Isäni kuoli kymmenen vuotta sitten. 82-vuotias äitini elää. Vanhempani omistivat asunto-osakkeen yhtä suurin osuuksin ja äidilläni keskinäisen testamentin nojalla on asunnon hallinta-oikeus. Isäni omaisuuden perijöinä meitä on kaksi tytärtä sekä heidän yhden kuolleen tyttären kolme aikuista lasta. Perunkirjoitus pidettiin aikanaan ja perillisten perintöverot maksettu. Jakoa ei tehty. Äidin huonontuneen terveydentilan vuoksi on nyt tullut eteen mahdollisen uuden asunnon hankkiminen esimerkiksi palvelutalosta. Jo noin vuosi sitten äitini yritti saada ostajan (välittäjä) avulla kaikilta kuolinpesän osakkailta valtakirjat asunnon myyntiin, mutta valtuutusta eivät kaikki halunneet silloin antaa. Minäkään en, koska en saanut silloin selvitystä, mitä minun omistusosuudelleni tapahtuu. Äitini halusikin sitten yllättäen peruuttaa koko prosessin, mutta nyt näyttää, että lähitulevaisuudessa pitäisi kuitenkin tehdä ratkaisuja. Hän itsekin tuntuu sitä taas haluavan. En missään nimessä toivo, että rakas äitini elää vankina kuolinpesässä, vaan pääsee asumaan sellaiseen paikkaan, jossa on vanhusten palveluita ym. Voisiko niiden perillisten kohdalla, jotka eivät haluaisi valtuutustaan asunnon myyntiin antaa, olla ratkaisuna tehdä jako, eli maksaa silloinen heidän perunkirjan mukainen osuutensa, ja myydä asunto sen jälkeen. Itse voisin siirtää vielä isältä perimän osuuteni 1/3 uuteen asunto-osakkeeseen. Miten nykyisen asunto-osakkeen arvonnousu vaikuttaa tässä tilanteessa? Nyt kysynkin, miten juridisesti pitäsi hoitaa koko prosessi?
Kuolinpesän asunnon myyntiprosessi
Yksi tyttäristä
31411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Perukirjan arvolla ei ole juridista yhteyttä perinnönjakoon, eikä ketään osakasta voi vasten tahtoaan maksaa "ulos", mutta sovintojakona kaikkien hyväksyessä jakokirjan te voitte sopia huoneuston arvosta miten tahansa.
Perukirjan arvon ylittävästä myyntihinnasta perikunnalle määrätään 28% luovutusvoittovero omistamastaan puolikkaasta, mutta äiti ei joudu maksamaan luovutusvoittoveroa, kun on asunut omistajana huoneustossa yli kaksi vuotta.
Mikäli yhdelle sukuhaaralle maksetaan osuus ulkopuolisella rahalla, niin siitä menee 1,6% varainsiirtoveroa. Tältä vältytään myymällä huoneusto ensin ja hoitamalla em. "maksu" perinnön osajakona, mutta huomioikaa perikunnalle tuleva em. luovutusvoittovero.
Varmistakaa verottajan suhtautuminen äidin hallintaoikeuden siirtymiseen, ettei sen laskennallista loppuosaa katsota lahjaksi.
Asuinhuoneuston osakkeet ovat irtaimistoa, eli kauppakirja ei vaadi kaupanvahvistajaa, eikä jakokirjan tekeminen juristia, kunhan ette ala riitelemään. Kauppoja varten voi uskoakseni välityssopimuksen ja valtakirjan laatia siten, että uusi asunto tulee varmasti sovituin osuuksin yhteisomistukseen tai olla itse allekirjoittamassa kaupat. Onnea äidin hyvälle huolehtimiselle.
Jos riitaa tulee, niin oikeudesta voi hakea yhteisomistuksen purkua ja eikun asunto myyntiin.
Eläessään äiti voi tehdä omalla osuudellaan mitä haluaa.
Kysyjän mukaan pesä on jakamaton, eli ensin olis pesänjakajan haku, mutta prosessit ovat samankaltaiset ja ainakin tulee samoihin hintoihin, eikä ale-kauppaa käydä.