Agia marina, Kato Stalos

ovat yhtenäistä rantakyläkohdetta Haniasta länteen.
Niiden jatkeena on Platanias johon tulee Haniasta noin 12 km.
Rannat ovat lapsiperheille mitä mainioimmat.Matalaa rantaa pitkälle.
Mutta ranta voi olla myös petollinen.Moni suomalainenkin on päättänyt siellä päivänsä,menemällä uintikielloista huolimatta myrskyn aikana veteen ja joutunut virtojen viemäksi tai imaissut keuhkonsa täyteen hiekkaa.
Katseltavaa siellä on paljon,mutta ihanimmat hetkeni olen viettänyt siellä istumalla parvekkeella ja kuunnellen ja katsellen kaunista merta.

Pienempi, olen asunut 2 viikkoa Kato Stalosissa Nectar Beachissa, hotelli ja paikka sinänsä ok, jos haluaa olla rauhallisessa paikassa. Agia Marina on Stalosia suurempi ja vilkkaampi paikka ja Platanias taas Agiaa suurempi.

Täältä Kreikkatietoutta lisää:
http://www.kreikka.net/foorumi/index.php

Tässä tiivistelmä alueesta, johon kuuluu osana myös Agia Marina, Kato Stalos.

Platanias

Kahdella tuntemallani matkailusivuilla on taitettu peistä Kreetalaisesta lomakylästä Platanias. En tiedä miksi kylä virittää monasti keskustelun rantalomakohteiden alennustilasta, jossa pohjanoteerauksena mainitaan Platanias = turistirysä. Tiedän toki näiden nimittelyjen taustan ja tarkoituksen, mutta niillä ei ole mitään tekemistä matkailun kanssa, Plataniaksesta puhumattakaan. Moni on menossa Plataniakseen ensimmäisen kerran tai suunnittelee yleensä Kreetan matkaa, lienee pieni selvitys paikallaan.

Platanias on vain yksi kylä Hanianlahdessa, jossa rantaviivaa Haniasta Kolimbariin on reilun 20 kilometriä. Kylät/rantakaistat Haniasta länteen ovat: Kato Daratsos, Galatas, Kato Stalos, Agia Marina, Platanias, Gerani, Pyrgos, Maleme, Rapaniana, Skoutelonas, Kolimbari. Kyliä on vaikea erottaa toisistaan ne ovat peräkkäin ja sijaitsevat vanhan rantatien molemmin puolin. Yleensä se vanha peruskylä on tien yläpuolella, siis saarenpuolella. Kuinka erottaa Platanias naapurikylistä, Agia Marinasta ja Geranista? Kun tullaan Hanian suunnasta Plataniakseen, ennen kylää oikealla, tien ja rannanvälissä on leirintäalue. Tästä alkaa Platanias, kylä jatkuu noin 3km rantatietä loppuen siltaan Geranin rajalla, rajoittuen siis Xekollimenosjokeen.

Kylä ja hiukan historiaa. Hanianlahti ja Plataniaksen seutu joutui sotanäyttämöksi jo reilun 2000 vuotta sitten roomalaisten yritettyä maihinnousua Hanianlahteen. Silloinen Kydonia oli varsin tiukka kaupunkivaltio, joka ”pesi rooman” 6:0, käydyssä meritaistelussa, myöhemmin roomalaiset nousivat maihin Falasarnassa, johon perustivat sataman. Plataniaksen kylä käsitti venetsialaisten aikaan alueen rannalla olevista myllyistä yläkylään. Turkkilaisten hyökättyä saarelle, Hanianlahdessa käytiin meritaistelu venetsialaisten ja turkkilaisten välillä. Silloinen sotilasmahti Turkki voitti mittelön ja maihinnousussa osa Plataniaksen kylästäkin tuhoutui. Ns. yläkylä ja sen rauniot ovat osin niiltä ajoilta. Saksalaisilla oli hallussaan saari vastarintaliikettä lukuun ottamatta, läheinen Malemen lentokenttä toimi heille askelmana Saharaan. Rantatiellä ja lähitienoolla kahakoitiin taas saksalaisten kanssa lentokentän omistuksesta ankarasti. Sotien jälkeen kylää rakennettiin nykyisen keskustan tuntumaan. 50 luvulla tulivat ensimmäiset tavernat ja muutama pikkuhotelli. Varsinaisesti turismi alkoi Kreetalla vasta 60 luvun alkupuolella, jolloin Haniaan ja sen ympäristöön nousi pikkuhiljaa hotelleja, mutta varsin verkkaisesti. Platanias löydettiin vasta 80 luvulla, jolloin nykyinen rakennus- ja turistibuumi alkoi.

80 luvulla Suomesta järjestettiin laajemmin matkoja alueelle, tosin ruotsalaisten vanavedessä. Tästä johtuen Plataniaksesta ja Hanianrannikosta on tullut nimenomaan skandinaavien lomakohde, jossa eniten on ruotsalaisia. Ensimmäiset turistit olivat kreikkalaisia lähinnä Ateenasta, jotka kansoittavat elokuussa Plataniasta edelleen. Seudun lähihistoriasta johtuen saksalaisia näkee täällä onneksi harvemmin. Itse rakentaminen on ollut nopeaa, pääosa hotelleista sijoittuu vanhantien tuntumaan, yleensä tien ja rannan väliin. Muutoksen huomaa jos vertaa tilannetta 90 luvun taitteesta tähän päivään. Käydessäni syksyllä –89 ensimmäisellä lomallani Plataniaksessa kylä loppui Mylos tavernaan, jonka jälkeen alkoi ”viidakko”, tien molemmin puolin kasvoi talonkorkuista kaislikkoa.

Kylä ja kyläläiset. Minuun teki ensimmäisellä käyntikerralla vaikutuksen itse kyläläiset. 89 ei kylässä ollut vielä nykyistä turistimäärää, mutta kyllä siellä elokuussa väkeä riitti silloinkin kreikkalaisten lomailijoiden ansiosta. Vain Espanjan rantalomakohteissa olleena, kyläläisten ystävällisyys yllätti täysin. Läksin sunnuntaiaamuna kuvaamaan yläkylää ja maisemia sieltä. Vastaani tuli kirkosta palaavia kyläläisiä ja jokainen vastaantulija tervehti minua – kamera kädessä rinnettä ylös puhkuvaa turistia. Kylässä sivummalla liikkuessani aina tervehdittiin tai sanottiin jotain, josta en tietenkään ymmärtänyt mitään. Kyläläiset eivät ole muuttuneet tai muuttaneet sieltä pois, vaan sinne on tullut paluumuuttajia kuten moneen muuhunkin turismista elävään kreikkalaiseen kylään. Tottahan toki pahimpaan sesonkiaikaan kylä ei ole mikään rauhan tyyssija, mutta eipä kukaan pakota kiertämään kylän keskustan suihkulähdettä aamusta iltaan – sieltä hälinästä on vain kivenheitto luonnonrauhaan.

Platanias ja sen lähiympäristö. Xekollimenoksen vuolas joki tuo vettä laaksoon jossa on satoja hehtaareja appelsiini ja muita hedelmäviljelyksiä. Sinne pääsee parhaiten joko merkittyä patikointireittiä, joka lähtee rantakadunsuuntaiselta sivukadulta läheltä Casa Maria hotellia. Oppaat kertovat tarkemmin, myös järjestetyistä pyörä- ja patikkaretkistä. Koko alueella risteilee pikkuteitä ristiin rastiin, kaikkein kätevin omatoimivaeltajalle on maastopyörillä, koska matkaa kertyy kuitenkin melkoisesti.
Eniten käytetty reitti on tie jota kyläjuna kulkee mainittuun laaksoon. Tie lähtee samalta sivukadulta Casa Maria ja Elisso hotellien välistä. Tie kulkee viljelysten halki joen pohjoisrantaa Kirtomados´in kylään. Sieltä on vajaa 2km Agian kylään, tämän liepeillä on vehreä lähde-lampi, josta joki saa osan vesistään. Joen etelärannalla kulkee hieman isompi asvaltoitu tie, joka yhdistää Alikianoksen kylän ja Geranin, tie tulee kansallistien ali Plataniaksen rajalle sillan pieleen. Tien varrella on Patelarin pikkukylä, jonka lähistöllä on Polichoa, roomalaisen palatsin rauniot.

Yleisilmeeltään tämä Plataniaksen takaa alkava maaseutu on rehevää paikoin aivan viidakkomaista. Varsinkin keväällä, kun kaikki puut ja kukat kukkivat sekä linnut laulaa, sieltä löytyy sitä luonnonrauhaa. Rannikon suuntaan sininen Hanianlahti, sisämaahan vehreitä maisemia, joiden takana pilkottaa lumihuippuiset vuoret. Laakso ja siitä nousevat rinteet ovat erilaisten, kasvien ja kukkien bongaajille kiintoisia. Samoin eläinkunta poikkeaa meikäläisestä melkoisesti, upeimpia ovat kirkkaanvihreät puolimetriset liskot, joita vipeltää usein tienpoikki. Mainittakoon naisväelle, että kaikki liskot ovat täysin vaarattomia, käärmeitä en ole täällä nähnyt ainuttakaan. Jos haluaa nähdä lintuja ja muita eläimiä on lähdettävät mieluummin aamuhämärissä auringon noustessa. Niitä tosin näkee jonkin verran pitkin päivää, mutta kuumuuden noustessa, ne hakeutuvat suojaan.

Plataniaksen rannat. Ranta alkaa Geranin rajalta Xekollimenosjoen suusta jatkuen kylän sataman ja aallonmurtajien ohi Agia Marinaan. Ranta on hiekkaa, osin soraa ja laavakiveä, mutta ei mikään kivikkoranta. Ranta ei ole kovin loiva, joten se ei sovi pienimmille. Satamassa aallonmurtajan takana on loivemmat rannat, siis lähempänä Agia Marinaa. Platanias kuuluu runsaan makeanveden alueeseen, joten makean veden uima-altaita on lähes kaikissa hotelleissa. Vettä riittää elo-syyskuussakin, koska valkeitten vuorien ( Levka ori) vesivarastot ovat suuret. Usein alkukeväästä täällä pohjoisrannalla on melko navakat tuulet, silloin on muutenkin mukavampi lekotella hotellien siisteillä suojaisilla allasalueilla.

Ne jotka liikkuvat autoilla ja muilla konepeleillä, Platanias on hyvä lähtöpiste Länsi-Kreetalla liikkumiseen. Kreetalla autoilua voi harjoitella käymällä vaikka Omalosissa, siellä mistä Samarian vaellus alkaa. Omalosin reissu ei sovi korkeanpaikankammoisille eikä kokemattomalle kuljettajalle, mutta jo pelkästään maisemien vuoksi se kannattaa tehdä. Jotka etsivät upeita hiekkarantoja lähimmät ovat; Akrotirin niemellä Klathasin lahdessa. (samalla missä on lentokenttä) Samoin voi mennä lännemmäksi Kissamosiin ja sieltä Falasarnaan. Gramvousan niemestä löytyy myös upeita rantoja Tiganista. Mukava päivänreissu tulee myös käymällä etelärannan Paleochorassa, siellä on myös suuret puolityhjät hiekkarannat.

Kaikkien tuntemaan Elafonissoksen kahluurannikolle on myös mukava päivän retki. Elafonissokseen, on syytä mennä touko-kesäkuussa, jolloin siellä ei ole vielä tungosta. Joskus saattaa olla toukokuussa navakoita tuulia jotka sekoittavat vedet. Meille on sattunut hyvä tuuri koska kahdella toukokuunretkellä on ollut todella mainiot ilmat ja vesi jo kesäisen lämmintä. Kerran kävin siellä elokuussa ja ranta oli melko täynnä kreikkalaisia, mutta rannalla tilaa löytyi.

Plataniaksesta pystyy tekemään hyvin päivän autoretkiä etelärannan kyliin ja Festoksen palatsin raunioille. Jos on kokenut kuljettaja sieltä ehtii päivässä Vai-palmurannalle, voi piipahtaa Sitiassa, Iarapetrassa ja Agios Nikolaoksessa . Olen ajanut mainitun reitin ja vielä otimme parituntia Sitiassa aurinkoa sekä lounastimme, matkaa tuli reilun 500km.

Kuten selvitin on Plataniaksessa luonto aivan nurkan takana, samoin aidot pikkukylät lähituntumassa. Itse kylässä on kaikki mitä urbaani turisti tarvitsee. Kauppoja ja tavernoita joka makuun, sesonkiaikaan riittää säpinää joka lähtöön. En tunne mitään syytä miksi loma epäonnistuisi Plataniaksessa tai yleensä Hanianrannikolla. Pienen bussi tai taksimatkan päässä (10km) on Hania, noin 75 000 ihmisen kaupunki. Tätä Kydoniaa ei perustettu 70 luvulla turistirysäksi, se syntyi koko saarta hallitsevaksi kaupungiksi, jälkipalatsikaudella reilun 3000 vuotta sitten.

Jos siellä on kerran pari käynyt voi toki lomailla muuallakin saarella, näin tein minäkin. Olen lomaillut Kreetalla 15 kertaa joista 7 lomaa olen viettänyt Plataniaksessa. Lomillani tapaan paljon ihmisiä, jotka monet ovat käyneet lukuisia kertoja Kreetalla, en ole tavannut ainuttakaan joka olisi sanonut: ei koskaan enää Kreetalle. On helppoa lomailla siellä mistä löytyy kaikki mitä lomalla tarvitsee eikä mitään tarvitse etsiä varsinkin kun tuntee paikat. En luettele INKA marketin hintoja enkä Plataniaksen tavernoja paremmuusjärjestyksessä, jokainen löytäköön omansa. Samoin skandinaavisilla matkanjärjestäjillä ei juuri huonoja hotelleja ole kaikissa viettää lomansa. Eniten olen asunut Elissossa – ei pahaa sanottavaa. Lomailkaa keväällä, jos se on mahdollista, toukokuussa Platanias on vielä sopivan rauhallinen, palvelu pelaa ja ilmat ovat mainiot – ei muuta kun Plataniakseen!

Kylän virallinen sivu
http://www.platanias-village.gr/index.htm

Infoa länsi Kreetalta
http://www.west-crete.info/platanias.htm

II Plataniaksen sivu
http://www.plata.gr/platanias/

Hanianseudun säät
http://www.wunderground.com/global/stations/16746.html

Reaaliaikainen sääseuranta Hanian lentokentältä
http://weather.noaa.gov/weather/current/LGSA.html

Hanian virallinen sivu
http://www.chania.gr/

Kreetan kattavin sivuhakemisto
http://www.sfakia-crete.com/sfakia-crete/sfakia-crete.