Älkää tehkö suurperheitä! Tai jos teette niin antakaa lasten olla lapsia. Tiedän perheen jossa on 8 lasta ja sääliksi käy. Vanhimmat kakarat joutuvat koko ajan vahtimaan nuorempia, siivoavat joka päivä, kantavat puut sisälle, tytöt joutuvat tekemään ruuan ja siivoamaan vessat. He käyvät kaikki peruskoulua, ovat vielä nuoria! Kaikki soittavat pianoa, haluavat tai eivät. Näittekö 4D ohjelman perheestä jossa oli 14 lasta ja lisää tulossa? Aivan järkyttävää. Lapset eivät käyneet edes koulua vaan äiti opetti. Se oli kuin joku lapsitehdas. Mukulat puettiin samalla tavalla ja kaikki joutuivat soittamaan viulua ja pianoa. Missä yksilöllisyys? Mitä noista kakaroista tulee? Yksi tytöistä ilmotti haluavansa isona äidiksi jolla on monta lasta. Voi herranen aika. Säälikää lapsia ja tehkää vaan muutama, se mitkä jaksatte itse hoitaa.
Ei suurperheitä
?='
132179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Samaa mieltä. Mieheni on suurperheestä ja nuorempana joutui aina vahtimaan nuorempia sisaruksiaan. Puutyöt olivat poikien vastuulla ja tytöt tekivät ruuan , siivosivat ja hoitivat vaippaikäiset. Äiti teki sillä välin käsitöitä ja lenkkeili ym. Sisaruksia on yhteensä 7. Kaksi asuu vielä kotonaan, meillä asuu kolme iät 23,26 ja 30. Asuvat meillä koska meillä on iso talo maalla. He eivät tee mitään täällä kotona. Kun pääsivät pois lapsuusajan kestäneestä työsiirtolasta he nauttivat vapaudestaan tekemättä mitään. Se on välillä todella raivostuttavaa! Eivät käy töissä, makaavat vain ja katsovat telkkaria aamusta iltaan tai pelaaavat tietokoneella. Olen sanonut miehelleni että heidän on muutettava, on väärin että me joudumme heitä elättämään. Mieheni mielestä he ovat hänen vastuullaan, onhan hän perheen vanhin lapsi. Mutta kyllä mun mielestä näiden pitäisi jo itsenäistyä ja kokeilla omia siipiä. Minäkään en halua suurperhettä, en halua pilata omien lasteni lapsuutta.
Tunnen monia suuria perheitä, mutta en yhtään joissa aikuiset lapset olisivat menneet toisten sisarusten nurkkiin elätettäväksi. Vikaa on teissä itsessännekin jotka tämän sallitte. Nyt ei eletä enää 1800-lukua, jolloin vanhin poika oli elatusvastuussa perheestä. Laittakaa pikimmiten heidät omiin osoitteisiinsa, se on palvelus heille itselleekin elämää varten. En oikeastaan voi edes uskoa että kirjoituksesi on totta. Jotenkin ymmärtäisin paremmin jos olisitte ostaneet heidän lapsuudenkotinsa niin he sillä verukkeella jäisivät siihen, mutta muutetaan vain jonkun sisaruksen kustannuksella elelemään aikuiset ihmiset. Uskomatonta, että jotkut hyväksyvät tämän.
enkä olisi ikinä arvannut että joutuisin tällaiseen tilanteeseen! Mieheni vanhemmat painostavat miestäni "kantamaan vastuunsa ja pitämään huolta nuoremmista". Tämän piti olla väliaikainen järjestely, pari kuukautta kunnes löytävät oman kämpän. Nyt on toinen vuosi menossa. Olen itse samaa mieltä kuin sinä mutta minkäs teet, eivät ole mun sisaruksia joten en uskalla väkisin heitä ajaa pois ja mieheni on niin lapanen että ei pysty. Toisaalta voisinhan käskeä lähtemään mutta siinä menisi varmaan vähäisetkin suhteet anoppilan suuntaan.. Olen aika neuvoton asian suhteen. En halua muuttaa pois omasta kodistani, jokin muu ratkaisu on löydyttävä. Anyway, kommentoin vaan tuohon "ei suurperheitä" tekstiin mutta jos jollain on mitä neuvoja mun ongelman suhteet niin luen niitä mielelläni.
jos tuosta suhteet anoppilaan menee, niin eivät ole suhteen arvoisia. Kyllä se on omistaja joka kodissa määrää, ei hyyryläiset.
keskustele ensin miehesi kanssa ja vaikket ole hyyryläisiä ensiksi itse sanallisesti pois ajamassa, niin tee selväksi, etteivät he ilman voi teillä asua. ala ainakin perimään vuokraa - kuluahan heistä on: ruoka, vesi, lämpö, sähkö, kodinkoneet...
samoin tee selväksi, että heidän tulee osallistua kotitöihin, lastenhoitoon, ulkotöihin...
ellei vuokra ja työt onnistu, älä ainakaan itse tee heidän eteen mitään. tee ruokaa vain teidän perheelle tarvittava määrä. hanki lukot jääkaappiin ja pakastimeen, etteivät pysty käyttämään teidän ruokia. vie shampoot pesuhuoneesta teidän käytön jälkeen veke. laita pyyhkeet ja liinavaatteet lukkojen taakse. jo on kumma jos ei viesti mene perille. kun entinen täyshoitola muuttuukin vuokrakämpäksi jonne joutuu itse hankkimaan tarvimansa tavarat ja ruuat, voi se muuttokin tuntua ihan siedettävältä asialta.
ai niin. kutsu laumoittain omia sukulaisiasi ja tuttaviasi teille ja majoita näiden kanssa samaan huoneeseen. tai laita kaikki 3 samaan huoneeseen ja sano, että sun tätis tarvii nyt huonetta lainaksi, kun on tulossa käymään.
Katsoin pätkän siitä dokumentista, jossa oli tämä suurperhe, jossa oli ties vaikka kuinka monta mukulaa ja lisää vain oli tulossa.
Kaikkien nimet alkoivat J-kirjaimella ja niin pois päin.
Kovasti nainen selitti ohjelmassa, että kuinka se heidän arkensa sujuu.
Kammottava täti, ei voi muuta sanoa.
Hän on varmaankin hiukan kajahtanut!
Onhan se kiva, että mukuloita riittää, mutta hyvänen aika, rajansa sentään kaikella!
Pakko sterilointiin se semmoinen mamma!
Vaikka eihän häntä voi väkisin semmoiseen pistää. Hullu mikä hullu.
Meille on kuudes lapsi tulossa tässä ihan lähiaikoina.Luokitellaanko suurperheeksi, tiedä häntä. Vanhin lapsistamme täyttää piakkoin 14 ja tällä hetkellä nuorin on kohta 6. Meillä on tietyt asiat joissa lapset auttavat. Eli isommat lapset laittavat omat puhtaat pyykkinsä kaappeihinsa(itse olen ensin ne lajitellut), siivoavat huoneensa, hakevat kyllä saunaan puitakin mutta ne on valmiiksi pilkottuja. Joskus on tiskikoneen tyhjennystä ja täyttöä. Ruokaakin tekevät, mutta vain jos itse haluavat ja pyytävät saada tehdä. Siis jotain pientä esim. pannukakkuja, paistavat munia jne. Kaikki ovat saanet aloitaa harrustuksia joista itse tykkäävät ja me vanhemmat kuskataan.
Kyseessähän oli uskovainen perhe. He eivät käytä ehkäisyä vaan ottavat vastaan jokaisen lapsen jonka "jumala heille suo"! Ja hei.. ei muuten ole maailman ensimmäinen suurperhe.. eikä viimeinen!
kotiaskareita joita JOKAISEN nuoren tulisi tehdä!
on käytössä. kummaa kieroilua. miks ne kelpaa vaikkei ole Jumalan luomia?
jos joutuvat tekemään tietyt kotiaskareet joka päivä. Siitä nuoret menevätkin tänä päivänä piloille, kun niiden ei tarvitse kuin renkuttaa musaa korvatulpilla aivoihin.
Luin tuon alkup. viestin ketjun, tuntuu ,että onko tuo ihan tervettä toimintaa, että aikuiset ihmiset asuvat isoveljensä kodissa ja täyshoidossa.
Äkkikuulemalta tuntuu, että kyseessäon jonkinlaista mielenterveysongelmaa, samoin appivanhemmilla. En kyllä miniänä itse alkaisi tälläiseen. Nuoret aikuiset omaan talouteen pikimiten!!!!
Ja sitten tuo lasten ja nuorten työnteko suurperheissä. Itse olen myös aina uskonut työkasvatukseen, mutta kuitenkin kohtuuden rajoissa.
Mielestäni ei ole oikein, että nuori tai lapsi joutuu huolehtimaan koko perheen ruokahuollon tai vaatehuollon säännöllisesti tai vahtii nuorempia sisaruksiaan päivittäin usean tunnin kerrallaan. Lapsella ja nuorella on omat puuhansa, joille täytyy jäädä aikaa myös suurperheessä (leikit, harrastukset, kaverit) ja koulu on lapsen pääasiallinen työ.
Katsoin 4D ohjelmaa myös pienen pätkän ja tuli mieleen laitosmainen elämä. Kaikki hommat oli kyllä hyvin organisoitu (pyykihuolto ja vaatehuolto...)
Jäin kuitenkin miettimään miten äiti tai isä järjestää lapsille kahdenkeskistä aikaa tai jaksaako vanhemmat huomioida lapsiaan, jos joku ei sopeudukaan järjestelmään.
MItenkäs rentoutuminen ja vapaa-ajan vietto, jos kaikki hommat on näin kontrolloituja. Lapset olivat kuin pikku armeijassa.
Jos oikein huomioin pikku pätkän perusteella lapsista vanhin oli n.14 vuotias, joten kovimmat ajat voivat olla edessä...sitten kun nuoret eivät välttämättä asetukkaan niin kivuttomasti järjestelmään.
Varmaankaan elämä ei ole tälläistä kaikissa suurperheissä, en ainakaan omaa elämäntapaani tästä tunnistanut (ei minulla näin montaa lasta olekaan) Mutta jos vähänkin tämän suuntaista elämää tosi isoissa perheissä eletään, mietin onko näissä aineksia joihinkin ongelmiin tulevaisuudessa. Esim mielent.sairauksiin tai masennukseen yms.. kun nämä lapset kasvavat ja aikuistuvat.
Kaikinpuolin onnellisilta lapset vaikuttivat, mutta jotenkin kavahdin hyvin kurinalaista ja täysin organisoitua elämäntyyliä, samoinkuin tyttöjen japoikien vahva sukupuolirooliin kasvattaminen. Tytöillä kaikilla samantyyliset mekot, tulevaisuuden haaveena suurperheen äiti, eihän siinäkään sinänsä mitään pahaa- mutta aivopesulta vähän haiskahti.
Voihan olla, että dokumentin tekijällä on sormensa pelissä ja hän tai he ovat halunneet tietyn tyylisen lopputuloksen. Äitikin vaikutti vihkiytyneeltärooliinsa, ei tavall. ihmiseltä.
Minulla on 6 lasta ja ikäerot ovat vanhimpien ja nuorimpien kohdalla suuret, silti en ole koskaan vaatinut vanhempien lasteni hoitaa nuorempia koska mun tehtävähän se on. Olen kotiäiti eikä tämä todellakaan ole mitään laiskottelua vaan täyspäivästä työtä mikä joskus raastaa pahasti hermoja.
Meillä ne jotka pystyvät niin tekevät samoja kotitöitä mitä pienissäkin perheissä...omat tavarat paikolleen, oman huoneen siivoaminen ja ne jotka pystyvät, niin tiskaavat kun oma vuoro tulee (vaikka useemmin se olenkin minä)..
Jokanen lapsi on erilainen ei minun mielestä ketään voida tehdä oman mielen mukaiseksi, esimerkiksi vaikka pianistiksi. Minulla jokainen lapsi on erilainen ja jokaisen kanssa on omat "pelisäännöt".
Onhan tuo syvältä kun hankitaan lapsia eikä jakseta pitää huolta sitten kunnolla joten lapset tekevät sen. Kohtuus on oltava kaikessa..