Kuulin semmostii että, naisen kosketus pitää olla jopa astioissa silloin ruoka maistuu erilaiselta ja maukkaammalta, ja mielestäni tässä on jonkinlainen totuus.
Entäs sitten miehen iholla?
kaipaa vastauksia.
Entäs sitten miehen iholla?
kaipaa vastauksia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
,,,
naisen kosketuksen puute näkyy poikamiehen asunnossa vaikkapa olisi siistiäkin. Mikä kumma siinäkin on?
Matkustin bussilla serkun häihin Helsinki-Jyväskylä välin kauniin Pulkkilanharjun kautta, mutkaisia teitä. Vieressä istui nelikymppinen mies vaiti. Tiukassa mutkassa tartuin edessä olevaan tankoon pysyäkseni penkillä. Jalka painautui kuitenkin sen miehen kovaan koipeen.
"Ai anteeksi", kajautin kirkkaalla tytön äänellä, mutta samalla kun huomasin "koiven" olleenkin pystytangon, jatkoin kuuluvasti: "Minä kun luulin sitä miehen sääriluuksi."
Mies vilkastui huomattavasti ja pyrskähteli vähän väliä. Bussista poistuessaan hän otti katsekontaktin minuun ovelta, heilautti kättään ja huikkasi: "Vai miehen sääriluu !"
Oli sillä 1960-luvun tyypillä mielikuvitusta.
ehkä samalta kun miehen hipaisu naisen iholla.Kyllä on keittön pöydällä tuntu että naisen siivoama.Poikani sanoi että miten se hänen jäljiltä ei näytä puhtaalta,niinkuin vaimonsa.
naamallakin vekit oikenee, niin hyvältä tuntuu.
hymyilevä,viettelevä.Onko siinä jo liikaakin että jää päivksi kummittelemaan.
miesi. Hipaisu ja katse, pysäyttää veret,
jää vain tyhjät kuoret.
sillä myöskin veret liikkeelle saava voima elämän voima joka saa kaiken mullistuksen ja sodatkin aikaan.
Kaikki hyvät voimat liikuttaa,sulattaa kaunan ja katkeruuden niin vähäinen pieni hipaisu ja hymy.
Sinäpä ne sanat asettelit, kerralla ymmärrettävästi.Amuvirkku Pääsky sen osasi.
Pääskyn liverryksen kun kuulen niin tiedän kesän tulleen. ;)
naisen pehmeän käden pienikin kosketua, kuin lämmin henkäys. Se säteilee joka paikkaan aaaaah.
Elämme yhä enemmän eri rytmiä, minä ja tuppisuu.
Katselen ja hipaisen häntä iltaisin hänen jo nukkuessaan. Hauska mies, korahtaa kymmeneltä ja nukkuu kuin pikkulapsi aamu viiteen.
Oma rytmini toimii 3 tunnin viiveellä. Elämä on mennyt mukavasti eikä eri rytmistä olla välitetty. Päivän mittaan on ennätetty harrastaa kaikenlaista. Hänen tapanaan ei ole hipaista, kotikasvatus loi sen pohjan. (Käsipäivää toppasivat toisilleen, vanhemmat ja lapset.
Jotain sain aikaiseksi, kun opetin appivanhempani tervehdystilanteissa halaamaan.)
Hän, rinnalla eläjä kyllä kuuntelee mallikkaasti minun rapsutustani. Tästä aiheesta voisi vääntää vitsikkään kirjoitelman.
Kyllä vaan minäkin, mutta kun painuu kohta nurkan taakse.