Se kesä oli meidän
kahden
Käsikädessä kuljimme
tuttua polkua
joen rantaan
Laiturilla toisiimme nojaten
näimme auringonlaskun
Taivas kaukana punersi
sinä lähelläni huokaisit
et tiennyt kuinka sen
sanoisit
Viimein kuulla sen sain
kesä meidän yhteinen oli
viimeinen
Syksy tuli ja sinut vei
Minä muistan sen kesän
meidän kahden
Ehkä kesä seuraava
meidän on taas yhteinen
kahden
Käsikädessä kuljimme
tuttua polkua
joen rantaan
Laiturilla toisiimme nojaten
näimme auringonlaskun
Taivas kaukana punersi
sinä lähelläni huokaisit
et tiennyt kuinka sen
sanoisit
Viimein kuulla sen sain
kesä meidän yhteinen oli
viimeinen
Syksy tuli ja sinut vei
Minä muistan sen kesän
meidän kahden
Ehkä kesä seuraava
meidän on taas yhteinen
Vastaukset 6
Vanhimmat
No niin täällä sitä ollaan runoilemassa,hienoa :)
Kesän muistot ja toivo tulevasta uudesta kesän rakkaudesta... hmm joo..kyllä pidin,ehdottomasti
Ulkona sataa räntää ja sisälläkin saa palella, mennä nyt sitten koiraa ulkoiluttamaan, ei tee mieli vaan pakko kai se on, ajattelin kesää kuinka ihana se onkin vaikka ei aurinko aina paistaisikaan, siitä tämä runo
Kiitti sanoistasi, eikun palttoo niskaan ja ulos
"koiranilmaan"
Kuinka sattuikaan.
Kumpainenkin jäi kaipaamaan.
Rakastaan, kesää.
Ihanaa lauantai-iltaa....
lämpökynttilät palaa joka huoneessa ja ulkona sataa lumiräntää, olisi ihanaa jos olisi muukin kaveri kuin tuo koira (rakas kyllä) mutta pitää lähteä sitä ulkoiluttamaan että sellainen lauantai-ilta täällä, toivon sinulle parempaa
trooppista yötä ihailemaan, päivät valkoisella hiekkarannalla, mikä sen ihanampaa!
mutta tällä hetkellä pidän jalat tiukasti lumisessa maassa, etten kompastuisi
Kiitti Oscar!