Koneessa tällähetkellä 2 kpl 160 gigan sata-levyä, olis vapaana 80 gigan pata-levy jos tän laittaa koneeseen toimiiko yhdistelmä emo Asus A8N-E?
Olis tarkoitu asentaa winkku ja linux tuolle pata-levylle ja liittä noi kaksi sata-levyä linuxiin tallennusta varten. Miten tuon pata-levyn pitäis jupperoida master vai slave?
Olis tarkoitu asentaa winkku ja linux tuolle pata-levylle ja liittä noi kaksi sata-levyä linuxiin tallennusta varten. Miten tuon pata-levyn pitäis jupperoida master vai slave?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toimii niin että jos on PATA ja SATA eikä raidia niin PATA on tässä ensisijainen. Tämä voi tietty riippua biosista, oma emo on Asus A8S-X pari vuotta kai vanha, voi olla että uudemmissa näkyy siis SATA ensisijaisena.
Mulla levyt siis on niin että ensin näkyy PATA nimellä IDE0 eli hda. Sitten on IDE DVD ja jonon jatkeena SATA sda..
Eli mun emolla PATA pitäisi jumpperoida masteriksi jotta windows toimii, linuxissa sillä ei ole väliä millä levyllä se on.
Tämä voi tietenkin vaihdella biosin mukaan eli mitä kanavaa bios pitää primäärinä, voihan se olla että uudemmissa emoissa SATA-levyt ovat ensisijaisia tai tämä on jopa biosista valittavissa. Mutta jos SATA on primääri niin windowshan ei ilmeisesti toimi kuin SATA-levyltä sda tai riippuen siitä mikä RAID on käytössä jos on?
Pistä levyt kiinni ja mene biosiin katsomaan miltä näyttää, jos saat jonkun boot-menun (F8 ehkä asuksella) niin siitäkin voi ilmetä mitä bios pitää primäärinä eli onko IDE-levy ekana jonossa vai mikä. Ubuntun desktoplevyn voi käynnistää liveksi ja siellä on gparted jolla voi tutkia levyjen jäjestystä sillä bios ja kernelhän neuvottelevat sen keskenään ja sitten se on varmaankin myös windowsissa samalla tavalla. Tai ehkä varmin tapa on kiinnitellä levyt ja buutata windowsin cd:ltä ja mennä asennusvaiheessa siihen levyosion valintaan niin siinä näkee mitä windows tarjoaa. Vaikka windowsinkin voi asentaa muulle kuin ensimmäiselle osiolle niin boot.ini tulee aina c-asemalle (1. levyn 1. osiolle) joten kannattaa ehkä asentaa windowskin siihen ettei vahingossa poista boot.iniä, turhaa vaivaa tulee vain.
Kokeilemalla tiedät, ei ne levyt siitä kärsi.
Kiitos vaan hyvästä vastauksesta.
Olis ajatuksena sekin että jos joskus onnistuu sekoittamaan käyttöjärjestelmät sellaseen kuntoon ettei muuta vaihtoehtoa ole kun uudelleenasennus niin säilyis kaikki tarpeellinen noilla kahdella ylimääräisellä levyllä, tuohon 80 gigan levylle taas mahtuu aika monta käyttistä jos haluaa kokeilla jotain uutta, linuxit ei taida 3 gigaa enempää käyttää tilaa Vista taas vie yli 10 gigaa.
Ei muuta kun kokeilemaan.
"säilyis kaikki tarpeellinen noilla kahdella ylimääräisellä levyllä"
Aivan ja jos haluat että jokin levyosio on käytettävissä sekä windowsista että linuxista niin se kannattaa alustaa FAT32-muotoon. Tosin linuxissa on nykyään vallan hyvä ntfs-ajuri (ntfs-3g) joka osaa kirjoittaa myös ntfs-osioon. Eli jos haluaa tallentaa esim. henkkohtaisia valokuvia molemmista käyttiksistä niin sitten tarvii alustaa se yhteinen osio ntfs:ksi sillä FAT32:ssa ei ole tiedosto-oikeuksia eli kuka tahansa voi lukea sen osion tiedostoja mutta ntfs:ään siis saa omistajan ja tiedostot voi tehdä yksityisiksi. Tuota kirjoitustukea on jo testattu vallan paljon eikä virheitä pitäisi tulla, itsekin olen palauttanut kopioimani XP:n datan kokonaisuudessaam linuxilla alustettuun ntfs-osioon ja hyvin toimi, XP alkoi taas toimimaan moitteetta.
Itselläni on myös noin että on erillisellä levyllä/levyosiolla varasto ja onhan tässä tullut asennettua ja vaihdettua käyttiksiä moneen kertaan mutta data säilyy varasto-osiolla aina vaan. Kunhan muistaa ettei linuxissa sählää rootina sillä siten voi jonkun osion datan tuhota nopeasti..
"linuxit ei taida 3 gigaa enempää käyttää tilaa"
Noo.. se vähän riippuu jakelusta ja jos haluaa kokeilla erilaisia ohjelmia ja muuta niin kannattaa ehkä varata vähän enemmän.. ja linuxiin tule aina swap-osio eli levyvälimuisti mutta samaa swappia voi käyttää sitten kaikissa jakeluissa niin olisko vaikka 5Gt juuriosioon 700Mt swap niin eiköhän sillä pärjää.
Ja jos levykirjanpito sekoaa eikä levyltä löydy yllättäen yhtään osiota niin siihenkin linuxissa on pätevät työkalut, kokemusta on heh (mutta tuo on aika harvinainen tapaus).
"Ei muuta kun kokeilemaan."
Aivan ja varsinkin jos ei mitään vakiintunutta käyttistä ole koneella niin oikeastaan mitään menetettävää ei ole eli kannattaa kokeilla eri variaatioita sillä siinä oppii kyllä monenlaista. Ja sitten jos tulee vaki-käyttis niin epävarmoissa kokeiluissa kannattaa muista irroittaa sen kovon virtajohto niin ei ole mitään pelkoa sekoilusta. Grubin voi sitten kirjoittaa sen käyvän kovon MBR:ään ja buutata siltä biosin boot-menua käyttäen, itselläni se siis oli F8-näppi välittömästi virran kytkemisen jälkeen (jos koneessa on windows ja painaa hieman liian myöhään niin joutuu windowsin omaan boot-valikkoon).