Jos minun kohdallani

vain esimerkin vuoksi, ja tiedän, että mieheni olisi reagoimatta asiaan eli naisen flirttiin millään tavalla, mutta luonteeni mukaan en antaisi todella asioiden olla, vaan toimisin, niin että tuntuisi molemmissa osapuolissa jo lastenikin takia.
Tällaisen jutun jälkeen, siis kuvitellun, mieheni saisi minua palvella kuin kuninkaallista tai saisi kylmää kyytiä. Voisimme kyllä asiamme hoitaa kuntoon, mutta mieheni passaajaksi en sen
tökerön tekosen jälkeen suostuisi. Lapsia joutuisi myös hoitamaan paljon enempi kuin ennen ko. tapahtumaa.
Jos meidän yhteiset asiat menevät solmuun, niin olen se, joka sanoo missä ovi on. Tämä ei ole kuviteltua, kuten edellinen asia.
Mutta en antaisi asioiden mennä omalla painollaan, vaan puuttuisin asioihin kovalla kädellä, koska olisi myös lasten isästä kyse.
Mielestäni mies pitää ottaa perheessä heti alusta asti huomioon, varsinkin ensimmäisen lapsen synnyttyä, toisena vanhempana ja antaa
hänelle tehtäviä ja niin hän lapsen kasvaessa kiintyy omaan lapseensa entistä enemmän. Ulkoilu sopii miehelle oikein hyvin ja myöhemmin juuri erilaiset urheiluharrastukset, uinti ja hiihto etc.
Minulla on yksi esimerkki omasta miehestäni, joka on faktaa. Koska hän edusti firmaa paljon, niin kerran hän tuli hieman liian juoneena kotiin
myöhään ja olin valvonut ja hän oli hieman hiprakassa ja äänestä ja naureskelusta huomasin
asian. Sanoin, että jos toistuu, ei ole asiaa
ovesta tulla sisään ja antaa pojilleen sellaista
esikuvaa ja eipäs tullut kertaakaan sen jälkeen
kotiin muuta kuin ihan fiksussa kunnossa. ei juomisesta häivääkään, vaikka vieraille tarjoiltiin alkoholijuomia.
Siis kuri miehille aivan samoin kuin lapsille ja koirille.

Naisella kasvatusvastuu kirjoitti:

vain esimerkin vuoksi, ja tiedän, että mieheni olisi reagoimatta asiaan eli naisen flirttiin millään tavalla, mutta luonteeni mukaan en antaisi todella asioiden olla, vaan toimisin, niin että tuntuisi molemmissa osapuolissa jo lastenikin takia.
Tällaisen jutun jälkeen, siis kuvitellun, mieheni saisi minua palvella kuin kuninkaallista tai saisi kylmää kyytiä. Voisimme kyllä asiamme hoitaa kuntoon, mutta mieheni passaajaksi en sen
tökerön tekosen jälkeen suostuisi. Lapsia joutuisi myös hoitamaan paljon enempi kuin ennen ko. tapahtumaa.
Jos meidän yhteiset asiat menevät solmuun, niin olen se, joka sanoo missä ovi on. Tämä ei ole kuviteltua, kuten edellinen asia.
Mutta en antaisi asioiden mennä omalla painollaan, vaan puuttuisin asioihin kovalla kädellä, koska olisi myös lasten isästä kyse.
Mielestäni mies pitää ottaa perheessä heti alusta asti huomioon, varsinkin ensimmäisen lapsen synnyttyä, toisena vanhempana ja antaa
hänelle tehtäviä ja niin hän lapsen kasvaessa kiintyy omaan lapseensa entistä enemmän. Ulkoilu sopii miehelle oikein hyvin ja myöhemmin juuri erilaiset urheiluharrastukset, uinti ja hiihto etc.
Minulla on yksi esimerkki omasta miehestäni, joka on faktaa. Koska hän edusti firmaa paljon, niin kerran hän tuli hieman liian juoneena kotiin
myöhään ja olin valvonut ja hän oli hieman hiprakassa ja äänestä ja naureskelusta huomasin
asian. Sanoin, että jos toistuu, ei ole asiaa
ovesta tulla sisään ja antaa pojilleen sellaista
esikuvaa ja eipäs tullut kertaakaan sen jälkeen
kotiin muuta kuin ihan fiksussa kunnossa. ei juomisesta häivääkään, vaikka vieraille tarjoiltiin alkoholijuomia.
Siis kuri miehille aivan samoin kuin lapsille ja koirille.

Lue lisää

Esimerkit ja teoreettiset pohdinnat keskustelukanavien suolaa. Silti, jos omaan elämäänsä kovin tarkkoja "varasuunnitelmia" rakentaa, voi joskus todellisuus yllättää.




Turhaa pohdintaa, koska olet valinnut puolisosi oikein. Luota ja luottakaa toisiinne.

Ellet olisi, ja miehesi päättäis lähteä ... vähän silloin on tehtävissä. Toista ei voi omistaa, ja rakastamaan ei voi pakottaa.




Myöskin suhteen korjaaminen vaatisi molempien tahtoa ja panosta, omienkin virheiden tunnistamista, parisuhteen korjaamista --- EI palvelua, pelkästään toisen syyllistämistä, tai muuten kylmää kyyditystä. Voihan sitäkin kokeilla, saattäisi olla se viimeinen niitti rakoilevaan suhteeseen joka oirehtinut pettämisenä.




TUOKO RANGAISTUS?? Eiköhän se ole molemoien vanhempien velvollisuus ja oikeus, ainakin minusta.




Toki noin voi tehdä, tosin saattaa se ovi ja lohduttavamman sylin se ujo miehesikin joskus löytää. Toivotaan ettei.




Et häntä omista, vieläkään. Kovalla kädellä moni mieskin on koettanut vaimoaan kurissa pitää... heikoin tuloksin, tai ainakaan onnellisesta parisuhteesta turha puhua.




Tästä olen 100% samaa mieltä. Tosin, vaatii myös miehen tahtotilaa ja ymmärrystä.




Nooh, onpa noita kurittomien vaimojenkin tekosista kärsineiden miesten kirjoituksia täällä saanut lukea... mitäs jos jokainen aikuinen ihminen koettaisi elää ihmisiksi, ja tehdä toiselle sen minkä tahtoisi itselleenkin tehtävän...

M36 kirjoitti:

Esimerkit ja teoreettiset pohdinnat keskustelukanavien suolaa. Silti, jos omaan elämäänsä kovin tarkkoja "varasuunnitelmia" rakentaa, voi joskus todellisuus yllättää.




Turhaa pohdintaa, koska olet valinnut puolisosi oikein. Luota ja luottakaa toisiinne.

Ellet olisi, ja miehesi päättäis lähteä ... vähän silloin on tehtävissä. Toista ei voi omistaa, ja rakastamaan ei voi pakottaa.




Myöskin suhteen korjaaminen vaatisi molempien tahtoa ja panosta, omienkin virheiden tunnistamista, parisuhteen korjaamista --- EI palvelua, pelkästään toisen syyllistämistä, tai muuten kylmää kyyditystä. Voihan sitäkin kokeilla, saattäisi olla se viimeinen niitti rakoilevaan suhteeseen joka oirehtinut pettämisenä.




TUOKO RANGAISTUS?? Eiköhän se ole molemoien vanhempien velvollisuus ja oikeus, ainakin minusta.




Toki noin voi tehdä, tosin saattaa se ovi ja lohduttavamman sylin se ujo miehesikin joskus löytää. Toivotaan ettei.




Et häntä omista, vieläkään. Kovalla kädellä moni mieskin on koettanut vaimoaan kurissa pitää... heikoin tuloksin, tai ainakaan onnellisesta parisuhteesta turha puhua.




Tästä olen 100% samaa mieltä. Tosin, vaatii myös miehen tahtotilaa ja ymmärrystä.




Nooh, onpa noita kurittomien vaimojenkin tekosista kärsineiden miesten kirjoituksia täällä saanut lukea... mitäs jos jokainen aikuinen ihminen koettaisi elää ihmisiksi, ja tehdä toiselle sen minkä tahtoisi itselleenkin tehtävän...

Lue lisää

vielä varpaitaankaan ovenrakoon pistänyt ja tuntuu, että rakkaus senkuin vain kasvaa ja kasvaa. Meillä ei turhia saivarrella. Se on suoraa puhetta ja mieheni ja poikani olen kasvattanut kurissa, rakkaudessa ja Herran nuhteessa. Kaikki hyvin. Mutta eteisen matoksi en ryhdy. Mieheni tietää, että jos tekisi minua kohtaan väärin, niin se ei hyvää tiedä. Olen itse uhrannut koko elämäni perheen eteen ja kestänyt hänen pitkät työmatkansa yksin lasten kanssa, niin vaadin välillä erityiskohtelua.
Ja sitä saan.

Suoraa puhetta kirjoitti:

vielä varpaitaankaan ovenrakoon pistänyt ja tuntuu, että rakkaus senkuin vain kasvaa ja kasvaa. Meillä ei turhia saivarrella. Se on suoraa puhetta ja mieheni ja poikani olen kasvattanut kurissa, rakkaudessa ja Herran nuhteessa. Kaikki hyvin. Mutta eteisen matoksi en ryhdy. Mieheni tietää, että jos tekisi minua kohtaan väärin, niin se ei hyvää tiedä. Olen itse uhrannut koko elämäni perheen eteen ja kestänyt hänen pitkät työmatkansa yksin lasten kanssa, niin vaadin välillä erityiskohtelua.
Ja sitä saan.

Lue lisää

Pitkään pois Suomesta asuneena pistää silmään suomalaisten naisten usein käyttämä tyyli puhua miehistä, mikä näissâkin viesteissä paistaa.
Ikään kuin miehet olisivat jotenkin naisten koulutettavissa, komennettavissa, kontrolloitavissa, lähestulkoon lapsen asemassa.Eikö parisuhteen ainakin pitäisi olla tasa-arvoinen ja molemminpuoliseen arvostukseen perustuva. Eikù niin että nainen uhoaa päättävänsä missä on ovi ja kuinka miestä koulutetaan. Ei kuulosta kovin kypsältä kommunikoinnilta.

Suoraa puhetta kirjoitti:

vielä varpaitaankaan ovenrakoon pistänyt ja tuntuu, että rakkaus senkuin vain kasvaa ja kasvaa. Meillä ei turhia saivarrella. Se on suoraa puhetta ja mieheni ja poikani olen kasvattanut kurissa, rakkaudessa ja Herran nuhteessa. Kaikki hyvin. Mutta eteisen matoksi en ryhdy. Mieheni tietää, että jos tekisi minua kohtaan väärin, niin se ei hyvää tiedä. Olen itse uhrannut koko elämäni perheen eteen ja kestänyt hänen pitkät työmatkansa yksin lasten kanssa, niin vaadin välillä erityiskohtelua.
Ja sitä saan.

Lue lisää

Se on hyvä asia.




Että miehesi olet kasvattanut .... noh, kukin parisuhteensa rakentaa ja siinä elää niin kuin hyvä on kummallakin. Minä en pitäisi tuota tasapainoisena parisuhteena, mutta jos se teidät on onnelliseksi tehnyt ... niin hyvä asia.




Ikävää että kokee nuo uhrauksina ... eikö paremminkin omia valintoja parisuhteessa missä kumpikin puolisoista tekevät perheen eteen mikä kokonaisuudelle parasta ... ei suinkaan uhrauksia...

M36 kirjoitti:

Se on hyvä asia.




Että miehesi olet kasvattanut .... noh, kukin parisuhteensa rakentaa ja siinä elää niin kuin hyvä on kummallakin. Minä en pitäisi tuota tasapainoisena parisuhteena, mutta jos se teidät on onnelliseksi tehnyt ... niin hyvä asia.




Ikävää että kokee nuo uhrauksina ... eikö paremminkin omia valintoja parisuhteessa missä kumpikin puolisoista tekevät perheen eteen mikä kokonaisuudelle parasta ... ei suinkaan uhrauksia...

Lue lisää

Joo o..
Että kasvatat , holhoat ja erityiskohtelua....
Menin aivan sanattomaksi =(

Olisiko sinulla nainen ihan oikeasti itsetutkiskelun paikka ?

Onko suhteenne tasa-arvoinen ?
Väittäisin että ei kovinkaan kovasti.

Oletko koskaan ajatellut että hän tarvitsisi/ansaitsisi erityiskohtelua?
Mikä sinusta tekee teistä sen , joka vain sen ansaitsisi ?
Ja miltä sinusta tuntuisi jos mies sanoisi että "uhraisi elämänsä" lasten ja sinun takia ?

Mietitkö oikeasti mitä kirjoitat?

Toki Perheessä on kaksi vanhempaa ja asiat ja tehtävät tietenkin jaetaan,mutta miltä sinusta tuntuisi jos mies jakaisi ne työt? voisitko ottaa ne siltä vastaan? mieti sit miltä hänestä tuntuu kun sinä niitä jaat ja vaadit sitä erityiskohteluasi.

ulkosuomalainen kirjoitti:

Pitkään pois Suomesta asuneena pistää silmään suomalaisten naisten usein käyttämä tyyli puhua miehistä, mikä näissâkin viesteissä paistaa.
Ikään kuin miehet olisivat jotenkin naisten koulutettavissa, komennettavissa, kontrolloitavissa, lähestulkoon lapsen asemassa.Eikö parisuhteen ainakin pitäisi olla tasa-arvoinen ja molemminpuoliseen arvostukseen perustuva. Eikù niin että nainen uhoaa päättävänsä missä on ovi ja kuinka miestä koulutetaan. Ei kuulosta kovin kypsältä kommunikoinnilta.

Lue lisää

tietyissä asioissaa, usein juuri ihmissuhdeasioissa, miehet ovat pikkulapsiin verrattavissa. Siis eivät puhu eivätkä pussaa ja pako on se ainoa mitä osaavat. Ja nainen pistää avioeron liikkeelle.

M36 kirjoitti:

Se on hyvä asia.




Että miehesi olet kasvattanut .... noh, kukin parisuhteensa rakentaa ja siinä elää niin kuin hyvä on kummallakin. Minä en pitäisi tuota tasapainoisena parisuhteena, mutta jos se teidät on onnelliseksi tehnyt ... niin hyvä asia.




Ikävää että kokee nuo uhrauksina ... eikö paremminkin omia valintoja parisuhteessa missä kumpikin puolisoista tekevät perheen eteen mikä kokonaisuudelle parasta ... ei suinkaan uhrauksia...

Lue lisää

olla viikkoja flunssaisten pikkulasten kanssa yksin. Kaupassakin pitäisi käydä, mutta miten jätät kuumeisen lapsen yksin ja viet toisen tarhaan puolipäiväosastolle ennen kouluunmenoa.
Minä jätin vakinaisen kaupungin viran lasteni takia, ihan vapaaehtoisesti, se ei aluksi ollut
niin helppoa, mutta kun ajattelin asiaa tarkemmin, niin sen toimistotyön sairaalassa oppii joku muukin, mutta kukaan muu ei voi olla äiti minun lapsilleni.
Mieheni työ vaati muutakin kuin sitä 8-16 istumista.

tupajumi kirjoitti:

Joo o..
Että kasvatat , holhoat ja erityiskohtelua....
Menin aivan sanattomaksi =(

Olisiko sinulla nainen ihan oikeasti itsetutkiskelun paikka ?

Onko suhteenne tasa-arvoinen ?
Väittäisin että ei kovinkaan kovasti.

Oletko koskaan ajatellut että hän tarvitsisi/ansaitsisi erityiskohtelua?
Mikä sinusta tekee teistä sen , joka vain sen ansaitsisi ?
Ja miltä sinusta tuntuisi jos mies sanoisi että "uhraisi elämänsä" lasten ja sinun takia ?

Mietitkö oikeasti mitä kirjoitat?

Toki Perheessä on kaksi vanhempaa ja asiat ja tehtävät tietenkin jaetaan,mutta miltä sinusta tuntuisi jos mies jakaisi ne työt? voisitko ottaa ne siltä vastaan? mieti sit miltä hänestä tuntuu kun sinä niitä jaat ja vaadit sitä erityiskohteluasi.

Lue lisää

tein kaikista kotitöistä 90% ja hoidin ja koulutin lapseni itse.
Miehelläni oli niin vaativa työ, että nyt en oikein ymmärrä mistä erityiskohtelusta on kyse.
Nykyisin kyllä saan aamukahvit ja muut sänkyyn ja saan rauhassa lukea lehteä, olenhan jo 59.
Silti minulla on sekä työ, ei toisen palveluksessa, vaan omassani, ja monta oikein vaativaa harrastusta.
Meillä on erittäin hyvä suhde. Meitä kiinnostaa sekä samat että eri asiat, eikä meidän elämä
ole koskaan ollut pelkkää nuhjaamista. Rakkaus ja seksi on luonnollinen osa elämää, mutta vanhetessa rakkaus on se voimavara, mistä kumpuaa se välittäminen molemminpuolin, että voi sanoa olevansa elämäänsä tyytyväinen ja onnelllinen.
Se on valitettava asia, että erittäin monet miehet tarvitsevat ns. kouluttajan, jos heidän äitinsä, kuten mieheni äiti oli leski, ei ollut
osannut poikiaan riittävästi kasvattaa. Jos esim.
deodorantin käyttö, pukeutumisen aakkoset, toisen voimavarojen arviointi pikkulapsivaiheessa piti opettaa, koska meillä ei ollut varaa siinä vaiheessa kotiapulaiseen, nykyisin olisi.

Olen tätä mieltä kirjoitti:

olla viikkoja flunssaisten pikkulasten kanssa yksin. Kaupassakin pitäisi käydä, mutta miten jätät kuumeisen lapsen yksin ja viet toisen tarhaan puolipäiväosastolle ennen kouluunmenoa.
Minä jätin vakinaisen kaupungin viran lasteni takia, ihan vapaaehtoisesti, se ei aluksi ollut
niin helppoa, mutta kun ajattelin asiaa tarkemmin, niin sen toimistotyön sairaalassa oppii joku muukin, mutta kukaan muu ei voi olla äiti minun lapsilleni.
Mieheni työ vaati muutakin kuin sitä 8-16 istumista.

Lue lisää

Kuka pöljä nyt sellaista väittiäsi että sairastavan lapsen kanssa olisi nimenomaisesti "kivaa" ... se kuuluu osana vanhemmuutta, eikä mielestäni mikään uhraus ... vaan velvollisuus. Se on sitten VALINTA jonka puolisot keskenään tekevät, kumpi hoitaa vai hoidetaanko puolisiksi ... ei sekään ole uhraus.




Aivan, vapaaehtoisesti kuten kerroit ... ja varmasti juuri oikea päätös teidän perheelle. Mutta vaikka et siihen olisi päätynytkään, niin kai olisit edelleen ollut lapsillesi äiti ... olihan heidän isäsnsäkin isä vaikkei ollut kotona 24/7 heidän kanssaan.



Niin monen muunkin miehen ja naisen työ... on jälleen perheen valinnoista kyse kuinka työ ja perhe sovitetaan yhteen. Mikä teille sopi ei välttämättä meille.

Älä sotke asioita kirjoitti:

tein kaikista kotitöistä 90% ja hoidin ja koulutin lapseni itse.
Miehelläni oli niin vaativa työ, että nyt en oikein ymmärrä mistä erityiskohtelusta on kyse.
Nykyisin kyllä saan aamukahvit ja muut sänkyyn ja saan rauhassa lukea lehteä, olenhan jo 59.
Silti minulla on sekä työ, ei toisen palveluksessa, vaan omassani, ja monta oikein vaativaa harrastusta.
Meillä on erittäin hyvä suhde. Meitä kiinnostaa sekä samat että eri asiat, eikä meidän elämä
ole koskaan ollut pelkkää nuhjaamista. Rakkaus ja seksi on luonnollinen osa elämää, mutta vanhetessa rakkaus on se voimavara, mistä kumpuaa se välittäminen molemminpuolin, että voi sanoa olevansa elämäänsä tyytyväinen ja onnelllinen.
Se on valitettava asia, että erittäin monet miehet tarvitsevat ns. kouluttajan, jos heidän äitinsä, kuten mieheni äiti oli leski, ei ollut
osannut poikiaan riittävästi kasvattaa. Jos esim.
deodorantin käyttö, pukeutumisen aakkoset, toisen voimavarojen arviointi pikkulapsivaiheessa piti opettaa, koska meillä ei ollut varaa siinä vaiheessa kotiapulaiseen, nykyisin olisi.

Lue lisää

voi voi.

Siis miehet on lapsia , ja vaimot kaulin kourassa käskee ja me totellaan.
(siis onks tää kirjoitus joku källi ja mä lankesin siihen?)

Kirjoitit nyt:
Miehelläni oli niin vaativa työ, että nyt en oikein ymmärrä mistä erityiskohtelusta on kyse.

Ja aikaisemmin:
Olen itse uhrannut koko elämäni perheen eteen ja kestänyt hänen pitkät työmatkansa yksin lasten kanssa, niin vaadin välillä erityiskohtelua.
Ja sitä saan.

Sillai.

Vai tarkoititko kun kirjoitin:
Oletko koskaan ajatellut että hän tarvitsisi/ansaitsisi erityiskohtelua?

Jos hänellä vaativa työ , niin olisi kai kiva hänenkin saada sille vastapainoa kotonaan , eikö ?

Pahahan tuo on jos todella perheesi tuntuu sinusta elämäsi uhraamiselle.

Mutta pointti , mitä tarkoitin/tarkoitan

Kaikki miehet ei ole lapsia..
Kaikkia ei tarvitse opettaa ja pitää herran nuhteessa..

Myös naisia on Samanmoisia.

Ja jos kuvittelisin nyt itselle elämää , jossa nainen sanoo että kotiin et tuu jos jotain juot , ja ovea ositellaan , ja tehtävät määrätään , olisin hyvin onneton:o(
Ja melkein väitän , että pelkäisin sellaista naista kotona.
Uskaltaisinko näyttää sitä että pelkään sille ketä pelkään ? tuskin :o(

On aivan loistavaa , että te tulette toimeen , ja toivon sitä sydämestäni myös jatkossa.

Mutta Olen myös aivan varma , että sinä et ymmärrä , miltä miehestäsi tuntuu kun häntä holhotaan.

Jos teille tulsi riitaa , mihion miehesi sanois: tos on ovi , niin sinä huutaisit että jos joku lähtee , se en ole minä. eikö ?
Entä jos mies sanois että uhrasi elämänsä perheen eteen ?Eikö se kuulosta pahalle menetykselle ?
Kestäisitkö sinä , jos teidän paikkanne vaihtuisi ?

Pyydän rehellisen vastauksen , kyllä vai ei ?

tupajumi kirjoitti:

voi voi.

Siis miehet on lapsia , ja vaimot kaulin kourassa käskee ja me totellaan.
(siis onks tää kirjoitus joku källi ja mä lankesin siihen?)

Kirjoitit nyt:
Miehelläni oli niin vaativa työ, että nyt en oikein ymmärrä mistä erityiskohtelusta on kyse.

Ja aikaisemmin:
Olen itse uhrannut koko elämäni perheen eteen ja kestänyt hänen pitkät työmatkansa yksin lasten kanssa, niin vaadin välillä erityiskohtelua.
Ja sitä saan.

Sillai.

Vai tarkoititko kun kirjoitin:
Oletko koskaan ajatellut että hän tarvitsisi/ansaitsisi erityiskohtelua?

Jos hänellä vaativa työ , niin olisi kai kiva hänenkin saada sille vastapainoa kotonaan , eikö ?

Pahahan tuo on jos todella perheesi tuntuu sinusta elämäsi uhraamiselle.

Mutta pointti , mitä tarkoitin/tarkoitan

Kaikki miehet ei ole lapsia..
Kaikkia ei tarvitse opettaa ja pitää herran nuhteessa..

Myös naisia on Samanmoisia.

Ja jos kuvittelisin nyt itselle elämää , jossa nainen sanoo että kotiin et tuu jos jotain juot , ja ovea ositellaan , ja tehtävät määrätään , olisin hyvin onneton:o(
Ja melkein väitän , että pelkäisin sellaista naista kotona.
Uskaltaisinko näyttää sitä että pelkään sille ketä pelkään ? tuskin :o(

On aivan loistavaa , että te tulette toimeen , ja toivon sitä sydämestäni myös jatkossa.

Mutta Olen myös aivan varma , että sinä et ymmärrä , miltä miehestäsi tuntuu kun häntä holhotaan.

Jos teille tulsi riitaa , mihion miehesi sanois: tos on ovi , niin sinä huutaisit että jos joku lähtee , se en ole minä. eikö ?
Entä jos mies sanois että uhrasi elämänsä perheen eteen ?Eikö se kuulosta pahalle menetykselle ?
Kestäisitkö sinä , jos teidän paikkanne vaihtuisi ?

Pyydän rehellisen vastauksen , kyllä vai ei ?

Lue lisää

Olemme molemmat uhranneet elämämme perheen eteen.
Siis molemmat, ja se on tosiaan kannattanut.
Suhde on hyvä, enkä minä ole mikään justiina, minulla on kova huumori ja mieheni tietää sen.
Hän kuitenkin tietää, että minun kanssa ei leikitä tietyissä asioissa, olihan se hänen omakin etunsa ja etenkin poikiensa etu, ettei alko näyttele juuri minkäänlaista osaa perheessämme. Ei tupakkaa. Poltin nuorena muutaman kuukauden silloin tällöin. Mieheni sanoi, että ei käy. Olen hänelle todella kiitollinen siitä. että terveys on parempi ja
rahaa on ollut paljon paljon enemmän kaikkeen
mukavaan.
Jos mies on niin pelko, että tutisee humoristivaimonsa kovassa otteessa, niin ei sellainen ole mies. Minä arvostan miestäni ja me rakastamme toisiamme kuten aina. Osaan olla myös erittäin hellä ja hän ja poikani sen tietävät.
Minulla on kuitenkin tassut maan pinnalla, tosin välillä pää pilvissä, mutta harvoin. lähinnä vain huumorimielellä.
Jos minä sanon, että ovi on siellä missä ennenkin, niin se on meillä sekä huumoria että
vakavan asian analysointia.

M36 kirjoitti:

Kuka pöljä nyt sellaista väittiäsi että sairastavan lapsen kanssa olisi nimenomaisesti "kivaa" ... se kuuluu osana vanhemmuutta, eikä mielestäni mikään uhraus ... vaan velvollisuus. Se on sitten VALINTA jonka puolisot keskenään tekevät, kumpi hoitaa vai hoidetaanko puolisiksi ... ei sekään ole uhraus.




Aivan, vapaaehtoisesti kuten kerroit ... ja varmasti juuri oikea päätös teidän perheelle. Mutta vaikka et siihen olisi päätynytkään, niin kai olisit edelleen ollut lapsillesi äiti ... olihan heidän isäsnsäkin isä vaikkei ollut kotona 24/7 heidän kanssaan.



Niin monen muunkin miehen ja naisen työ... on jälleen perheen valinnoista kyse kuinka työ ja perhe sovitetaan yhteen. Mikä teille sopi ei välttämättä meille.

Lue lisää

oli erittäin tärkeä asia, että olin pojilleni äiti koko heidän valveillaoloaikansa.
Jos lapset ovat tarhassa 10 h, niin ei jää muuta kuin aamukiire ja illalla rutinan ja väsymyksen jälkeen nukkumaan.
Olen äärettömän onnellinen, että tein sen ratkaisun ja nykyisin, kun olen sijoittaja ja taiteilija, niin en tosiaankaan ole rahallisesti enkä missään muussakaan mielessä jäänyt vaille
ansiotyön autuudesta yhtään mitään.
Kun minä olen sen 10 tuntia äiti lapsilleni, niin on aivan eri asia, kun pieni lapsi kaipaa
vanhempiaan sen 10 tuntia ja kohta ei niitä vanhempia edes tunne emotionaalisella tasolla.
Lapsella on oikeus omaan äitiin ja tietenkin myös isään, mutta se on luonnon laki, että mies
haluaa toimia perheen päänä ja edetä urallaan ja minulla on ollut jo vuosikymmeniä aikaa "päteä"
ja sen voi kirjoittaa myös ilman lainausmerkkejä.

äitiä ei korvaa tarhantäti kirjoitti:

oli erittäin tärkeä asia, että olin pojilleni äiti koko heidän valveillaoloaikansa.
Jos lapset ovat tarhassa 10 h, niin ei jää muuta kuin aamukiire ja illalla rutinan ja väsymyksen jälkeen nukkumaan.
Olen äärettömän onnellinen, että tein sen ratkaisun ja nykyisin, kun olen sijoittaja ja taiteilija, niin en tosiaankaan ole rahallisesti enkä missään muussakaan mielessä jäänyt vaille
ansiotyön autuudesta yhtään mitään.
Kun minä olen sen 10 tuntia äiti lapsilleni, niin on aivan eri asia, kun pieni lapsi kaipaa
vanhempiaan sen 10 tuntia ja kohta ei niitä vanhempia edes tunne emotionaalisella tasolla.
Lapsella on oikeus omaan äitiin ja tietenkin myös isään, mutta se on luonnon laki, että mies
haluaa toimia perheen päänä ja edetä urallaan ja minulla on ollut jo vuosikymmeniä aikaa "päteä"
ja sen voi kirjoittaa myös ilman lainausmerkkejä.

Lue lisää

Silloin tuo oli TEIDÄN perheellenne paras ratkaisu mihin, ja siihen päädyitte. Toiset ovat muulla tavalla järjestäneet elämänsä.

Kumpikaan ei ole "takuu autuuteen" tai "oikotie helvettiin" ... vaan riippuu PUOLISOISTA ja miten parisuhteensa rakentavat.

M36 kirjoitti:

Silloin tuo oli TEIDÄN perheellenne paras ratkaisu mihin, ja siihen päädyitte. Toiset ovat muulla tavalla järjestäneet elämänsä.

Kumpikaan ei ole "takuu autuuteen" tai "oikotie helvettiin" ... vaan riippuu PUOLISOISTA ja miten parisuhteensa rakentavat.

Lue lisää

oudosta analysoinnista yhtikäs mitään, koska olen tottunut puhumaan suoraan, mutta taisi olla niin, että sen sun ezäsi ei ymmärtänyt yhtään sen enempää kuin minäkään. Siis en voi kommentoida, jos puheet ovat noin käyristyneitä.

huhhhuhuhhhuhuhhh............. kirjoitti:

oudosta analysoinnista yhtikäs mitään, koska olen tottunut puhumaan suoraan, mutta taisi olla niin, että sen sun ezäsi ei ymmärtänyt yhtään sen enempää kuin minäkään. Siis en voi kommentoida, jos puheet ovat noin käyristyneitä.

Lue lisää

... lusikalla annettu ei voi kauhalla ottaa"

taisi olla joku vanhan kansan sanonta -- älä välitä, ei sinun tarvitsekaan ymmärtää... puuskuta vaan ...

>

M36 kirjoitti:

... lusikalla annettu ei voi kauhalla ottaa"

taisi olla joku vanhan kansan sanonta -- älä välitä, ei sinun tarvitsekaan ymmärtää... puuskuta vaan ...

>

Lue lisää

ei voi kauhakuormaajalla vaatia.
Selvennä ajatuksesi, tai olet kohta yhtä katkera,kuin ne nykyajan naiset, joiden miehet ovat huitsin nevadassa alta aikayksikön - siis valon nopeudella.

on oikea kapula, tarkoitan symbolisena, jos mies ei mitään ymmärrä ja nykyajan miehiin sitä pitäisi kohdistaa todella paljon, niin että niitä avioeroja ei tulisi kuin kaniineita ikään.
Siis miehen psyykkinen kehitys ja emotionaalinen kehitys laahaa älylllisen kehityksen jaloissa ja nainen ja yksinomaan nainen on se, joka pystyy kouluttamaan itselleen sopivan miehen, jos mies on muuten fiksu ja älykäs, eikä mikään aivoton pojankloppi.
Silloin on lapsillakin aina kivaa, kun iskä on
leikeissä mukana ja tuntee vastuunsa, siis myös
lasten maailmaan mies on koulutettava, miehet ovat jähmeämpiä kuin naiset ja itse annoin miehelleni kaikki mahdollisuudet kehittää itseään työelämässä, koska tiesin,e ttä vielä tulee minunkin vuoroni opiskella lisää ja pitää hyviä harrastuksia.

kaulin Justiinan kourassa kirjoitti:

on oikea kapula, tarkoitan symbolisena, jos mies ei mitään ymmärrä ja nykyajan miehiin sitä pitäisi kohdistaa todella paljon, niin että niitä avioeroja ei tulisi kuin kaniineita ikään.
Siis miehen psyykkinen kehitys ja emotionaalinen kehitys laahaa älylllisen kehityksen jaloissa ja nainen ja yksinomaan nainen on se, joka pystyy kouluttamaan itselleen sopivan miehen, jos mies on muuten fiksu ja älykäs, eikä mikään aivoton pojankloppi.
Silloin on lapsillakin aina kivaa, kun iskä on
leikeissä mukana ja tuntee vastuunsa, siis myös
lasten maailmaan mies on koulutettava, miehet ovat jähmeämpiä kuin naiset ja itse annoin miehelleni kaikki mahdollisuudet kehittää itseään työelämässä, koska tiesin,e ttä vielä tulee minunkin vuoroni opiskella lisää ja pitää hyviä harrastuksia.

Lue lisää

... ja puhu vain omasta psyykkisesti ja emotionaalisesti infantiilista miehestäsi kuka vaatinut koulutustasi -- mutta älä yleistä.

Pääasia että olette ja olette olleet onnellisa ... vakka kantensa valitsee.

kaulin Justiinan kourassa kirjoitti:

on oikea kapula, tarkoitan symbolisena, jos mies ei mitään ymmärrä ja nykyajan miehiin sitä pitäisi kohdistaa todella paljon, niin että niitä avioeroja ei tulisi kuin kaniineita ikään.
Siis miehen psyykkinen kehitys ja emotionaalinen kehitys laahaa älylllisen kehityksen jaloissa ja nainen ja yksinomaan nainen on se, joka pystyy kouluttamaan itselleen sopivan miehen, jos mies on muuten fiksu ja älykäs, eikä mikään aivoton pojankloppi.
Silloin on lapsillakin aina kivaa, kun iskä on
leikeissä mukana ja tuntee vastuunsa, siis myös
lasten maailmaan mies on koulutettava, miehet ovat jähmeämpiä kuin naiset ja itse annoin miehelleni kaikki mahdollisuudet kehittää itseään työelämässä, koska tiesin,e ttä vielä tulee minunkin vuoroni opiskella lisää ja pitää hyviä harrastuksia.

Lue lisää

Lapset saavat erinomaisen isän mallin. Isä on yksi lapsista. Samanlaisia saamattomia ja avuttomia niistä tulee. Parhaassa tapauksessa pojista kasvaa homoja liian dominoivan äidin helmoissa. Vaan mitä sitten. Ei huono valinta jos naiset ovat hirmuliskoja.

M36 kirjoitti:

... ja puhu vain omasta psyykkisesti ja emotionaalisesti infantiilista miehestäsi kuka vaatinut koulutustasi -- mutta älä yleistä.

Pääasia että olette ja olette olleet onnellisa ... vakka kantensa valitsee.

Lue lisää

olet psyykkisesti erittäin infantiili, koska olet eronnut. Hyvän parisuhteen ylläpitävä siis avioliiton elinikäisenä, on todella kunnollinen ja fiksu ihminen, mutta miehen ja naisen ero on siinä, että naiselle perhekuviot ovat "tuttuja"
luonteenomaisia, mies on eri tavalla rakennettu ja et voi itseäsi kehua, koska olet eronnut.
Olisit itse sen infantiilin persoonasi muuttanut ja toivottavasti se poikasi ei ota oppia sinun
psyykkisestä kehittymättömyydestäsi. Ole siis
mies, koska olet eronnut ja epäilen kasvatuskykyäsi.

malli isä kirjoitti:

Lapset saavat erinomaisen isän mallin. Isä on yksi lapsista. Samanlaisia saamattomia ja avuttomia niistä tulee. Parhaassa tapauksessa pojista kasvaa homoja liian dominoivan äidin helmoissa. Vaan mitä sitten. Ei huono valinta jos naiset ovat hirmuliskoja.

Lue lisää

eivät ole kovin saamattomia. Pojat akateemisia ja sijoitussalkku sisältää euromillejä ja käytös viimeisen päälle fiksu. Mies aivan kultainen ja
tuo minulle aamukahvitkin tykötarpeineen sänkyyn.
Siis sanoisin, että naama umpeen.

Infantiili persoona kirjoitti:

olet psyykkisesti erittäin infantiili, koska olet eronnut. Hyvän parisuhteen ylläpitävä siis avioliiton elinikäisenä, on todella kunnollinen ja fiksu ihminen, mutta miehen ja naisen ero on siinä, että naiselle perhekuviot ovat "tuttuja"
luonteenomaisia, mies on eri tavalla rakennettu ja et voi itseäsi kehua, koska olet eronnut.
Olisit itse sen infantiilin persoonasi muuttanut ja toivottavasti se poikasi ei ota oppia sinun
psyykkisestä kehittymättömyydestäsi. Ole siis
mies, koska olet eronnut ja epäilen kasvatuskykyäsi.

Lue lisää

sinulla oikeus mielipiteeseesi ... minulla omiini.

Olen tehnyt johtopäätökseni sinusta ja parisuhteestanne, kuin moni muukin vuodaustasi lukenut.

Epäillähän aina saa :-D

M36 kirjoitti:

sinulla oikeus mielipiteeseesi ... minulla omiini.

Olen tehnyt johtopäätökseni sinusta ja parisuhteestanne, kuin moni muukin vuodaustasi lukenut.

Epäillähän aina saa :-D

Lue lisää

jo aikapaljon syitä sinun avioeroosi.
Kadehdit minua ja avioliittoani.
Se on faktaa.
Et ole pystynyt pitämään yllä läheisintä suhdetta, johon olit mielestäsi sitoutunut.
Jos todella luulet, että meidän elämämme on tuollaista, jonka fiktioksi pistin tänne, niin luule ihan mitä vain. Meillä on rakkaus ja kuri ollut myös lasten kohdalla ja erityinen hellyhys.
Siis kaikki tarpeellinen. Ilman kuria ei mikään onnistu. Toivottavasti et kasvata siitä pojastasi
täysin vapaalla kasvatuksella ja yhtenäisen perheen puutteella ajelehtivaa puuta.

Alkaa vihastuttaa kirjoitti:

jo aikapaljon syitä sinun avioeroosi.
Kadehdit minua ja avioliittoani.
Se on faktaa.
Et ole pystynyt pitämään yllä läheisintä suhdetta, johon olit mielestäsi sitoutunut.
Jos todella luulet, että meidän elämämme on tuollaista, jonka fiktioksi pistin tänne, niin luule ihan mitä vain. Meillä on rakkaus ja kuri ollut myös lasten kohdalla ja erityinen hellyhys.
Siis kaikki tarpeellinen. Ilman kuria ei mikään onnistu. Toivottavasti et kasvata siitä pojastasi
täysin vapaalla kasvatuksella ja yhtenäisen perheen puutteella ajelehtivaa puuta.

Lue lisää

... ei, en kadehdi... tosin, kadehtiminen ei kuulu muutenkaan tapoihini.

Onnea ja menestystä teille ;->

Akalla keittää kirjoitti:

eivät ole kovin saamattomia. Pojat akateemisia ja sijoitussalkku sisältää euromillejä ja käytös viimeisen päälle fiksu. Mies aivan kultainen ja
tuo minulle aamukahvitkin tykötarpeineen sänkyyn.
Siis sanoisin, että naama umpeen.

Lue lisää

Mikä tässä on tarkoitus, koko jutussa sulla? Kirjottelet jotain aivan liirumlaarumeita ja kehotat keskusteluun osallistujia pitämään naaman ummessa?

Veikkaan ettei sulla ole koskaan miestä ollutkaan. Mielikuvitusmaailma ei ole vaarallinen - kunhan et ala ketään reaalissa nimittelemään mieheksesi.

;)

tarkoitus koko jutussa? kirjoitti:

Mikä tässä on tarkoitus, koko jutussa sulla? Kirjottelet jotain aivan liirumlaarumeita ja kehotat keskusteluun osallistujia pitämään naaman ummessa?

Veikkaan ettei sulla ole koskaan miestä ollutkaan. Mielikuvitusmaailma ei ole vaarallinen - kunhan et ala ketään reaalissa nimittelemään mieheksesi.

;)

Lue lisää

v 68 maaliskuussa mentiin vihille ja runsas vuosi siitä syntyi ensimmäinen poika ja neljän vuoden päästä toinen poika.
Siis, minä en tosiaankaan elä mielikuvitusmaailmassa ja siihen aikaan melkein kaikilla oli mies ja lapsia, ei eletty sellaista aikaa kuin nyt. Siis kaikilla tässä talossa oli lapsia, ehkä parilla ei, mutta jos se sinun mielestäsi on mielikuvituksesi tuotosta, niin ei se minua rassaa, katos kun minä tiedän ihan itse
omat asiani. Tiedän tarkalleen, että mieheni tulee pian kirjastosta ja toinen poikani tulee illalla käymään etc.
Sinä voit ajatella ihan rauhassa ihan mitä vain.
Ei haittaa.
Ei tosiaankaan.

Realisti ja perheellinen kirjoitti:

v 68 maaliskuussa mentiin vihille ja runsas vuosi siitä syntyi ensimmäinen poika ja neljän vuoden päästä toinen poika.
Siis, minä en tosiaankaan elä mielikuvitusmaailmassa ja siihen aikaan melkein kaikilla oli mies ja lapsia, ei eletty sellaista aikaa kuin nyt. Siis kaikilla tässä talossa oli lapsia, ehkä parilla ei, mutta jos se sinun mielestäsi on mielikuvituksesi tuotosta, niin ei se minua rassaa, katos kun minä tiedän ihan itse
omat asiani. Tiedän tarkalleen, että mieheni tulee pian kirjastosta ja toinen poikani tulee illalla käymään etc.
Sinä voit ajatella ihan rauhassa ihan mitä vain.
Ei haittaa.
Ei tosiaankaan.

Lue lisää

mitä sitten tapahtui?

omasta mielikuvituksetani repäisty juttu.
En sellaisen irstaan hutsun korviin edes ällöisi koskea (oksennus).
Siis tämä on huulenheitto!
Todellisuudessa ei näitä juttuja ole eikä minkäänlaista pelkoa vaan lähinnä huumoria on meidän perheessä paljon. että silleen.
Jos ei edes sitä, että ottais korivista kiinni, ilman lainausmerkkejä, siis kuvaannollisesti, niin en enää ihmettele, jos ette pysty sitä avioliittoanne pystyssä pitämään. Agressiot liittyvät tällaisiin asioihin, vain tunnetteko jonkun, joka vain toteaa, no hyvä kun pettää....
Ei tämä ole minun elämäni todellisuutta.

Missä se huumorinkukka kirjoitti:

omasta mielikuvituksetani repäisty juttu.
En sellaisen irstaan hutsun korviin edes ällöisi koskea (oksennus).
Siis tämä on huulenheitto!
Todellisuudessa ei näitä juttuja ole eikä minkäänlaista pelkoa vaan lähinnä huumoria on meidän perheessä paljon. että silleen.
Jos ei edes sitä, että ottais korivista kiinni, ilman lainausmerkkejä, siis kuvaannollisesti, niin en enää ihmettele, jos ette pysty sitä avioliittoanne pystyssä pitämään. Agressiot liittyvät tällaisiin asioihin, vain tunnetteko jonkun, joka vain toteaa, no hyvä kun pettää....
Ei tämä ole minun elämäni todellisuutta.

Lue lisää

Itsehän nyt taisit vähän suutahtaa :)

Just joo ... onkin aika saada ne ukkomiehiä ryöstelevät naikkoset kuriin !! Me miehet kun heti lankeamme, ja jätämme toimivan parisuhteemme sillä sekuniilla kun naikkonen vinkkaa pikkujouluissa.... vaan on se hyvä että tomerat vaimomme pitävät huolen ettemme koskaan tai missään niitä naikkosia tapaa... koska emmehän me OSAA sanoa EI. Suorastaan raiskaavat meidät nuo haukat.

*A*J*A*T*T*E*L*E* (yritä edes)

Mies tai nainen jättää ja pettää puoliosaan jos niin tahtoo ja valitsee ... syyt sille usein huonot (elleivät aina)... en puolustele käytöstä. Silti, hänen valintansa haistattaa pitkät aviolupauksille ja puolisonsa kunnioittamiselle... EI MIKÄÄN olisi estänyt tai estäisi olemasta uskollinen !!

Se toinen nainen/mies sitten ... moraaliskäsitykset ehkä kyseenalaiset ... mutta vesiperää vetää JOKAISEN kohdalla kuka valitsee olla uskollinen puolisolleen.

Onko asia jotenkin monimutkainen sinulle?

M36 kirjoitti:

Just joo ... onkin aika saada ne ukkomiehiä ryöstelevät naikkoset kuriin !! Me miehet kun heti lankeamme, ja jätämme toimivan parisuhteemme sillä sekuniilla kun naikkonen vinkkaa pikkujouluissa.... vaan on se hyvä että tomerat vaimomme pitävät huolen ettemme koskaan tai missään niitä naikkosia tapaa... koska emmehän me OSAA sanoa EI. Suorastaan raiskaavat meidät nuo haukat.

*A*J*A*T*T*E*L*E* (yritä edes)

Mies tai nainen jättää ja pettää puoliosaan jos niin tahtoo ja valitsee ... syyt sille usein huonot (elleivät aina)... en puolustele käytöstä. Silti, hänen valintansa haistattaa pitkät aviolupauksille ja puolisonsa kunnioittamiselle... EI MIKÄÄN olisi estänyt tai estäisi olemasta uskollinen !!

Se toinen nainen/mies sitten ... moraaliskäsitykset ehkä kyseenalaiset ... mutta vesiperää vetää JOKAISEN kohdalla kuka valitsee olla uskollinen puolisolleen.

Onko asia jotenkin monimutkainen sinulle?

Lue lisää

?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????

M36 kirjoitti:

Just joo ... onkin aika saada ne ukkomiehiä ryöstelevät naikkoset kuriin !! Me miehet kun heti lankeamme, ja jätämme toimivan parisuhteemme sillä sekuniilla kun naikkonen vinkkaa pikkujouluissa.... vaan on se hyvä että tomerat vaimomme pitävät huolen ettemme koskaan tai missään niitä naikkosia tapaa... koska emmehän me OSAA sanoa EI. Suorastaan raiskaavat meidät nuo haukat.

*A*J*A*T*T*E*L*E* (yritä edes)

Mies tai nainen jättää ja pettää puoliosaan jos niin tahtoo ja valitsee ... syyt sille usein huonot (elleivät aina)... en puolustele käytöstä. Silti, hänen valintansa haistattaa pitkät aviolupauksille ja puolisonsa kunnioittamiselle... EI MIKÄÄN olisi estänyt tai estäisi olemasta uskollinen !!

Se toinen nainen/mies sitten ... moraaliskäsitykset ehkä kyseenalaiset ... mutta vesiperää vetää JOKAISEN kohdalla kuka valitsee olla uskollinen puolisolleen.

Onko asia jotenkin monimutkainen sinulle?

Lue lisää

joten minua jäi kaivelemaan eräässä M36:n kirjoituksessa oleva lause ja haluaisin tietää mitä tarkoittaa seuraava:
...mutta vesiperää vetää JOKAISEN kohdalla kuka
valitsee olla uskollinen puolisolleen.
Toivoisin suomennosta yksinkertaisesti sanottuna
tai ainakin selitettynä tavalliselle tallaajalle.

M36:lle pieni pyyntö kirjoitti:

joten minua jäi kaivelemaan eräässä M36:n kirjoituksessa oleva lause ja haluaisin tietää mitä tarkoittaa seuraava:
...mutta vesiperää vetää JOKAISEN kohdalla kuka
valitsee olla uskollinen puolisolleen.
Toivoisin suomennosta yksinkertaisesti sanottuna
tai ainakin selitettynä tavalliselle tallaajalle.

Lue lisää

Kirjoitin:



jos pitkät lauseet vaikeita, otetaan sanoja pois:

Se toinen nainen vetää vesiperää JOKAISEN kohdalla kuka valitsee olla uskollinen puolisolleen.

Taroittaa, naikkonen saa pakit jos "vikittelemänsä" mies päättää olla uskollinen puoloisolleen.

Selvensikö?

M36 kirjoitti:

Kirjoitin:



jos pitkät lauseet vaikeita, otetaan sanoja pois:

Se toinen nainen vetää vesiperää JOKAISEN kohdalla kuka valitsee olla uskollinen puolisolleen.

Taroittaa, naikkonen saa pakit jos "vikittelemänsä" mies päättää olla uskollinen puoloisolleen.

Selvensikö?

Lue lisää

epänormaalisti kirjoitettu eli kysyn, oletko syntyperäinen suomalainen?
Viimeinen lause oli ymmärrettävä.

Oliko se suomenkieltä kirjoitti:

epänormaalisti kirjoitettu eli kysyn, oletko syntyperäinen suomalainen?
Viimeinen lause oli ymmärrettävä.

Olen aivan syntyperäinen suomalainen (enkä myöskään savolainen), joskus tulee nopeasti kirjoittaessa tosiaan sanajärjestys "vähemmän selkeäksi". Koetan skarpata.

Minusta on kertakaikkiaan hienoa lukea kuinka juuri toisilleen passeli mies on löytänyt juuri hänelle passelin naisen. Vai olisko tässä tapauksessa juuri toistepäin... että nainen on löytänyt miehen..? ?

No joka tapauksessa. Kun maailmaan mahtuu kaikenlaista tallaajaa, niin tänne mahtuu myös kädettömiä ja munattomia lökäpöksyjä, joita monikaan ei ukokseen ottaisi. Joskus joku ottaa ja sitten valitellaan kun se ei tee mitään, makaa sohvalla, pieree ja juo kaljaa. No, tämän tarinan lökäpöksy onkin saanut itselleen äidinkorvikkeen. Mikäs sen paremmin sattuis. Eipähän ole kenenkään muun riesana. Jos ukko antaa akan muuttaa hänet toiseksi ihmiseksi ("kouluttaa", kuten aloittaja ilmaisi), eikä pistä hanttiin, ei siihen ole kenelläkään nokan koputtamista tai säälimistä.

Omaa kohtaloaan kun miettii, että jos olisi joku akka tullut niuhottaan etten osaa tehdä mitään oikein ja sitten "opettanut" omat tapansa, se leikki olis loppunut lyhyeen. Jollen kelpaa omana itsenäni, ottakoon jonkun muun. Puhumattakaan, että jos juttelen toisten naisten kanssa tai tapailen muita naisia (minulla sellaisia on ihan ystävinäkin!) ja akka tulisi vetään niitä korville,... voi herraisä että saisi hävetä.

En kyllä oikeasti usko että aloittajan tarina on edes tosi :D Jos se olisi tosi niin mikä tarve on tulla selittelemään "meillä on kaikki hyvin ja minä en antaisi kenenkään viedä miestäni". höh ;D

siis aviomieheni on lähtenyt tämän ihanan ja mukavan naisen matkaan v.66 ja kivaa on ollut.
Kerroin fiktiona, että jos olisi sellainen mies, että............. korvista kiinni ottaminen oli tietysti symbolista.
Mieheni on juuri lukemassa mielenkiintoist kirjaa ja sitten menemme syömään ja makuuhuoneessa juomme iltakahvit. Katselemme televisiota ja odotamme joulua ja sitten kevättä
jotta pääsemme kevähuviloille puuhastelemaan.
Näin meillä menee ja toinen poikamme lähti juuri
omaan kotiinsa, oli kaksi yötä, piipahti viikon Turkissa. Toinen poika asuu melkein vieressä ja tulee vielä iltamuonalle. Oikein mukavaa ja
riidatonta elämää. Emme koskaan riitele.
Se esimerkki oli fiktiota, siis toimisin mieheni ja perheeni eteen, jos sellainen asia olisi
kohdalleni sattunut, koska tuntuu, että muuta ei tässä maailmassa olekaan. Melkein heti naimisiinmenon jälkeen erotaan.....huhhhuhuhh

voiviviovoivoiviovoi kirjoitti:

siis aviomieheni on lähtenyt tämän ihanan ja mukavan naisen matkaan v.66 ja kivaa on ollut.
Kerroin fiktiona, että jos olisi sellainen mies, että............. korvista kiinni ottaminen oli tietysti symbolista.
Mieheni on juuri lukemassa mielenkiintoist kirjaa ja sitten menemme syömään ja makuuhuoneessa juomme iltakahvit. Katselemme televisiota ja odotamme joulua ja sitten kevättä
jotta pääsemme kevähuviloille puuhastelemaan.
Näin meillä menee ja toinen poikamme lähti juuri
omaan kotiinsa, oli kaksi yötä, piipahti viikon Turkissa. Toinen poika asuu melkein vieressä ja tulee vielä iltamuonalle. Oikein mukavaa ja
riidatonta elämää. Emme koskaan riitele.
Se esimerkki oli fiktiota, siis toimisin mieheni ja perheeni eteen, jos sellainen asia olisi
kohdalleni sattunut, koska tuntuu, että muuta ei tässä maailmassa olekaan. Melkein heti naimisiinmenon jälkeen erotaan.....huhhhuhuhh

Lue lisää

Onneksi olet älynnyt toimia toisin. Ehkä juuri siksi sinulla onkin se kiltti ja ujohko siellä kotisohvalla lueskelemassa.

Tämä fiktiivinen vaihtoehtosi ei tosielämässä sitten ehkä toimisikaan toivomallasi tavalla, joten pidä mielikuvitus ja tosielämä visusti erillään. Onnea valitsemallasi tiellä :)

Terveisin
Naikkonen, jolla myös on kiltti ja ujohko...

voiviviovoivoiviovoi kirjoitti:

siis aviomieheni on lähtenyt tämän ihanan ja mukavan naisen matkaan v.66 ja kivaa on ollut.
Kerroin fiktiona, että jos olisi sellainen mies, että............. korvista kiinni ottaminen oli tietysti symbolista.
Mieheni on juuri lukemassa mielenkiintoist kirjaa ja sitten menemme syömään ja makuuhuoneessa juomme iltakahvit. Katselemme televisiota ja odotamme joulua ja sitten kevättä
jotta pääsemme kevähuviloille puuhastelemaan.
Näin meillä menee ja toinen poikamme lähti juuri
omaan kotiinsa, oli kaksi yötä, piipahti viikon Turkissa. Toinen poika asuu melkein vieressä ja tulee vielä iltamuonalle. Oikein mukavaa ja
riidatonta elämää. Emme koskaan riitele.
Se esimerkki oli fiktiota, siis toimisin mieheni ja perheeni eteen, jos sellainen asia olisi
kohdalleni sattunut, koska tuntuu, että muuta ei tässä maailmassa olekaan. Melkein heti naimisiinmenon jälkeen erotaan.....huhhhuhuhh

Lue lisää

Mitä oikein pelkäät, kun kehittelet mielessäsi moisia vihamielisiä ja väkivaltaisia ajatusleikkejä miehesi ja kuviteltujen naikkosten kurittamisesta?

Epäiletkö, ettei kaikki sittenkään ole ihan kunnossa, vaikka vuodesta -66 olette jo olleet yhdessä - siis äkkiä laskien 40 pitkää vuotta? Oletko huomannut, että miehesi on alakuloinen, haluton, tahdoton, kyvytön...vai mitä?

Onko mielestäsi jollakin lailla erityisen oikein ja kunniallista kahden aikuisen pysyä ikuisesti yhdessä, vaikka elämä olisi toiselle yhtä henkistä helvettiä, mitätöintiä, rakkaudettomuutta? Vai mitä ajat takaa tällä "fiktiivisellä" purkauksellasi ja väkivaltaisilla kuvitelmillasi?

Siis suomeksi: Mikä olikaan pointtisi?

alkeellisen kysymyksen? kirjoitti:

Mitä oikein pelkäät, kun kehittelet mielessäsi moisia vihamielisiä ja väkivaltaisia ajatusleikkejä miehesi ja kuviteltujen naikkosten kurittamisesta?

Epäiletkö, ettei kaikki sittenkään ole ihan kunnossa, vaikka vuodesta -66 olette jo olleet yhdessä - siis äkkiä laskien 40 pitkää vuotta? Oletko huomannut, että miehesi on alakuloinen, haluton, tahdoton, kyvytön...vai mitä?

Onko mielestäsi jollakin lailla erityisen oikein ja kunniallista kahden aikuisen pysyä ikuisesti yhdessä, vaikka elämä olisi toiselle yhtä henkistä helvettiä, mitätöintiä, rakkaudettomuutta? Vai mitä ajat takaa tällä "fiktiivisellä" purkauksellasi ja väkivaltaisilla kuvitelmillasi?

Siis suomeksi: Mikä olikaan pointtisi?

Lue lisää

seuraava. Elämämme on hyvin tyyntä ja sopuisaa.
Siis mistään tällaisesta ajatuskuviosta ei todellisuudessa ole kyse tässä iässä eikä ole ollut missään iässä.
Olen lukenut näitä palstoja ja ajattelin, mitä itse tekisin tietyssä tilanteessa, jos olisin sellaiseen joutunut.
Eli toimisin edellä kuvatun lailla. Ei todellisuudessa todellakaan tarvetta, vaan halusin kuvitella mitä tekisin, jos olisin siinä asemassa, missä niin moni nuori lapsineen on tänä päivänä.
Jos jollakin ja tietysti tulee mieleen, että kohta melkein jokaisella nuorella perheellä on
henkinen helvetti, mitätöinti ja rakkaudettomuus, on selvää, että siinä tapauksessa on ero ainoa ratkaisu.
Itse ihmettelen, miten se henkilö voi niin täysin muuttua yhteen muuttamisen jälkeen, sillä en ymmärrä, miten nainen tuollaisen miehen huolii.
Voiko joku teeskennellä niin totaalisesti?
Eikö se näy läpi?
Mielestäni rakkautta ei pysty teeskentelemään.
Naisilla on hvyä vaisto, siis miksi ei sitä käyttäisi.
Tuntuu, että se vanha tarina, että ensin seurustellaan edes pari vuotta ilman varsinaista seksiä ja sitten mennään kihloihin ja naimisiin,
ja sitten on sen avioelämän vuoro, on parass vaihtoehto, siis nainen on tavoiteltava olento, ei pane itseään jalkarätin asemaan seurusteluvaiheessa.
Siis vaatii kunnioitusta mieheltä itseään kohtaan ja jos mies katoaa,niin oli parasta ja lisäksi eikö tuota rakkaudettomuutta ennen lasten tuloa edes huomaa, vaan se tulee kuin napista painaen, kun lapset ovat pieniä ja sitten
kaikki menee päälaelleen ja joudutaan eroamaan.
En ymmärrä, mistä tuollainen henkinen helvetti voi syntyä, jos molemmat ovat rakastaneet toisiaan. Tietynlasita alistamista tulee jokaisessa avioliitossa, jos riidellään ja sehän
puhdistaa ilmaa, toisaalta olen sitä mieltä, että elämä on ihan liian lyhyt, jotta sitä kannattaa käyttää riitelemiseen.
Ero henkisessä helvetissä ja rakkaudettomuuden ilmapiirissä on tietysti ainoa terve ratkaisu lastenkin kannalta ja tietysti myös oman mielenterveyden ja itsekunnioituksen takia.

Ei rakkaudettomassa liitossa kirjoitti:

seuraava. Elämämme on hyvin tyyntä ja sopuisaa.
Siis mistään tällaisesta ajatuskuviosta ei todellisuudessa ole kyse tässä iässä eikä ole ollut missään iässä.
Olen lukenut näitä palstoja ja ajattelin, mitä itse tekisin tietyssä tilanteessa, jos olisin sellaiseen joutunut.
Eli toimisin edellä kuvatun lailla. Ei todellisuudessa todellakaan tarvetta, vaan halusin kuvitella mitä tekisin, jos olisin siinä asemassa, missä niin moni nuori lapsineen on tänä päivänä.
Jos jollakin ja tietysti tulee mieleen, että kohta melkein jokaisella nuorella perheellä on
henkinen helvetti, mitätöinti ja rakkaudettomuus, on selvää, että siinä tapauksessa on ero ainoa ratkaisu.
Itse ihmettelen, miten se henkilö voi niin täysin muuttua yhteen muuttamisen jälkeen, sillä en ymmärrä, miten nainen tuollaisen miehen huolii.
Voiko joku teeskennellä niin totaalisesti?
Eikö se näy läpi?
Mielestäni rakkautta ei pysty teeskentelemään.
Naisilla on hvyä vaisto, siis miksi ei sitä käyttäisi.
Tuntuu, että se vanha tarina, että ensin seurustellaan edes pari vuotta ilman varsinaista seksiä ja sitten mennään kihloihin ja naimisiin,
ja sitten on sen avioelämän vuoro, on parass vaihtoehto, siis nainen on tavoiteltava olento, ei pane itseään jalkarätin asemaan seurusteluvaiheessa.
Siis vaatii kunnioitusta mieheltä itseään kohtaan ja jos mies katoaa,niin oli parasta ja lisäksi eikö tuota rakkaudettomuutta ennen lasten tuloa edes huomaa, vaan se tulee kuin napista painaen, kun lapset ovat pieniä ja sitten
kaikki menee päälaelleen ja joudutaan eroamaan.
En ymmärrä, mistä tuollainen henkinen helvetti voi syntyä, jos molemmat ovat rakastaneet toisiaan. Tietynlasita alistamista tulee jokaisessa avioliitossa, jos riidellään ja sehän
puhdistaa ilmaa, toisaalta olen sitä mieltä, että elämä on ihan liian lyhyt, jotta sitä kannattaa käyttää riitelemiseen.
Ero henkisessä helvetissä ja rakkaudettomuuden ilmapiirissä on tietysti ainoa terve ratkaisu lastenkin kannalta ja tietysti myös oman mielenterveyden ja itsekunnioituksen takia.

Lue lisää

Edelleenkin punainen lanka hukassa.

Ei rakkaudettomassa liitossa kirjoitti:

seuraava. Elämämme on hyvin tyyntä ja sopuisaa.
Siis mistään tällaisesta ajatuskuviosta ei todellisuudessa ole kyse tässä iässä eikä ole ollut missään iässä.
Olen lukenut näitä palstoja ja ajattelin, mitä itse tekisin tietyssä tilanteessa, jos olisin sellaiseen joutunut.
Eli toimisin edellä kuvatun lailla. Ei todellisuudessa todellakaan tarvetta, vaan halusin kuvitella mitä tekisin, jos olisin siinä asemassa, missä niin moni nuori lapsineen on tänä päivänä.
Jos jollakin ja tietysti tulee mieleen, että kohta melkein jokaisella nuorella perheellä on
henkinen helvetti, mitätöinti ja rakkaudettomuus, on selvää, että siinä tapauksessa on ero ainoa ratkaisu.
Itse ihmettelen, miten se henkilö voi niin täysin muuttua yhteen muuttamisen jälkeen, sillä en ymmärrä, miten nainen tuollaisen miehen huolii.
Voiko joku teeskennellä niin totaalisesti?
Eikö se näy läpi?
Mielestäni rakkautta ei pysty teeskentelemään.
Naisilla on hvyä vaisto, siis miksi ei sitä käyttäisi.
Tuntuu, että se vanha tarina, että ensin seurustellaan edes pari vuotta ilman varsinaista seksiä ja sitten mennään kihloihin ja naimisiin,
ja sitten on sen avioelämän vuoro, on parass vaihtoehto, siis nainen on tavoiteltava olento, ei pane itseään jalkarätin asemaan seurusteluvaiheessa.
Siis vaatii kunnioitusta mieheltä itseään kohtaan ja jos mies katoaa,niin oli parasta ja lisäksi eikö tuota rakkaudettomuutta ennen lasten tuloa edes huomaa, vaan se tulee kuin napista painaen, kun lapset ovat pieniä ja sitten
kaikki menee päälaelleen ja joudutaan eroamaan.
En ymmärrä, mistä tuollainen henkinen helvetti voi syntyä, jos molemmat ovat rakastaneet toisiaan. Tietynlasita alistamista tulee jokaisessa avioliitossa, jos riidellään ja sehän
puhdistaa ilmaa, toisaalta olen sitä mieltä, että elämä on ihan liian lyhyt, jotta sitä kannattaa käyttää riitelemiseen.
Ero henkisessä helvetissä ja rakkaudettomuuden ilmapiirissä on tietysti ainoa terve ratkaisu lastenkin kannalta ja tietysti myös oman mielenterveyden ja itsekunnioituksen takia.

Lue lisää

noinkin maailmaa ja elämää nähneeksi naiseksi. Et kai tosissasi kuvittele, että aviolliset ristiriidat ja henkiset helvetit olisivat nykyajan ilmiöitä. On kai niitä ollut niin kauan kuin mies ja nainen ovat saman katon alla asuneet. Ennen ei vain saanut eikä pystynyt eroamaan vaikeasta liitosta samalla tavalla kuin nyt. Syyt ovat kaikkien meidän tiedossa; taloudelliset, uskonnolliset, ympäristön painostukset ja lainsäädännölliset. Kärsittiin kunnes toinen kuoli. En näe näissä vanhan ajan kuvioissa mitään sen kunniallisempaa kuin nykyisissäkään. Erona on vain se mikä ennen oli seinien sisällä salassa, on nykyään helpommin julkista.

Siksipä en lähde erityisesti syyllistämään enkä korvista nostelemaan eronneita enkä uuden onnen, olipa se sitten naikkonen tai miekkonen, löytäneitä.

Olen sitä mieltä, että mies ja nainen ovat erillisiä ja aikuisia ihmisiä ja molempien pitää voida odottaa kunnioitusta ja arvostusta omaa minäänsä ja persoonaansa kohtaan sekä suhtautua toiseen arvostavasti.

sinisilmäisesti kirjoitti:

noinkin maailmaa ja elämää nähneeksi naiseksi. Et kai tosissasi kuvittele, että aviolliset ristiriidat ja henkiset helvetit olisivat nykyajan ilmiöitä. On kai niitä ollut niin kauan kuin mies ja nainen ovat saman katon alla asuneet. Ennen ei vain saanut eikä pystynyt eroamaan vaikeasta liitosta samalla tavalla kuin nyt. Syyt ovat kaikkien meidän tiedossa; taloudelliset, uskonnolliset, ympäristön painostukset ja lainsäädännölliset. Kärsittiin kunnes toinen kuoli. En näe näissä vanhan ajan kuvioissa mitään sen kunniallisempaa kuin nykyisissäkään. Erona on vain se mikä ennen oli seinien sisällä salassa, on nykyään helpommin julkista.

Siksipä en lähde erityisesti syyllistämään enkä korvista nostelemaan eronneita enkä uuden onnen, olipa se sitten naikkonen tai miekkonen, löytäneitä.

Olen sitä mieltä, että mies ja nainen ovat erillisiä ja aikuisia ihmisiä ja molempien pitää voida odottaa kunnioitusta ja arvostusta omaa minäänsä ja persoonaansa kohtaan sekä suhtautua toiseen arvostavasti.

Lue lisää

tää ei ole ymmärtänyt itsenäisyyttä. se on takertunu vuonna kuuskuus johonki mieheen jota pitää tossun alla ja luulee et avioliiton pitää olla just sellanen ;)

etsiii kirjoitti:

Edelleenkin punainen lanka hukassa.

atomikadulta. Sinulla on aina kaikki langat solmussa. Yritä nyt niitä selvitellä, ainakin omia sotkujasi.

sinisilmäisesti kirjoitti:

noinkin maailmaa ja elämää nähneeksi naiseksi. Et kai tosissasi kuvittele, että aviolliset ristiriidat ja henkiset helvetit olisivat nykyajan ilmiöitä. On kai niitä ollut niin kauan kuin mies ja nainen ovat saman katon alla asuneet. Ennen ei vain saanut eikä pystynyt eroamaan vaikeasta liitosta samalla tavalla kuin nyt. Syyt ovat kaikkien meidän tiedossa; taloudelliset, uskonnolliset, ympäristön painostukset ja lainsäädännölliset. Kärsittiin kunnes toinen kuoli. En näe näissä vanhan ajan kuvioissa mitään sen kunniallisempaa kuin nykyisissäkään. Erona on vain se mikä ennen oli seinien sisällä salassa, on nykyään helpommin julkista.

Siksipä en lähde erityisesti syyllistämään enkä korvista nostelemaan eronneita enkä uuden onnen, olipa se sitten naikkonen tai miekkonen, löytäneitä.

Olen sitä mieltä, että mies ja nainen ovat erillisiä ja aikuisia ihmisiä ja molempien pitää voida odottaa kunnioitusta ja arvostusta omaa minäänsä ja persoonaansa kohtaan sekä suhtautua toiseen arvostavasti.

Lue lisää

sukupolvea, siis omani ja sitä edellinen, joka hyvin vähän erosi, oli molemmat osapuolet tuössä hyvin usein ja vaimolla saattoi olla hyvinkin suuret perinnöt, että jos olisi haluttu perhe hajottaa, niin se olisi ollut useinkin mahdollista.
Ehkä minulla on ollut niin satumainen lapsuus, mummukin asui meillä ja vanhempani kunnioittivat ja rakastivat toisiaan.
Sama on toistunut minun omassa perheessäni.
Olemme äärettömän läheisiä toisillemme ja sopu on todella hyvä. Joskus nuorena oli jotain sanomista, mutta asia selviteltiin ja sitten kaikki oli paljon paremmin taas. Lapsilla on molemmissa polvissa ollut äärettömän hyvä olla
ja äitini äiti (vaikka olikin oma asunto) oli meillä kaiket päivät tekemässä askareita, koska
äitini oli virassa.
En tiedä mitään rikkinäisistä suhteista enkä
avioeroista, siis en viitsi niihin puuttua, jos
se elämä on niin kamalaa, että koti on lapsilta hajotettava.
On joskus vaikea ymmärtää, miten meidän suvussa
siis lähisuvussa on ollut niin seesteiset suhteet, todella lämpimät ja rakastavat.
Mielestäni siihen pystyy, jos vähän unohtaa niitä omia tarpeitaan ja tekee toisen hyväksi niin paljon kuin pystyy, siis rakkaudentekoja.
Lapset on hoidettu kotona ja sitten on ollut vuosikymmeniä aikaa toteuttaa itseään ja sen olen todella tehnyt.

hilewile kirjoitti:

tää ei ole ymmärtänyt itsenäisyyttä. se on takertunu vuonna kuuskuus johonki mieheen jota pitää tossun alla ja luulee et avioliiton pitää olla just sellanen ;)

vaan molemmat rakastuimme toisiimme ja halusimme perustaa perheen, niinkuin silloin oli muillakin tapana, tosin oman perheen perustaminen johtui siitä yksinkertaisesta syystä, että molemmat halusimme todella paljon lapsia.
En kaivannut siihen aikaan itsenäisyyttä lainkaan, koska lapset ja mies olivat elämäni suola. Viimeisen päälle.
Kun lapset kasvoivat ja opiskelivat yliopistossa, minulla oli ja jo aikaisemminkin
aikaa ruveta itse opiskelemaan ja harrastamaan erästä erittäin tärkeää harrastusta, josta on tullut työhön verrattava erittäin luova harrastus, josta olen saanut myös kultaa ja kunniaa. Lisäksi olen sijoittaja ja seuraan aikaani erittäin tarkasti ja yleensä muitakin asioita, joten en elä kenenkään kautta, vaan toisten kanssa.
Jokohan se asia selvisi??????

Onneksi lapseni fiksuja kirjoitti:

vaan molemmat rakastuimme toisiimme ja halusimme perustaa perheen, niinkuin silloin oli muillakin tapana, tosin oman perheen perustaminen johtui siitä yksinkertaisesta syystä, että molemmat halusimme todella paljon lapsia.
En kaivannut siihen aikaan itsenäisyyttä lainkaan, koska lapset ja mies olivat elämäni suola. Viimeisen päälle.
Kun lapset kasvoivat ja opiskelivat yliopistossa, minulla oli ja jo aikaisemminkin
aikaa ruveta itse opiskelemaan ja harrastamaan erästä erittäin tärkeää harrastusta, josta on tullut työhön verrattava erittäin luova harrastus, josta olen saanut myös kultaa ja kunniaa. Lisäksi olen sijoittaja ja seuraan aikaani erittäin tarkasti ja yleensä muitakin asioita, joten en elä kenenkään kautta, vaan toisten kanssa.
Jokohan se asia selvisi??????

Lue lisää

eli ei selvinnt.. kerro lisää

Rakkaus tärkein kirjoitti:

sukupolvea, siis omani ja sitä edellinen, joka hyvin vähän erosi, oli molemmat osapuolet tuössä hyvin usein ja vaimolla saattoi olla hyvinkin suuret perinnöt, että jos olisi haluttu perhe hajottaa, niin se olisi ollut useinkin mahdollista.
Ehkä minulla on ollut niin satumainen lapsuus, mummukin asui meillä ja vanhempani kunnioittivat ja rakastivat toisiaan.
Sama on toistunut minun omassa perheessäni.
Olemme äärettömän läheisiä toisillemme ja sopu on todella hyvä. Joskus nuorena oli jotain sanomista, mutta asia selviteltiin ja sitten kaikki oli paljon paremmin taas. Lapsilla on molemmissa polvissa ollut äärettömän hyvä olla
ja äitini äiti (vaikka olikin oma asunto) oli meillä kaiket päivät tekemässä askareita, koska
äitini oli virassa.
En tiedä mitään rikkinäisistä suhteista enkä
avioeroista, siis en viitsi niihin puuttua, jos
se elämä on niin kamalaa, että koti on lapsilta hajotettava.
On joskus vaikea ymmärtää, miten meidän suvussa
siis lähisuvussa on ollut niin seesteiset suhteet, todella lämpimät ja rakastavat.
Mielestäni siihen pystyy, jos vähän unohtaa niitä omia tarpeitaan ja tekee toisen hyväksi niin paljon kuin pystyy, siis rakkaudentekoja.
Lapset on hoidettu kotona ja sitten on ollut vuosikymmeniä aikaa toteuttaa itseään ja sen olen todella tehnyt.

Lue lisää

johon on pakko kommentoida. Mistä ihmeestä sinä voit tietää mitä toisten, edes lähisukulaisten, parisuhteisiin kuuluu? Mistä tiedät edes oman aviomiehesi syvimmät ajatukset? Jos kysyt, onko hän onnellinen, hän varmaankin vastaa että joo, joo. Joko haluttomuudesta jatkaa keskustelua aiheesta tai syystä, ettei paremmasta tiedä.

hehkutusta, kirjoitti:

johon on pakko kommentoida. Mistä ihmeestä sinä voit tietää mitä toisten, edes lähisukulaisten, parisuhteisiin kuuluu? Mistä tiedät edes oman aviomiehesi syvimmät ajatukset? Jos kysyt, onko hän onnellinen, hän varmaankin vastaa että joo, joo. Joko haluttomuudesta jatkaa keskustelua aiheesta tai syystä, ettei paremmasta tiedä.

Lue lisää

minä tiedän, millainen parisuhde vanhemmillani oli, koska ei koskaan mitään riitaa ja kokoajan puhallettiin yhteen hiileen ja aina niin leppoisa ja rakstava tunnelma, jossa oli lapsenkin tosi hyvä olla.
Äitini aina sanoi, kuinka isäni oli niin turvallinen ja joka lailla hyvä ihminen. Äitini oli niin sydämellinen, että se hoito ja rakkaus,
joka kohdistui poikiini oli aivan uskomatonta.
Sama meillä.
Tiedämme toistemme tunteet satavarmasti ja ketään toista ei mieheni olisi halunnut eikä halua. Olen joskus ihan leikilläni kysynyt ja
kysymyskin on ollut jo ihan hassu. Olemme tunteneet toisemme tosi kauan ja tiedämme tosi tarkaan mitä rakkaus on.
Sitä ei tarvitse selittää, KATOS SEN TUNTEE.
Rakkauden lapsuudenkodissani ja omassa kodissani olen TUNTENUT TOTAALISESTI JA JUURI EILEN PUHUIMME, ETTÄ KYLLÄ ELÄMÄ OLISI TYHJÄÄ KUITENKIN JO TÄSSÄ IÄSSÄ, JOS EI OLISI OMIA LAPSIA JA KUMMILAPSIA. VAIKKA PARISUHDE ANTAA TOSI PALJON NIIN PERHE ON KOKONAISUUS JA ON OLLUT MINULLE JO LAPSUUDESSANI, JOHON PERHEESEEN KUULUI MYÖS KIINTEÄSTI ÄITINI ÄITI, JOKA ELI
YLI 90 VUOTIAAKSI JA OLI VIELÄ ISOMUMMUNA MEIDÄN POJILLEMMEKIN.
SIIS RAKKAUTTA EI PIPETILLÄ EROTELLA SE TUNNETAAN SYDÄMESSÄ.

RAKKAUS TUNTUU SYDÄMESSÄ kirjoitti:

minä tiedän, millainen parisuhde vanhemmillani oli, koska ei koskaan mitään riitaa ja kokoajan puhallettiin yhteen hiileen ja aina niin leppoisa ja rakstava tunnelma, jossa oli lapsenkin tosi hyvä olla.
Äitini aina sanoi, kuinka isäni oli niin turvallinen ja joka lailla hyvä ihminen. Äitini oli niin sydämellinen, että se hoito ja rakkaus,
joka kohdistui poikiini oli aivan uskomatonta.
Sama meillä.
Tiedämme toistemme tunteet satavarmasti ja ketään toista ei mieheni olisi halunnut eikä halua. Olen joskus ihan leikilläni kysynyt ja
kysymyskin on ollut jo ihan hassu. Olemme tunteneet toisemme tosi kauan ja tiedämme tosi tarkaan mitä rakkaus on.
Sitä ei tarvitse selittää, KATOS SEN TUNTEE.
Rakkauden lapsuudenkodissani ja omassa kodissani olen TUNTENUT TOTAALISESTI JA JUURI EILEN PUHUIMME, ETTÄ KYLLÄ ELÄMÄ OLISI TYHJÄÄ KUITENKIN JO TÄSSÄ IÄSSÄ, JOS EI OLISI OMIA LAPSIA JA KUMMILAPSIA. VAIKKA PARISUHDE ANTAA TOSI PALJON NIIN PERHE ON KOKONAISUUS JA ON OLLUT MINULLE JO LAPSUUDESSANI, JOHON PERHEESEEN KUULUI MYÖS KIINTEÄSTI ÄITINI ÄITI, JOKA ELI
YLI 90 VUOTIAAKSI JA OLI VIELÄ ISOMUMMUNA MEIDÄN POJILLEMMEKIN.
SIIS RAKKAUTTA EI PIPETILLÄ EROTELLA SE TUNNETAAN SYDÄMESSÄ.

Lue lisää

Kerro lisää.

RAKKAUS TUNTUU SYDÄMESSÄ kirjoitti:

minä tiedän, millainen parisuhde vanhemmillani oli, koska ei koskaan mitään riitaa ja kokoajan puhallettiin yhteen hiileen ja aina niin leppoisa ja rakstava tunnelma, jossa oli lapsenkin tosi hyvä olla.
Äitini aina sanoi, kuinka isäni oli niin turvallinen ja joka lailla hyvä ihminen. Äitini oli niin sydämellinen, että se hoito ja rakkaus,
joka kohdistui poikiini oli aivan uskomatonta.
Sama meillä.
Tiedämme toistemme tunteet satavarmasti ja ketään toista ei mieheni olisi halunnut eikä halua. Olen joskus ihan leikilläni kysynyt ja
kysymyskin on ollut jo ihan hassu. Olemme tunteneet toisemme tosi kauan ja tiedämme tosi tarkaan mitä rakkaus on.
Sitä ei tarvitse selittää, KATOS SEN TUNTEE.
Rakkauden lapsuudenkodissani ja omassa kodissani olen TUNTENUT TOTAALISESTI JA JUURI EILEN PUHUIMME, ETTÄ KYLLÄ ELÄMÄ OLISI TYHJÄÄ KUITENKIN JO TÄSSÄ IÄSSÄ, JOS EI OLISI OMIA LAPSIA JA KUMMILAPSIA. VAIKKA PARISUHDE ANTAA TOSI PALJON NIIN PERHE ON KOKONAISUUS JA ON OLLUT MINULLE JO LAPSUUDESSANI, JOHON PERHEESEEN KUULUI MYÖS KIINTEÄSTI ÄITINI ÄITI, JOKA ELI
YLI 90 VUOTIAAKSI JA OLI VIELÄ ISOMUMMUNA MEIDÄN POJILLEMMEKIN.
SIIS RAKKAUTTA EI PIPETILLÄ EROTELLA SE TUNNETAAN SYDÄMESSÄ.

Lue lisää

kun kerran noin vakuuttelet. Mutta olet sinä melkoinen meedio, valopää ja ajatustenlukija, kun ihan vanhempiesikin parisuhteen tunsit läpikotaisin ja oman miehesikin syvimmät ajatukset ja tunnot tiedät.

Ikäväkseni on todettava, että itse en moiseen kykene enkä edes unissani kuvittele kykeneväni. On erotettava kaksi asiaa; omat tuntemukset ja mielikuvat ja toisen ihmisen oma todellisuus. Ne eivät välttämättä ole sama asia, vaikka siltä näyttääkin. Vai mitä sanot siihen, että jo 90 vuotta täyttänyt pariskunta hakee avioeroa ja kysyttäessä että miksi ihmeessä, vastaavat odottaneensa kunnes omat lapset ovat kuolleet, ettei aiheutettaisi häpeää ja pettymystä. Olivat vihanneet toisiaan lähes koko liittonsa ajan. Että sellaista yhdessäoloa.

on uskoa, kirjoitti:

kun kerran noin vakuuttelet. Mutta olet sinä melkoinen meedio, valopää ja ajatustenlukija, kun ihan vanhempiesikin parisuhteen tunsit läpikotaisin ja oman miehesikin syvimmät ajatukset ja tunnot tiedät.

Ikäväkseni on todettava, että itse en moiseen kykene enkä edes unissani kuvittele kykeneväni. On erotettava kaksi asiaa; omat tuntemukset ja mielikuvat ja toisen ihmisen oma todellisuus. Ne eivät välttämättä ole sama asia, vaikka siltä näyttääkin. Vai mitä sanot siihen, että jo 90 vuotta täyttänyt pariskunta hakee avioeroa ja kysyttäessä että miksi ihmeessä, vastaavat odottaneensa kunnes omat lapset ovat kuolleet, ettei aiheutettaisi häpeää ja pettymystä. Olivat vihanneet toisiaan lähes koko liittonsa ajan. Että sellaista yhdessäoloa.

Lue lisää

tulevan mieheni, tapasimme myös seuraavana päivänä ja tiesin jo hänen profiilistaan, että nyt alkoi aikuisten asiat ja tuleva puolisoni on siinä. Näin hänet myös unessa n. 3 kk ennen kuin tapasimme ja hän sanoi, että tavataan sitten siellä ja siellä klo 20. Ja juuri sen hän sanoi
minulle, siis aivan samalla tavalla. Näin hänet ja monet muutkin asiat unessa siten, että valkoisen usvan hävitessä tämä tuleva tapahtuma
näytetään minulle. Ehkä olen osittain selvänäköinen, koska sitä on ollut suvussa.
Tätini oli meedio, joka piti yleisötilaisuuksia ja olen saanut kymmeniä viestejä tuonpuoleisesta käydessäni meediotilaisuuksissa ja pienintä yksityiskohtaa myöten pitäneet paikkansa, ei yhtäkään virhettä.
Myös näin ennen naimisiinmenoani kevättalvella, että ensiimmäinen poikani saa alkunsa siinä elo-syyskuun alussa ja niin kävi.
Toisen pojan kohdalla näin etukäteen jälleen unessa sumun keskeltä näyn: nostin mieheni kanssa valkoiset vaunut tasanteelle ja ajattelin siinä, kumpikahan on kyseessä ja heti sen jälkeen aivan ihana sinerrys heijasteli vaunuissa.
Sain pojan runsaan vuoden kuluttua tästä tapahtumasta.
Olen myös tiennyt jo lapsena mihin sairauksiin vanhempani menehtyvät. 100%.sti.
Tiesin enoni iäsn, siis missä iässä menehtyy ja mummuni iän aivan selvästi. 91 v.
Tunnen toisen tuntemukset ja ajatukset täydellisesti ja jos on jotain ilmassa, niin se on minulle selvä heti. Pienenkin masennuksen tajuan heti.
Lisäksi on ollut monta sellaista kertaa, kun minut on pelastettu varmalta kuolemalta, kuin joku olisi vetänyt hirvittävästä vaarasta.
Siis uskon henkimaailmaan.
Lisäksi tunnen mieheni täysin ja hän minut, joten jos on jotain hampaankolossa, niistähän puhutaan.
Vaitoni on erittäin hyvä, en tiedä olenko mikään valopää, mutta näin on mennyt asiat.
Jos olisimme olleet toisillemme sopimattomat, niin en ymmärrä, miksi kitua elämänsä, eihän siinä ole mitään järkeä.
Vanhempieni suhteen tiedän siitä tunteesta ja käytöksestä, mitä he osoittivat toisiaan kohtaan.
Äitini usein kertoi asioista siis heidänkin asioistaan minulle, joten onhan se joka mielessä selvää, että heillä oli hyvä suhde.
Ja isäni poismenon jälkeen äitini totesi, että isä oli todella luotettava ja ajatteli aina kotia ja perhettä. Silti hänellä oli kovin vaativa työsarka. Siis eipä nyt muuta.

Tällaisia kokemuksia kirjoitti:

tulevan mieheni, tapasimme myös seuraavana päivänä ja tiesin jo hänen profiilistaan, että nyt alkoi aikuisten asiat ja tuleva puolisoni on siinä. Näin hänet myös unessa n. 3 kk ennen kuin tapasimme ja hän sanoi, että tavataan sitten siellä ja siellä klo 20. Ja juuri sen hän sanoi
minulle, siis aivan samalla tavalla. Näin hänet ja monet muutkin asiat unessa siten, että valkoisen usvan hävitessä tämä tuleva tapahtuma
näytetään minulle. Ehkä olen osittain selvänäköinen, koska sitä on ollut suvussa.
Tätini oli meedio, joka piti yleisötilaisuuksia ja olen saanut kymmeniä viestejä tuonpuoleisesta käydessäni meediotilaisuuksissa ja pienintä yksityiskohtaa myöten pitäneet paikkansa, ei yhtäkään virhettä.
Myös näin ennen naimisiinmenoani kevättalvella, että ensiimmäinen poikani saa alkunsa siinä elo-syyskuun alussa ja niin kävi.
Toisen pojan kohdalla näin etukäteen jälleen unessa sumun keskeltä näyn: nostin mieheni kanssa valkoiset vaunut tasanteelle ja ajattelin siinä, kumpikahan on kyseessä ja heti sen jälkeen aivan ihana sinerrys heijasteli vaunuissa.
Sain pojan runsaan vuoden kuluttua tästä tapahtumasta.
Olen myös tiennyt jo lapsena mihin sairauksiin vanhempani menehtyvät. 100%.sti.
Tiesin enoni iäsn, siis missä iässä menehtyy ja mummuni iän aivan selvästi. 91 v.
Tunnen toisen tuntemukset ja ajatukset täydellisesti ja jos on jotain ilmassa, niin se on minulle selvä heti. Pienenkin masennuksen tajuan heti.
Lisäksi on ollut monta sellaista kertaa, kun minut on pelastettu varmalta kuolemalta, kuin joku olisi vetänyt hirvittävästä vaarasta.
Siis uskon henkimaailmaan.
Lisäksi tunnen mieheni täysin ja hän minut, joten jos on jotain hampaankolossa, niistähän puhutaan.
Vaitoni on erittäin hyvä, en tiedä olenko mikään valopää, mutta näin on mennyt asiat.
Jos olisimme olleet toisillemme sopimattomat, niin en ymmärrä, miksi kitua elämänsä, eihän siinä ole mitään järkeä.
Vanhempieni suhteen tiedän siitä tunteesta ja käytöksestä, mitä he osoittivat toisiaan kohtaan.
Äitini usein kertoi asioista siis heidänkin asioistaan minulle, joten onhan se joka mielessä selvää, että heillä oli hyvä suhde.
Ja isäni poismenon jälkeen äitini totesi, että isä oli todella luotettava ja ajatteli aina kotia ja perhettä. Silti hänellä oli kovin vaativa työsarka. Siis eipä nyt muuta.

Lue lisää

sitten kerrasta. Että selvännäkijä ja toisten ihmisten syvimpien tunteitten tulkitsija. Semmoista.

Oikein kylmät väreet menee selkää pitkin, että jollakin on tommonen kyky...pelottavaa. Onko tapanasi oikein pistellä neulojakin nukkeihin - niitten potentiaalisten naikkosten näköisiin meinaan.

tämäkin asia kirjoitti:

sitten kerrasta. Että selvännäkijä ja toisten ihmisten syvimpien tunteitten tulkitsija. Semmoista.

Oikein kylmät väreet menee selkää pitkin, että jollakin on tommonen kyky...pelottavaa. Onko tapanasi oikein pistellä neulojakin nukkeihin - niitten potentiaalisten naikkosten näköisiin meinaan.

Lue lisää

mutta ole aina kuvitellut, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia kuin minä ja näkevät asiat kuin filmiltä ja läpi. Minulle se on pelkästään helpottavaa ja minun aika vaikea tajuta sitä, että suurin osa ihmisistä ei tiedä tai aavista mitään esim. ennen avioon menemistä.
Minulle tämä olotila on aivan luonnollinen ja yhtenä esimerkkinä vielä voisin sanoa, että kun mieheni veli tuli tyttöystävänsä kanssa meille kylään, näin heti, että tämä on hänen tuleva vaimonsa, eikä siinä mennyt paria sekuntia kauempaa.
Mieheni profiilista näin vastaavan asian heti.
Minusta tuntuu omituiselta, että muut eivät samalla tavalla koe asioita.
Tiedän, koska esim. toinen pojistani, joka asuu kauempana on flunsaantunut tai mahakipuja tms.

Tunnen elämäni luonnolliseksi kirjoitti:

mutta ole aina kuvitellut, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia kuin minä ja näkevät asiat kuin filmiltä ja läpi. Minulle se on pelkästään helpottavaa ja minun aika vaikea tajuta sitä, että suurin osa ihmisistä ei tiedä tai aavista mitään esim. ennen avioon menemistä.
Minulle tämä olotila on aivan luonnollinen ja yhtenä esimerkkinä vielä voisin sanoa, että kun mieheni veli tuli tyttöystävänsä kanssa meille kylään, näin heti, että tämä on hänen tuleva vaimonsa, eikä siinä mennyt paria sekuntia kauempaa.
Mieheni profiilista näin vastaavan asian heti.
Minusta tuntuu omituiselta, että muut eivät samalla tavalla koe asioita.
Tiedän, koska esim. toinen pojistani, joka asuu kauempana on flunsaantunut tai mahakipuja tms.

Lue lisää

että oletko koskaan huomannut erehtyneesi näissä näyissäsi ja arvioissasi. Ja jos olet, niin mikä niissä tapauksissa menikään pieleen?

pikkusen kiinnostaa, kirjoitti:

että oletko koskaan huomannut erehtyneesi näissä näyissäsi ja arvioissasi. Ja jos olet, niin mikä niissä tapauksissa menikään pieleen?

mennyt pieleen. Siis omissa näyissäni.
Ne tietynlaiset unet ovat sataprosenttisia olleet ja toisen ajatusten tulkinta ja esimerkiksi kasvojen liikkeet tulkitsen heti samoin kuin hän sanoisi eksaktisti asian.
Myös kateuden näen aivan heti silmistä.
Kaikkia asioiita tulevaisuudestani en haluakaan nähdä,joten niitä en näe. Tietynlaiset aavistukset ovat vahvana, mutta en näe selvästi.
Pidän esim. luonnonkatastofeja paljon suurempana uhkana myös Suomelle kuin sotaa, mutta Suomen Natoon liittymisen näen melkoisena uhkakuvana
Suomen vakaudelle Venäjän kainalossa. Ettei vaan sama tilanne toistuisi, koska historia toistaa itseään uskomattoman paljon.
Jotkut asiat ovat analysoimalla pääteltävissä.
Esim. ekokatastrofi ja omat mahdolliset lastenlapset. Siinä synkronisoituu liian voimakkaat vastavoimat toisiinsa nähden. Siinä käytetään helposti ihan järkeä. Mutta näen syitä, jotka johtavat tiettyyn toimintamalliin.

tekstini oli täyttä fiktiota. Kuvitelma sellaisesta tilanteesta, joka varmaan on hyvin yleinen nykymaailmassa.
Ehkä nykynaiset ottavat eron heti, mutta minä olen sitä mieltä, että perhe on tärkein, lapset ovat tärkeintä ja isä lapsille korvaamaton.
Ulkopuolinen nainen tässä kuvitteellisessa tarinassa on täysin ulkouolinen ja hänellä ei ole mitään arvoa naisena eikä perheen jäsenenä.
Siis pihalle.
Monet miehet ovat jotenkin emotionaalisesti
kehittymättömiä ja mielestäni nykynaiset vieläkin enemmän, joten ei siitä yhteiselosta tule yhtään mitään, kun kumpikaan ei ole kasvanut aikuiseksi ja perheen hajoitus on ainoa mihin naiset kykenee. Ei mitään anteeksiantoa tai miehen ymmärrystä, heti pellolle, ei siinä lapsia ajatella.
Jos se mies niin kaamea on, niin miksi otitte sen, vai saneliko se libido senkin asian, että ei tartte edes tutustua, suoraan vaan sänkyyn ja sitten aletaan häitten jälkeen tappelemaan ja hakemaan eroa.