Oon miettiny monesti aloitteen tekemistä jollekin tytölle, mutta sit oon ruvennu funtsiin niitä repliikkejä tyyliin: 'Tyttö istuu koulun käytävän penkillä ja poika ajattelee tehdä aloitetta'; "moi", "öö...moi", "miten menee", "öö.. hyvin...kait...", "no hyvä".... .... .... .... ('hiljaisuutta jatkuu seuraavat 15min kunnes tyttö nousee käytävän penkiltä kellojen soidessa ja poika samaten. Poika sanoo' "joo nähdään", 'tyttö ei tainnut huomata ja kävelee pois kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, mutta omassa mielessään ajattelee yksinkertaisen ja täydellisesti osuvan ja kuvailevan sanan: "Luuseri"'...).
Siis voisiko pahemmin käydä? Vastaus on kyllä, mutta itse en todellakaan halua, että näin kävisi koskaan. En ole ikiä aloitetta tehnyt, ettei NÄIN kävisi. Joten jos tyttö ei oikeasti ole kiinnostunut, niin ei se kyllä mitään sanokaan ellei siltä kysy... Itse en tämän vuoksi ole jaksanut vaivautua itseäni nolaamaan,,,
LUONNNOLLISESTI, jos tyttö ei omasta tahdostaan avaa suutansa, niin ei juttelu voi edetä kuin siihen pisteeseen, että tältä aloitteen tehneeltä loppuu kysymykset kesken ja lopulta vaikenee pettyneenä.
Miettikää itse, mitä olisi järkevintä tehdä? Kun huomaa jonkun tytön katselevan silloin tällöin, niin menee vaan sellasille juttelee? No jos ne ei sano mitään niin kuinka helvetissä se poika voi pitää minkään sorttista keskustelua yllä jos tämä ei puhu kuin kysyttäessä? Se homma kokee tylyn lopun ja sillä siisti, ei voi mitään tällaisille tapauksille, joitakin se ei haittaa, mutta itsellä ei riitä luovuus keksimään satoja kysymyksiä pitääkseni keskustelua yllä.
ELÄMÄ ON VAIKEAA... AINAKIN TÄLLÄ ALALLA JA ARVATKAAPA VITUTTAAKO SE MONIAKIN IHMISIÄ? JOTKUT VAIN LÖYTÄVÄT TOISENSA JA JUTTU SKULAA, MUTTA TOISET SAA SYÖDÄ SORAA JA MULTAA ENNENKUN SAA TULOSTA AIKAISEKSI... VALITAN MUTTA CAPSI JUMITTUI POHJAAN...
Siis voisiko pahemmin käydä? Vastaus on kyllä, mutta itse en todellakaan halua, että näin kävisi koskaan. En ole ikiä aloitetta tehnyt, ettei NÄIN kävisi. Joten jos tyttö ei oikeasti ole kiinnostunut, niin ei se kyllä mitään sanokaan ellei siltä kysy... Itse en tämän vuoksi ole jaksanut vaivautua itseäni nolaamaan,,,
LUONNNOLLISESTI, jos tyttö ei omasta tahdostaan avaa suutansa, niin ei juttelu voi edetä kuin siihen pisteeseen, että tältä aloitteen tehneeltä loppuu kysymykset kesken ja lopulta vaikenee pettyneenä.
Miettikää itse, mitä olisi järkevintä tehdä? Kun huomaa jonkun tytön katselevan silloin tällöin, niin menee vaan sellasille juttelee? No jos ne ei sano mitään niin kuinka helvetissä se poika voi pitää minkään sorttista keskustelua yllä jos tämä ei puhu kuin kysyttäessä? Se homma kokee tylyn lopun ja sillä siisti, ei voi mitään tällaisille tapauksille, joitakin se ei haittaa, mutta itsellä ei riitä luovuus keksimään satoja kysymyksiä pitääkseni keskustelua yllä.
ELÄMÄ ON VAIKEAA... AINAKIN TÄLLÄ ALALLA JA ARVATKAAPA VITUTTAAKO SE MONIAKIN IHMISIÄ? JOTKUT VAIN LÖYTÄVÄT TOISENSA JA JUTTU SKULAA, MUTTA TOISET SAA SYÖDÄ SORAA JA MULTAA ENNENKUN SAA TULOSTA AIKAISEKSI... VALITAN MUTTA CAPSI JUMITTUI POHJAAN...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tässä ois yks vaihto ehto, jos pokka riittää.
Jos tyttö istuu käytävällä, menee viereen istuu ja laittaa käden tytön harteille (mutta ei oo pakko). Sit juttelee mukavia. xD Helpompi lähtee tolla asenteella, kun ujona. (Paitsi sit on hankalampi jos poika on normaalistikin ujo.)
moro. mä oon tyttö ja kun oon meses joittenki meijä luoka poikienkaa nii vai mä en niistä oo kiinnostunu nii silti se oon yleensä mä joka kysyy ja muutenki puhuu ku mul on ain välil tylsää. ://///////// VIITTUUTTAAAAAAAAAAAAA!
Mä itse olen tyttö ja vähän(HYVIN PALJON) hiljaisempi tapaus. Jos minulle joku poika(tai tyttö, kuka tahansa) tulisi juttelemaan, en varmastikkaan keksisi sanottavaa vaikka olisin itsekkin kuinka kiinnostunut tästä henkilöstä. Eli lopulta se keskustelu päättyisi siihen kun pojalla ei olisi enää mitään kysyttävää tai sanottavaa. Mun hiljaisuuteni ei johdu siitä, etten haluaisi jutella ihmisille, en vain osaa. Ihminen joka on hyvin kärsivällinen ja tietää toisen olevan hiljainen ja ehkä ujokin, voi lopulta onnistua saamaan hänet jos vain jaksaa jatkaa yrittämistä ja olla hänen vierellään vaikka hiljaa! Pikkuhiljaa sitä keskustelua alkaa syntyä, se vain saattaa viedä aikaa. Tosin tuota ei monet jaksa, koska varmasti kaikki ajattelee, että on puheliaampiakin ihmisiä jotka on paljon helpompia tapauksia.
No ei me tytöt kaikki noin käyttäydytä / ajatella. =( Tai käyttäytyä kyllä saatamme, mutta siinä yhdyn hooh....:n viestiin.
Itse en voisi kuvitellakaan ajattelevani, että toinen olisi ihan luuseri tuollaisen jälkeen. Olisin hyvin onnellinen, jos joku yrittäisi tehdä jotain kontaktia, - vaikka se sitten menisikin vähän änkytykseksi tai hiljaisuudeksi. Liika hiljaisuus tosin saattaisi ärsyttää minua, mutta en syyttäisi siitä poikaa, vaan itseäni, ja kokisin itseni jotenkin tylsäksi. Mulla vaan kestää hetki (tai aika kauankin) lämmetä, mutta kyllä sitä juttua sitten tulee.
Vaikka en olisikaan aluksi kiinnostunut tyypistä, niin ties vaikka asenteeni muutuisi siinä tutustuessa, kunhan ei ole liian tyrkky, vaan juttelee ihan tavallisia juttuja.
Jäi mietityttään toi esimerkkitilanne, minkä tohon pistit. Se on kyl tosi kurjaa, jos noin menee. Mut luulen, et jos joku tyttö vastaa noin tylysti ja vaikka ajattelee luuserina, niin ei se oo sua varten :/ Ei kuulostas kauheen mukavalta persoonalta.. tai ainakaan suvaitsevaiselta.
Tätyy kyl sanoo, että itse yritän jotain jutella kaikille takasin.. ja enemmänkin yllätyn positiivisesti, jos joku tulee juttelemaan mulle :)
Tottakai se tietty on ihmisestä kiinni, mutta kannattaa enemmän etsiä niitä ihmisiä, joille sä et yritä vakuuttaa olevas hyvä tyyppi, vaan niitä, joiden kanssa (lainaten sun sanoja) homma skulaa jo valmiiks :P
Semmosista jutuista voi kehkeytyä jotain... usein just parhaiten tomii semmoset hommat, missä just alusta asti on molemmat mukana.
Joten ihan vinkkinä, et vaikka tyttö onkin kaunis, ja vaikuttaa mukavalta kavereidensa parissa, mutta käyttäytyy sua kohtaan noin, (vaikka ymmärsin kyllä, että toi oli vaan esimerkkitapaus sulla) niin ei kannata tuhlata aikaa tämmöseen ihmiseen :)
Itse en ole paras naisten iskijä, vaikka tiedän kaikenlaista. Mutta tiedän, että persoonallisimmat ihmiset huomataan. Värikäs- ja rikas persoonallisuus tuo hyvää plussaa ja saa sinut erottumaan tusina joukosta. Äläkä yritä ensiksi saada naisesta seurustelu kumppania tai seksiseuraa, sillä hyvän ystävyyden kautta syntyy parhaimmat parisuhteet. Voitte vaikka yrittää yksinkertaisista. Naiset pitää siitä, että heitä kehutaan ja saa tunnustusta siitä kaikesta vaivasta, mitä he joka päivä tekevät (meikkaa, pitää huolen ulkonäöstään ja pukeutuu seksikkäästi) Se rentouttaa naista. Jos nyt on koulussa, niin voi kysyä, että oletko kenties tulossa samalle tunnille tai mitä ainetta sulla on seuraavaksi. Sen kautta voit tuoda esille älykkyytesi, jonka kautta voi saada paljon lisäpisteitä ja hän näkee sinut hyvässä valossa. Tai kadulla voi hyvin vaikka leikkiä turistia, kysellä reittiä jonnekin tai kenties apua, jolloin toinen näkee, että "Hei, täähän on kiinnostunut kulttuurista", eikä ole luuseri. Tärkeintä on, että näyttää itsevarmalta ja ryhdikkäältä sekä omaksi edukseen omalla tyylillä ja jutunaiheilla. Vain hyväksi iskijäksi pääsee kovalla työllä. Voisi vaikka ottaa esimerkiksi roolipelin. Sinun täytyy aloittaa pohjalta, kerätä kokemusta ja kehittyä. Vaikeimpia vastustajia tai kohteita ei voita liian kokemattomana, mutta kokemuksen karttuessa sinun mahdollisuutesi paranevat.
Joo, minun ei tarvinnut tehdä mitään, eikä kyllä tytönkään. Tekstailtiin vain, ja yhtäkkiä oltiinkin yhdessä. Ja nyt minulla onkin ihana tyttö. Siinä vain kävi niin. kumpikaan ei puhunut seurustelusta. Jos totta puhutaan, en edes tiennyt että onko hän vapaa tai varattu, toivoin tietysti että hän olisi vapaa, mutta pelkäsin että varattu, kun hän oli niin kaunis, niin en pitänyt edes sitä mahdollisuutta että saisin tuollaisen tytön. :D mutta nyt me ollaan yhdessä. Hih, vein hänen sydämmen kuulemma teksteilläni :>
Tiedätkö, et ole ainoa.
Itse olen yleensä se, joka joutuu aloitteen tekemään, kaikessa. Joten yllättyisin positiivisesti, jos joku muu lähestyisi välillä.
Aloitteen tekeminen voi tosiaan olla vaikeaa. Mutta usein se kantaa hedelmää! Aloitin syksyllä lukion ja olen sen jälkeen ihan todella pienillä avausrepliikeillä saanut enemmän ja vähemmän hyviä kavereita. Tilanteeseen liittyvät kommentit ovat usein hyviä, oli kyseessä sitten yritys saada kavereita tai jotain vähän enemmän.
Moneen hyvään ystävääni olen tutustunut sanomalla "hei, eikö me ollakin samassa ryhmässä?" tai jotain yhtä pientä samaan tyyliin... ja siitä on sitten lähtenyt keskustelu polveilemaan.
Mutta sitten monien poikien kanssa tuntuu, että pitäisi keksiä ne miljoona kysymystä ja pitää keskustelua yllä, eikä toinen tunnu oleva yhtään kiinnostunut. Vastavuoroisuus kysymyksissä ja puheessa on minusta olennaista. Jonkin aikaa sitä jaksaa olla se aloitteentekijä mutta aina vaan ... ei. Tosin muutaman kaveripojan kanssa on käynyt niin, että kunhan tarpeeksi kauan jaksaa mennä juttelemaan ja kysellä asioita, niin sitten vähitellen keskustelu ei vaadi kummaltakaan mitään vaan keskustelu vaan rullaa...
Mutta yritystä ja jaksamista. Tuota vikaa on molemmissa sukupuolissa...