen.

”Onks kaikki ihan hyvin?”, kysyin lempeästi ja Sanna vaan purskahti itkuun. En tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä joten kiedoin käteni hänen ympärilleen ja halasin häntä. Sanna ehkä vähän säikähti, koska hän jäykistyi täysin. Halasin häntä varmaan kymmenen minuuttia, ennen kuin hän rauhoittui. Sanna katsoi minua silmiin, hänellä oli todella kauniit, siniset silmät. Ei kai tämä taas ala, ajattelin mielessäni. Myöhäistä, Sannan huulet alkoivat lähestyä omiani. Hänen pehmeät huulensa pysähtyivät ihan millin päähän omistani. Tunsin kuinka hänen kuuman hengityksensä. Lopulta huulet painautuivat omilleni. Aluksi Sanna oli arka, mutta rohkaistui. Sanna osasi todellakin suudella, haukoin melkein henkeäni.

Olimme edelleen oven suussa, mutta lähdin viemään Sannaa peremmälle. Suutelimme koko ajan ja yritin samalla jotenkin suunnistaa asunnossani. Sänkyni oli toisessa huoneessa. Törmäsimme makuuhuoneeni oveen. Aloin riisua Sannan jakkua ja hän rupesi nostamaan t-paitaani ylemmäs. En ollut mitenkään järin juhlavasti pukeutunut, koska olin suunnitellut enemmänkin rauhallista koti-iltaa kuin järjetöntä naimista. Olin pyjamahousuillani ja t-paidalla varustettu. Tai nyt enää housuilla. Sanna heitti paitani nurkkaan ja minä puolestani työnsin hänet sängylle.

Sanna makasi nyt sängylläni pelkät alushousut jalassa. Mitä hittoa mä oikeen olen tekemässä? Sannan nännit olivat ihan kovina ja hän vain katsoi minua himoiten. Riisuin housuni ja laskeuduin hänen päälleen. Ihanan pehmeät kädet hivelivät selkääni. Suutelin hänen kaulaansa ylöspäin ja lopulta saavutin huulet. Sanna ei todellakaan odotellut vaan vastasi rajusti suudelmaan. Lopulta suuteleminen muuttui pikemminkin puremiseksi. Sanna näykki kaulaani ja minä lähdin alemmas. En jäänyt antamaan rinnoille huomiota vaan siirryin alemmas. Sanna puri huultaan ja raapi selkääni. Hän veti minua hiuksista alemmas. Suutelin häpykumpua ja kutittelin häpyhuulia kielelläni.

Sanna avasi reitensä kokonaan ja suurin piirtein tarjosi itseään minulle. Pienen härnäämisen jälkeen sujautin kieleni häpyhuulien väliin ja rupesin nuolemaan pitkiä, nopeita vetoja. Sanna ei pysynyt paikoillaan, hän repi lakanoita ja yritti löytää jostain tukevaa otetta. Hän valui täysin lakanoille, milloin tämä tyttö oli viimeksi saanut? Hän painoi päätäni pilluunsa kovakouraisesti ja liikutti lantiotaan vaativasti.

Sanna alkoi vihdoin pitää jonkinlaista ääntä. Hänen suustaan purkautui syviä voihkaisuja ja rinnat kohoilivat kiihottavasti. Lopetin nuolemisen ja rupesin hivelemään pillua sormenpäillä. Sanna hieman haukkoi henkeään, mutta rauhoittui. Tiesin kuinka ihanalta se tuntui kun joku vaan silitti, mutta samalla kiihottuneena se oli äärimmäisen piinaavaa. Sanna alkoikin liikkua kärsimättömästi. ”Oo kiltti ja nuole.”, Sanna aneli, mutta kiusasin häntä yhä. Hellästi sivelin hänen klitoristaan. Sannan oli vaikea pitää ääntään hiljaisella. Musiikki pauhasi viereisestä asunnosta, mikä helpotti tilannetta hieman.

Lopulta survaisin nopeasti kaksi sormea Sannan pilluun ja rupesin liikuttelemaan niitä nopeasti. Imaisin klitoriksen suuhuni, imin ja nuolin minkä kerkesin. Sanna taas liikutti lantiotaan minkä kerkesi ja tunsin kuinka hän puristi sormiani ihanassa pillussaan. Hän kiemurteli ja hänen pillunsa sykki voimakkaasti. Vartalo nousi hieman patjasta. Voihkimisesta ei meinannut tulla loppua. Hän rauhoittui ja lysähti takaisin patjalle. Kiipesin hänen viereensä ja suutelin pitkään hänen kosteita huuliaan. Musiikin jumputus jatkui vielä pitkään, mutta minä ja Sanna nukuimme rauhallisesti toisiimme kietoutuneina.