miestä? Tämä tuli ensimmäisenä mieleeni, kun päivän lehti otti esille välituntileikit tänä päivänä. Mitä itse muistat välitunneilta kouluajoilta?
Kuka pelkää mustaa
sinihelmikki
14715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Välituntileikeistä muistan barbin eli sen ruudukon, jossa hypeltiin. Jos opettaja antoi ruudukon olla ja jos jollain oli liitua... Hyppynaru ja hippa olivat tavallisia juttuja. Myöhemmiltä kouluvuosilta Lindenin ihanat munkkipossut, joita käytiin salaa ostamassa välkkärillä. Olihan sekin leikki, sillä poistumisesta koulun pihalta rangaistiin ankarasti.
Vielä myöhemmiltä ajoilta tulee kuvaan mukaan salatupakointi ja kaikenlaisten lippusten ja lappusten välittämien sille tietylle siltä tietyltä.
Liekkeihin liittyi silloinkin luokkajako eli suosituimmat ja vähemmän suositut. Yksinhuoltajien kakarat saivat leikkiä kaltaistensa kanssa,samoin muut huonosti pukeutuneet tai muuten vaan muiden mielestä omituiset otukset. Kauniit ja rohkeat olivat silloinkin olemassa oikeasti koulun pihalla.
Mustaa miestä en kaupunkilaislapsena koskaan muista leikkineeni.
"Yksinhuoltajien kakarat saivat leikkiä kaltaistensa kanssa,samoin muut huonosti pukeutuneet tai muuten vaan muiden mielestä omituiset otukset. Kauniit ja rohkeat olivat silloinkin olemassa oikeasti koulun pihalla."
Minkä ikäinen mahdat olla? Minun kouluaikanani pienessä kaupungissa ei ollut mitään tuohon viittaavakaan. Tietysti jokainen piti jostakusta enemmän kuin jostakusta toisesta, mutta ei siihen vaikuttanut vaatetus tai yksinhuoltajuus.
Olen 64-vuotias. Kansakouluaikaan oli vaikka miten paljon isättömiä lapsia, kun isät olivat kaatuneet sodassa ja oli myös paljon lapsia, jotka olivat syntyneet avioliiton ulkopuolella. Siihen ei tosiaankaan kukaan kiinnittänyt vähäisintäkään huomiota. Ei edes ollut sanaa yksinhuoltaja. Oli myös täysorpoja, jotka asuivat lastenkodissa. Ei heitä pidetty ollenkaan huonompina kuin muut. Ainoat, jotka pysyivät omassa porukassaan olivat pienen ruotsinkielisen koulun oppilaat. Heitä ei oikein tunnettu, vaikka he kävivät samassa kouluruokalassa. Mitään kahnausta ei ikinä ollut.
Kaikki olivat köyhiä. Kaikki olivat huonosti pukeutuneita. Ei silloin kiinnitetty huomiota kenekään vaatteisiin.
Barbiidaa kyllä hypeltiin. Leikittiin muitakin yhteisleikkejä tai -pelejä, jotka ovat nykyisin täysin hävinneet.
Luokkajakoa hyviin ja huonoihin en muista ollenkaan.
Muisti heti kun näin Kokkolassa täysin mustan uroksen, vau.
Täällä meillä päin itä sanottiin kittilän peluuksi. Onko kenellekään muulle tuttu sana?
Narua hypättiin ja oltiin kuurupiiloa, sekä "viimeinen pari uunista ulos" - leikkiä.
Mitään luokkajakoja ei ollut, paitsi tietenkin ylempien luokkien tytöt leikkivät, jos yleensä leikkivätkään, filmi/ja iskelmätähtien kuvien vaihtoa, suhtautuivat nuorempiin alentuvasti ja me heihin ihaillen, ainakin sellaiseen, joka oli itsevarma, hyvin pukeutunut ja "tärkeä" alaluokkalaisen silmissä. Minun muistini mukaan ketään ei sorrettu, eikä syrjitty. Ikäisemme pojat tappelivat keskenään ja se kummastuttaa minua vielä tänä päivänäkin, että kuinka pian asia unohtui. Samana päivänä, tai viimeistään seuraavana pojat olivat kuin ei mitään olisi tapahtunut. Me tytöt kun suututtiin, niin oltiin viikkokausia suutuksissamme. Eikä sitä "suututtukaan" kuin parhaan tyttökaverin kanssa:)
uunista ulos leikittiin? Meillä oli sitä, mutta en pystyisi kertomaan, mitä tehdään.
Nyt kun kysyit miten sitä pelattiin, niin en minäkään osaa kertoa.
En muista kertakaikkiaan leikin sääntöjä. Sen muistan, että seisoimme parijonossa (oliko oikein sanottu tuokaan)
Maanantaina menen kirjastoon ja lainaan sellaisen kirjan kuin "vanhat seuraleikit".
Noloa kun kehuu leikkineensä jotain, mutta on unohtanut koko leikin juonen ja säännöt!:((((
En muuten muistaisi sen kittiläpelinkään sääntöjä enää!!!!
Poikien leikkejä katseltiin inhoten. He kilpailivat kuka sylkee pitemmälle. Syljessä piti vielä sääntöjen mukaan olla räkää! Yäk.
Ovatkohan miehet luonnostaan brutaaleimpia kuin naiset? Jo pikkupojasta asti räkäsylkikilpasilla!:)
Osanottajat seisovat parijonossa. Parien edessä seisoo pariton ja huutaa: -Viimeinen pari uunista ulos! Viimeisinä jonossa olevat lähtevät juoksemaan (oik.puoleinen oikealta ja vas.puoleinen vasemmalta) ja yrittävät tavoittaa toisensa juostuaan parittoman ympäri. Jos tavoittavat toisensa, menevät parijonoon ensimmäisiksi ja pariton jatkaa. Jos taas huutaja saa jomman kumman kiinni, tulee tästä ja huutajasta pari parijonoon ensimmäisiksi. Parittomaksi jääneestä tulee huutaja.
Mustaa miestä ei enää saa leikkiä kouluissa, koska se saattaa loukata vähemmistöjä.
nyt muistan. Mieleen on tullut myös vielä mainitsemattomat myllynpyörä, nurkkanatu, seinäpallo, polttopallo, neljää maalia, pesäpallo (näitäkin ehdittiin 15 minuutissa). Alakoulussa muovi oli tuloillaan ja vaihdettiin erilaisia muovinpaloja, plastikkia. Eihän tuossa mustassa miehessä mainita, miten se mies on musta, josko oisi vaikka mustiin pukeutunut, on menty vähän liian pitkälle!
Tarpeeksi pitkälle kun mennään, niin kielletään laulu: "Pieni nokipoika vaan uuninpiippuun kohoaa..." Nokikolariahan saattaa joku säikähtää ja luulla ties miksi. On niin musta mies!
Päällimmäisenä nousee mieleen "Rump-rump-rellaa..." ja "Minä olen pikkupoika posteljoon..." . Niitä jaksettiin välitunnit leikkiä kansakoulun alaluokilla. Lisäksi Katariinan mainitsema "Viimeinen pari uunista ulos".
Ruutuhyppely oli myrryä minun lapsuusmaisemissani! Ja ensimmäisten pälvien myötä ilmestyivät pihaleikkeihin hyppynarut. Se oli varma kevään merkki!
kun hypättiin lautaa. Tuntui tosi kauhean ihanalta mahanpohjasta, kun joku aikuinen ponkautti kohti taivasta. Ehkei se hyppy niin korkealla nostanut kuin silloin tuntui. Nyt tajuaa kuinka lapsilla on lihakset ja nivelet kunnossa.
Keväällä heitettiin "markkaa". Sillä oli meillä päin jokin muu nimi, mutta en enää muista, mikä se oli.
Koska se oli syntistä raha- ja uhkapeliä, niin se oli jyrkästi kiellettyä. Opettaja meni jopa niin pitkälle, että takavarikoi kaikki oppilaiden taskuista löytyneet kolikot, vaikkei kukaan pelaanutkaan markkaa koulun pihalla. Minnekähän nekin rahat mahtoivat joutua? Ja millä oikeudella hän sen teki? Markka oli silloin iso, painava lantti, jolla ei sillonkaan ollut mitään ostoarvoa.
Meilläpäin pelattiin hyvin monimutkaisia seinäpallopelejä. Vaikka seinäpallo oli periaatteessa tyttöjen leikki, niin pojatkin olivat innostuneita pelaamaan kahdella ja kolmella pallolla. Käsittääkseni Turussa pelattiin samalla tavalla, mutta en ole kuullut, että missään muualla. Nykyisin sellaisia pelipalloja ei ole edes saatavilla.
Oliko se "Rump-rump-rellaa" sama kuin "pruu-pruu-prella", jossa on kaksi eri puoluetta ja päättyy köydenvetoon tai käsien vetoon? (Myös "Pruu-pruu kello löi jo ykstoist".)
Enemmän kotona kuin koulussa, lirkö ollut kielletty? Mieleen tuli myös kotoa, kuinka heinävajassa oli keinu. Se oli tehty köysistä ja laudasta. Siellä keinuttiin ahkerasti, kierrettiin köysi kireälle yhteen suuntaan ja annettiin pyöriä vapaaksi- oli hurja meno. Kestäisiköhän pää vieä? Ja salkopalloa pelattiin.
oli meilläkin suosittua. Sitä pelattiin eri palloilla, pallo oli suuri aarrrre. Äitini serkku kuoli Turussa 1952, äiti oli hautajaisissa ja sain tuliaisiksi ruskean pallon. Sitä kuljetin kodin ja koulun väliä. Me yritimme seinäpallossa keksiä erilaisia pyörähdyksiä, tyttöjä oli ikkunattoman seinän täydeltä pelaamassa.