Osaako joku sanoa vaikuttaako ulkorappaus lämmönkulutukseen? Itselläni on siporexista tehty mökki, ja täytyy sanoa että viime talvena energiaa kului lämmitykseen turhan paljon, silloin ulkoseinät olivat vielä harkkopinnalla.
Rappauksen vaikutus lämmönkulutukseen?
Erkki E.
163735
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Nythän ne seinät on jo paljon kuivempia.
Mitä mahdat tarkoittaa sanoilla "turhan paljon"... onkohan sulla LTO kunnossa? Vai onko ne Fenestran laatuikkunat sittenkin vuotaneet?
Meilläkin oli ekan talven lämmönkulutus isompi, mutta tosiaan silloin kuivateltiin harkkoa, ja meillä oli vintillä vaan sipo-lankku, nythän siellä on 300mm puhallusvillaa.
Rappaus tiivistää rakennetta ja poistaa viimeisetkin mahdolliset ilmavuodot, joista lämpöä voisi karata.
On aivan normaalia, että läpikotaisin kastunut Siporex kuluttaa enemmän energiaa parinakin talvena.
Muutenkaan Siporex talo ei ole mikään matalaenergiarakennus.
On tosi valmiina hyvinkin ilmatiivis ja kuluttaa vähemmän lämmitysenergiaa, mitä U-arvo antaa ymmärtää.
Siporex talot ovat yleensä suuria Ökytaloja, joten lämmitettävät kuutiotkin tekevät asiansa.
Myös käytettävillä huonelämpötiloilla on merkitystä ja niitä tulee yleensä ensialkuun kuivatellessarakenteita pidettyä asteen pari korkeampina.
Ikkunamerkillä ei yleisesti ole kovinkaan paljon merkitystä, jos ovat periaatteiltaan samanlaisia. Asennuksella sitten on enempi merkitystä ja mikäli tilkkeenä on käytetty Uretaania, voi aurinko olla polttanut sen jauhoksi, jolloin vuotoja alkaa ilmetä pokien ja seinän välistä.
Talon muillakin rakenteilla ja laitteilla voi olla osuutta energian kulutukseen.
Tärkeintä on, ehkä mihin kulutuksiin vertaat, myyjän lupauksiin vai naapurin lausuntoihin. Molemissa voi olla vääristymiä, joita on syytä epäillä.
Meilläpäin ainakin on ihmisiä, jotka rakentaa ja lämmittää aivan käsittämättömän halvalla, silti hakevat rakentaessaan pankinjohtajalta lainaa lisää kolmekin kertaa, mutta eivät mainitse siitä naapurille.
Kastellaanko ne harkot jotenkin erikseen, vai mistä ne niinpaljon kastuu? Meidän lammimökki kasteltiin ja harkkojen sisälle kaadettiin notkeaa valubetonia. Tuskin niitä olisi saatu enempää kasteltua edes veteen upotettuna.
Paljonko se siporex imee itseensä kosteutta kun lammiharkossa en huomannut ekalla lämmityskaudella mitään massiivista lämmönhukkaa. Tosin mulla hurisi 200 euron ilmankuivain 5kk raksalla. Se poisti varmaan satoja litroja ylimääräistä kosteutta seinistä ja lattioista. Sähkönkulutustahan tuosta ei juuri tule, kun lämmittää sisäilmaa samalla.
Saisiko energian kulutuksesta sipotalossa esimerkkiä: 1. lämmityskausi -> paljonko laskee 2. lämmityskauteen. Vai onko tämä niitä urbaanilegendoja ja lammikauppiaiden propagandaa...ainahan rakentaessa ovet makaa selällään ja yläpohjasta eristeet puuttuu.
Jokkeri
Siporex harkon painosta on 30% vettä kun se tulee tehtaalta.
Eli kun molemmista (Lammista ja Siporexista) on samanlainen runko tehty pystyyn on molemmissa saman verran vettä. Mutta lammissa se vesi ei ole lämmöneristeessä lämmöneristävyyttä alentamassa niin kuin siporexissa. Lisäksi lammissa puolet siitä vedestä on haihtumassa ulkokuoressa jolloin se ei syö niin paljon läömpöä talon sisältä.
Ja viimeisenä hoksiona että osa siitä valubetonin vedestä sitoutuu lammissa siihen betoniin eli sitä ei haihdutetakaan pois niinkuin se jäännösvesi siitä siporexista.
Haihtumiseen tarvittavan vesimäärän voit laskea kertomalla siporex harkkojen painon 0.3:lla ja sen jälkeen 0.7kwh:lla. Siitä saat tarvittavan energian kilowattituntimäärän joka tarvitaan jotta siporexissa oleva vesi haihtuu pois.
Jos runko tehdään ihan alkukesästä, sen kuivattaa luonto hyvin pitkälti ilmatteeksi.
No tuota samaa asiaa minäkin tarkoitin.
Jämerä ilmoittaa seinän 375mm u-arvoksi 0.25, ja korostaa hallitsemattomien ilmavuotojen merkitystä. VTT mitannut seinän u-arvoksi 0.347. Ei ihan pientä heittoa ilmoitusken ja todellisuuden välillä.
Itse valitsin puurunkoisen elementtitalon, seinien u-arvo 0.18. 0.18 vs 0.347 alkaa olla vuositasolla merkitystä lämmityskuluissa jo useamman satasen. Sipoon kannattaa laittaa kauko/maalämpö niin ei lämmityskulut yllätä.
En nyt jaksa tarkastamaan ryhtyä, mutta "varmana" muistikuvana pidän että siporex 375mm U=0.28. Sen takiahan sille pitää laskea kompensaatiolaskelmatkin lupaa haettaessa, vaikkei ikkunat ylittäisivätkään 15% kerrosalasta.
on muutamalla sadalla eurolla vuodessa? Tuo summahan palaa rakentaessa helposti muutamaan viivästymiseen tai vaikka vähän parempiin laattoihin.Sipolla on paljon muita etuja verrattuna muovipussissa elämiseen. Niitä liene tarpeen taas kerrata. Toivoisi vähän suhteellisuuden tajua näihin keskusteluihin!
kyllä se siporex talokin on niin tiivis että sinne tukehtuu jos ei ilmanvaihtoa ole, joten turhaa on haukkua muovipusseja tässä kohdin.
Eiköhän meidänkin 1000 kuutiota hetken riitä hengittää, ja jollei riitä, niin avaan ikkunan.
Mutta joo, ihan samaa mieltä ittse asiasta. Meilläkin kun lateksit on seinässä, niin ei siitä mitään kulje.
Tuo harkkojen kosteus on yksi asia joka vaikuttaa aluksi hivenen lämmönkulutukseen. Suurempi vaikutus ollenee seuraavilla asioilla:
- Oliko yläpohjaeristeet paikoillaan
- Asuttiinko talossa
- Paljonko ja millä taloa tuuletettiin kosteuden poistamiskeksi sisältä
- Oli muut eristeet ja rakenteet paikoillaan
Rappaus vaikuttaa muuten omalta osaltaan Siporex:n eristävyyteen eli harkon pystysaumojen eristävyys on osittain riippuvainen ulko- ja sisärappauksesta ts. pystysaumojen uloin ilmatasku ei toi ennen pintarappausta.
Ja papanaharkko taloissa rappauksella on vieläkin suurempi merkitys, kuin sipotaloissa. Keskieuroopassa käytetään yleisesti rappauslaastia, jossa on mukana jonkilaista pientä styro- tai eps-papanaa ja rappauksen rakenne muutenkin kuohkeampi, jolloin rappauksen paksuudeksi tulee useita senttejä ja seinän u-arvo paranee jonkin verran. En tiedä onko näitä laasteja Suomessa käytössä.
Tossa on jo aiemmin sanottu ihan oikein että rappaus vaikuttaa mutta varmasti enemmän rakenteiden kuivuminen. Itsellä kaksikerroksinen siporex-talo jossa kuutioita 777 m3. Talo tuli muutto kuntoon kesäkuussa -03, Seinät rapattiin kesällä -05. Kaukolämmön kulutuksessa on selvä laskeva trendi. Seuraavassa on kaukolämmön kulutuslukema/rakennuksen kuutiot ja vastaavan ajankohdan lämmitystarveluku.
2004
37,01 kWh/m3/vuosi
3682 (lämmitystarveluku)
2005
31,62
3724
loka -05 - syys -06
29,85
3755
Talossa asuu nelihenkinen perhe ja se sijaitsee Espoossa.
U-arvon vaikutus näkyy tässä.
Meillä Eps-harkkotalo rapattu, valmistunut -03.
Energian kulutus sähkönä lämmitykseen mitatattu erillisellä mittarilla, vuoden seurannalla.
Kuutioita 337,5 m3, nelihenkinen perhe ja kulutus 20,7 kw/lämmitettävä kuutio.
Tietysti vaikutusta on muillakin rakenteilla, kuin seinillä, mutta karkeasti U-arvon vaikutus näkyy.
Meillä ei tuohon päästäisi vaikka U-arvo olisi 0. Taitaa olla tosiaan muutkin rakenteet energiataloudellisempia, tai sitten elintavat. Onhan tossa 20,7 kW/m3 lämmin käyttövesi mukana?
Toisessa talossa oli kuutioita 777 ja toisessa 337. eli kaksinkertainen ero. Hellat, jääkaapit, tietokoneet ym. lämmittävät kappalemäärän, eikä talon tilavuuden mukaan, joten hukkalämpöä löytyy suhteessa pienempään taloon enemmän.
Toisessa kaukolämpö, joka lämmittää veden samalla, sähköstä ei tietoa, ilmeisesti ei, jahka puhutaan erillisestä mittarista.
Seinät vievät energiankulutuksesta luokkaa kolmanneksen. (ikkunat, ylä- ja alapohja kukin 20%). Jos toinen vie energiaa 50% enemmän, niin se ei ole seinistä johtuvaa, vaan jostain aivan muusta.