Saattelin sinua pitkin peltotietä
kaikki värit niin kirkkaita
sinä niin valoisa kauniissa kukkamekossasi,
minä harmaana vielä tänne jäävänä-
sinulla oli jo kiire pois uuteen
olit lopullisesti hyvästelemässä
ja todellisuus siellä heidän kohtaaminen
oli ahdistavaa, tukehduttavaa
ymmärränhän minä sen
vihan ja raastavan ikävän
minullakin on, ikävä niin suuri ikävä
nyt sinä olet mennyt lopullisesti
rakas ystäväni,
mutta minä uskon sinun olevan aina läsnä
yhteys on aina ollut ja on-
kunnes jälleen kohdataan
näkemiin.
kaikki värit niin kirkkaita
sinä niin valoisa kauniissa kukkamekossasi,
minä harmaana vielä tänne jäävänä-
sinulla oli jo kiire pois uuteen
olit lopullisesti hyvästelemässä
ja todellisuus siellä heidän kohtaaminen
oli ahdistavaa, tukehduttavaa
ymmärränhän minä sen
vihan ja raastavan ikävän
minullakin on, ikävä niin suuri ikävä
nyt sinä olet mennyt lopullisesti
rakas ystäväni,
mutta minä uskon sinun olevan aina läsnä
yhteys on aina ollut ja on-
kunnes jälleen kohdataan
näkemiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko vielä aikaa....
tätä luin uudelleen ja uudelleen...jäin lumoihin sun runon kauniin.
Lämmöllä...Maanantaita toivotan
kuin myös samoin, hyvää alkavaa viikkoa.