LASKU JATKUU

Voisitko laittaa linkit lähteeseesi??? Vähän epäilyttää faktana esittämäsi asia, kun tilastokeskus juuri kertoi asuntojen hintojen nousseen

Kaikki asuntomarkkinoiden mittarit huutavat punaisella. Näin siinä aina käy.

Duunarit ostaa nousukaudella kalliilla ja akateemiset ostaa laskukaudella duunarien kämpät halvalla. Tämä on vähän niin kuin fysiikan laki.

http://www.stat.fi/til/ashi/2005/04/ashi_2005_04_2006-01-30_tie_001.html

Minua on huijattu tällä palstalla! Nimimerkki "tuulipuku" suostutteli minut ostamaan asunnon 35 vuoden lainarahoituksella ja nyt hinnat laskevat kuin lehmän häntä. Kuka korvaa! KUKA KYSYN MINÄ!

Lainatarjonta sotkenut asuntomarkkinat:

(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."


Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:

(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."


Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:

(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."


Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:

(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."


Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:

(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)

"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."

(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."

(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."

(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"

(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."