Molemmat vanhempani ovat kuolleet.
Onko kauppakirjoissa olevilla ostajien
nimillä enää merkitystä perinnönjaossa
vai onko kaikki pistettävä puoliksi (avio-oikeudella).
Legaatti nimittäin koskee myöh. kuolleen
äitini osaa. Äitini ei kyllä ainakaan maksanut
kiinteistöistä 50%:a.
Onko kauppakirjoissa olevilla ostajien
nimillä enää merkitystä perinnönjaossa
vai onko kaikki pistettävä puoliksi (avio-oikeudella).
Legaatti nimittäin koskee myöh. kuolleen
äitini osaa. Äitini ei kyllä ainakaan maksanut
kiinteistöistä 50%:a.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Myöhemmin kuolleen äitisi osuus heidän yhteisestä omaisuudestaan selviää ensiksi kuolleen pesänjaosta. Hankit jakokirjan - on annettu mm. jokaiselle pesän osakkaalle - ja katsot, mitä omaisuutta määrättiin äidillesi.
Ositusta ei ole tehty. Perukirja on molempien
jäljiltä. Jälkimmäiseen perukirjaan on vain
merkitty omaisuus puoliksi avioehtoa
soveltaen. Ensin kuolleen isäni perukirjassa
oli omaisuus hieman tarkemmin yksilöity.
Onko tämä mennyt näin oikein.
Pesä voidaan jättää jakamatta, mutta kuka tahansa pesän osakas voi sitä vaatia. Jakamatonta pesää hallinoidaan yhdessä; käytännössä pesän uskottu mies. Usein näin tehdäänkin, jos leski jää asumaan heidän yhteistä kotiaan. Siihen hänellä on oikeus, ellei muuta asuntoa ole hänen omaisuudessaan. Asumisoikeus ei laajenna lesken omistusta, so. hän ei saa koko asuntoa omistukseensa, vaan muut osakkaat omistavat edelleen osuuksiensa suhteessa. Nuo suhteet säilyvät myös tilalle tulleessa omaisuudessa, jos esim. asunto myydään.
Jos pesän osakas kuolee, tulee hänen perillisensä pesään kuolleen osuudella.
Jos jaosta ei muuten päästä sopimukseen, on tuomioistuimelta haettava jakajan märäämistä.
Hän pyrkii ensisijaisesti sopimusjakoon. Jos sekään ei auta, on hänen viime kädessä haettava oikeudelta pesän myymistä; rahat ilmeisesti voidaan jakaa osuuksien suhteessa.
Perintökaari on niin kihara, että yksittäistapausta ei pysty sen vaiheita selvittämättä yleisellä tasolla määrittämään; mahdollisuuksia on N 1, missä N on iso luku.