Hornetit kuulema ovat ilmapuolustuksen runko, toimivat torjuntahävittäjiä. Mutta eikös meillä ole ohjuksiakin siihen hommaan? Minä maalaisia, kuinka kauas kantavat ja kai niitä on sadoittain? Strela (NL) oli aikoinaan olalta laukaistava lähitorjuntaan tarkoitettu, lienee jo vanhentunut ja helikoptereihin tarkoitettu, olisko hävittäjän alas saanut...
Miten muuten esim. venäläiset sotilaslentokoneet torjuvat lähestyvän ohjuksen?
Miten muuten esim. venäläiset sotilaslentokoneet torjuvat lähestyvän ohjuksen?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ilmapuolustus koostuu hävittäjätorjunnasta ja ilmatorjunnasta. Hävittäjiä voidaan käyttää kaukotorjuntaan ja paikallisen tilapäisen ilmaherruden hankintaan.
Ilmatorjunnalla suojataan taistelevia joukkoja ja tärkeitä kohteita.
Strela oli enemmänkin kostoase, sillä pystyttiin ampumaan paremminkin loittonevaa lentokonetta, mutta Igla ja Igla M soveltuivat lähestyvän koneen ammuntaan paremman hakupään ansiosta.
Mainitkaapa Iglan veroinen länsimainen joukkojen lähi-ilmatorjuntaan tarkoitettu ohjus - ei taida tulla heti mieleen.
Muistisi taitaa olla varsin huono.
Englantilainen Avenger A12 taitaa olla paras mitä löytyy, ja onhan niitä useita muitakin.
Mikäs tuo Avenger A12 oikein on? Siitä kun ei löydy mainintaa brittiarmeijan sivuilta tai edes miltään muultakaan asetekniikkaa käsittelevältä sivustolta, vaan kaikki tuolla nimellä löytyneet linkit viittaavat johonkin jenkkien rynnäkkökonesuunnitelmaan.
Oikeasti lännestä löytyviä Iglan kaltaisia ohjuksia ovat USA:n Stinger ja Ranskan Mistral, joka on tosin vähän raskaampi ja yleisimmin käytössä joltain lavetilta. Testeissä kaikki ohjukset on todettu jokseenkin samanlaisiksi: Mistral kantaa pisimmälle ja on nopein mutta samalla raskain käsitellä, Stingerillä on pienin kantama mutta sen taistelukärki ja nopeus on suurempi kuin Iglalla. Igla taas kantaa pidemmälle kuin Stinger, mutta häviää latauksessa ja osittain nopeudessa. Liikehtimiskyky ja häirinnänsieto on jokseenkin samaa tasoa kaikilla.
Suomalaiset IT-ohjukset on oikein hyviä.
Ne on tehny paljon hyvää elämässään, ja ne valmistautuu tekemään vielä paljon lisää hyvää.
Suomella on nykyisin käytössä ilmeisesti viisi ohjustyyppiä:
ranskalainen 6km kantava Mistral laivaston lähipuolustukseen Hämeenmaa- ja Rauma-luokan aluksilla, etelä-afrikkalainen 12km kantava Umkhonto laivaston keskimatkan puolustukseen Hamina-luokan ohjusveneissä (ilmeisesti tulevaisuudessa myös miinalaivoilla), ranskalainen 10km kantava Crotale NG Pasi-lavetilla maavoimien kohdepuolustukseen (20kpl järjestelmiä löytyy), 8km kantava ruotsalais-saksalainen ASRAD valmiusjoukkojen kohdetorjuntaan? ja venäläinen 35km kantava BUK pääkaupunkiseudun aluepuolustukseen (2 patteria á 6 lavettia). Venäläiset Iglat ovat poistumassa/poistuneet vahvuudesta ohjusten vanhenemisen vuoksi.
Kalusto on laadullisesti ihan ok, mutta määrällisesti riittämätöntä kunnon suojaukseen. Crotaleiden vastuulla kun on maanlaajuinen strategisten kohteiden puolustus (liikenne ja varastot, teollisuus, lukuisat lentotukikohdat, satamat jne) sekä vielä tärkeimpien joukkojen ilmapuolustus mikäli järjestelmiä riittää... tiukkaa tekee. ASRADin käytöstä en ole varma, mutta luulisin sen tosiaan tulevan valmiusjoukkojen käyttöön lähi/kohdesuojana. BUKeja riittänee vain pääkaupunkiseudun puolustukseen.
Ohjusten määristä: yksi Crotale-järjestelmä kantaa 8 ohjusta, BUK ja ASRAD 4 ohjusta. Laivastolla Mistraleja on 6kpl laukaisimessa ja Umkhontoja 8kpl. Jonkinlainen lisävarasto niitä tietysti löytyy, mutta tuskin kovin monikertainen (tarkka määrä salaisuus). Pelkästään ampumavalmiit ohjukset laskemalla saadaan yhteensä 160kpl Crotale ??kpl ASRAD 24kpl BUK 36kpl Mistral ja 32kpl Umkhonto = 250 ohjusta. Varmasti löytyy ainakin toinen mokoma varastoissa.
Prikaatien ilmapuolustuksen tila on Iglan poistuttua tällä hetkellä aika heikko, koska jäljelle jäivät vain 23mm Sergei-kanuunat ja 12.7mm ItKK:t tärkeimpiä joukkoja lukuunottamatta.
"Miten muuten esim. venäläiset sotilaslentokoneet torjuvat lähestyvän ohjuksen? "
Ohjukset torjutaan elektronisella häirinnällä (ECM), lämpöhakuisia harhauttavalla soihdulla tai tutkahakuisia harhauttavalla alumiinisilppusateella. Ainakin länsikoneilla nämä keinot taitavat toimia varsin hyvin, muistelisin että Kosovon sodassa serbit ampuivat noin 500 ohjusta ja vain yksi NATOn kone putosi niistä (se F-117). Persianlahdellakin -91 ja -03 konetappiot johtuivat pääosin runsaslukuisen It-tykistön tulesta.
tuli alas inhimillisen erhdyksen takia. Kone häivähtää tutkassa kun se pudottaa pomminsa aukinaisen pommiluukun takia. Tämän takia konetta suojaa häirintäkone tuolla hetkellä. Kyseisessä tapauksessa häirintäkone oli jossain muualla kuin piti ja ilmeisesti jokin koneen omasuojassakin oli pielessä. No yhtäkaikki, kuten käytetty ohjusmäärä ja pudotustilasto osoittaa, ei Suomen it-ohjusmäärällä saa kuin pari konetta alas tilastojen valossa. Yleisestihän luullaan että joka ohjuksella saadaan kone alas, mutta näin ei suinkaan ole.
Muisti näköjään pätki, serbit pudotti myös toisen NATOn koneen ohjuksilla (F-16 vs SA-3). Eli siis kaksi pudotusta 500 ohjuksella.
Muistelenpa myös että Persianlahden sodan aikana liittouman pudotussuhde ilmataisteluohjuksilla (Sidewinder ja AIM7 Sparrow) oli sellainen, että tarvittiin n. 4 ohjusta pudottamaan yksi irakilaiskone. Tässä valossa tilanne on Suomen osalta hiukan parempi, sillä pelkästään AMRAAMeja on myyty meille USA:n ilmoittamien määrien perusteella 420kpl ja siihen pitää lisätä tietysti vanhat kunnon Sidewinderit, joiden määrä on täysi arvoitus. AMRAAMin pudotuskyky on myös yleisesti ottaen laskettu paljon paremmaksi kuin vanhan Sparrowin.
Täytyypä yrittää kaivaa jostain nuo lähteet esille.
"Yleisestihän luullaan että joka ohjuksella saadaan kone alas, mutta näin ei suinkaan ole"
Totta. Monesti tuntuu menevän käsitteet sekaisin ja sekoitetaan tuhoamistodennäköisyys osumistodennäköisyyteen. Esimerkki lentokoneohjuksista: kyllähän ohjus 80-90% varmuudella kohteen pudottaa jos osuu, mutta tilastojen valossa osumaan näyttäisi olevan "vain" 25% mahdollisuus.
10 kilometrissä.
Niin tuosta sergeistä kysäisisin. Silloin kun olin armeijassa siihen oltiin pulttaamassa joystikkiä kiinni jolla pystyisi tykkiä ohjaamaan. Onko tämä toteutettu ja onko näilltä tuhnuttimilla enää minkäänlaista arvoa?
Häirintään kai nuo on tarkoitettu...
On modi-versio olemassa ja valmistettu on pienehkö määrä, mutta valtaosa on perinteistä veivikalustoa.
turhia vehkeitä lentokoneita vastaan sergeit. ei pudota kuin jonku vanhan potkurikoneen likeltä. mutta ajoneuvoja vastaan vois olla ok. mutta että veivi toiminen. niin no olihan ne semmoisia 1930 luvulla.
mitä suomiki tekee millään ohjuksella. kuka hitto tännekki haluaisi hyökätä.
ja siltikin tällä alueella on käyty kymmeniä sotia. Itsenäisen Suomen aikanakin oikein kahteen kertaan ja viimeisimmästäkään kahakasta ei ole kuin 60 vuotta!!!
noh, parempi tässä rähinöivässä nykymaailmassa kuitenkin on olla ne puolustusvoimat. Koskaan ei voi ennustaa tulevaa... tilanne saattaa kärjistyä yllättävänkin nopeasti.
joo katos ei tiä vaikka joku velliperse päättäjistä oikasee ruodon ja sanoo että karjala takaisin.....
aivan. koskaan ei tiiä mitä hulluja sitä päästetään päättämään asioista... ja erehdyksiä sattuu... jos vaikka ammutaan jossain harjoituksessa vahingossa vähän väärään paikkaan... saattaa tilanne kärjistyä. Tosin sodan uhka on aika epätodennäköinen, mut on se silti hyvä et on jotain siltä varalta jos käy paska säkä...