Aina kun poliisimies saa syyteen, hän kiistää rikoksensa lopuun saakka vaikka näyttö olisi kiistaton. Miksi ?
Onko ammatti opettanut kieroilemaan?
Onko ammatti opettanut kieroilemaan?
Kuopion tapaus ja muut
Alpo Stasi
12670
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomessa rikoksesta epäillyllä tai rikosasian vastaajalla ei ole tunnustuspakkoa. Jokaisella on oikeus vaatia rikoksensa riidatonta toteennäyttöä. Tämä oikeus on myös rikoksesta syytetyllä poliisimiehellä.
Kukaan ei siis ole velvollinen edesauttamaan itselleen haitallisten seuraamusten syntymistä. Miksi tällaisen velvollisuuden pitäisi koskea poliisimiestä, kun se ei koske muita kansalaisia? Kansalaisethan ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Mikäli poliisimies omasta aloitteestaan edesauttaa rikoksensa selvittämistä, hän voi saada pienemmän tuomion. Kiistämällä saa normaalin suuruisen tuomion. Poliisimiehenkin kannattaa siis selvittää rikoksensa mahdollisimman laajasti, jolloin tuomio jää pienemmäksi.
Kannattaa muistaa, että jos näyttö on kiistaton, niin rikoksen kiistämisestä ei ole mitään haittaa. Tuomio tulee joka tapauksessa. Oikeuskäsittely kestää hieman pidempään, mutta pääsääntöisesti todistelukulut määrätään vastaajan maksettavaksi. Eli kiistämällä selvän rikoksen poliisimies vain lisää todistelukuluja itselleen. Se oikeus poliisimiehelle suotakoon.
Mikä, missä, ei helvetti TunnustusPAKKOA ei ole olemassa missään.
Eikö poliisimiehen tule pysyä totuudessa ?
Kuinka rosvon sitten pitäsi tunnustaa esitutkinnassa ?
Rikoksesta epäillyn ei tarvitse kertoa asiasta enempää kuin haluaa, tosin kaikki mitä kertoo on oltava totta.
Todistajan on kerrottava asiasta kaikki mitä tietää, mitään salaamatta ja mitään siihen lisäämättä.
Alpo leikkii tyhmää. Jos kuka tahansa, vaikka sitten poliisi, on rikoksesta epäiltynä, niin hän saa itse ratkaista mitä kertoo.
Laki ei velvoita epäiltyä kertomaan totuutta, mutta ei sitä kielläkkään.
Jos poliisi on epäiltynä, niin hänellä on tietysti samat oikeudet, kuin kellä tahansa.
Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta. Jos poliisi ottaa vaikka rosvon kiinni, niin rosvon mielestä näin ei olisi saanut tapahtua. Kiinni ottavasta poliisista tulee silloin rosvon henkilökohtainen vihamies, jonka pään menoksi tehdään kaikki mahdollinen. Poliisi tietysti puolustautuu ja kiistää. Vasta oikeudessa eri näkemykset punnitaan ja tuomitaan, jos on syytä.
Monasti syyttäjä ei uskalla tehdä muuta, kuin syyttää, vaikka jo kättelyssä näkee, että syyteen läpimenoon ei ole kovinkaan suuria mahdollisuuksia.
usutetaan koirat syyttömien asiakkaiden kimppuun tai muuten ollaan asennevammaisesti liikkeellä kuten jo yleisesti lehdistä voinut lukea että kuopio on asennevammaisten poliisien kehto jossa veljeily ja villalla painaminen on kunniassa..luotettavaa poliisia saa kuopiosta etsiä mutta siitä 2% asennevammattomia niin se ei ole todellakaan helppoa..
Kun alle 2 % poliiseista on kuulemma asennevammattomia, niin paljonkohan heitä on sellaisessa poliisipiirissä, missä heitä on alle 100.
eriskummallista porukkaa nuo kuopiolais poliisit kai nillekin pitäisi joku laki löytyä ja tuomioistuimet suojelee niitä loppuun saakka
Kuten varkauden poliisissa toimiva järjenjättiläinen haapala totesi eräässä lehti haastettalussa..
Pistäänpä sitten tälläinen vastava tutkimaan toista poliisia niin eipä tarvii paljoa älyä venytellä että tietää lakihan venyy vain poliisin puollella..
ainahan se poliisin tueksi
Eiköhän se ole niin että poliisi oppii asiakkailta miten sitä pitää toimia jos on syylliseksi epäilty.