Meillä on kingcharlesinspanieli reilu vuoden vanha, mutta sitä ei saa opetettua käyttäytymään. Se kerjää aina ruokaa ja varastaa tarpeen tullen pöydällä olevan leivän. Eikä opi vaikka sitä moititaan, eli ei tajua sanaa EI vaan tekee samat virheet uudelleen. Kissa taas osaa odottaa eikä ota röyhkeästi ihmiseltä mitään, vaan tulee ennemmin jalkoihin kiehnaamaan jos vaikka jotain saisi. Mutta ei yritä varastaa.
Ehkä koiran ja kissan luonteen ero onkin, että kissa on rehellisempi kuin koira. Koira on röyhkeämpi luonteeltaan ja ottaa sen mikä otettavissa on. Esim kun koiralle ja kissalle heittää maahan molemmille makkarasiivut, niin koira ryöstää ensin kissalta siivun ja hotkaisee sen suihinsa ja sitten nielaisee oman siivunsa. Sitten kissa jää avuttomana haistelemaan vain että mihinköhän se makkarasiivu katosi vaikka se juuri oli siinä. Kun sitten laitan pöydälle kissalle uuden makkarasiivun ja koira ei pääse sinne, niin sitten koira katsoo anelavasti ja syyttävästikin että miksi vain kissalle annetaan herkkuja. Koira ei tajua että söi juuri toisen omaa, ja siksi kissa sai uuden siivun. Sitten monesti kissa herkuttelee kauan aikaa ja katselee koiraa naureskellen että se parhaiten nauraa kuka viimeksi nauraa.
Saako siis koiraa opetettua rehelliseksi millään. Vai onko kyse vain siitä että koira ei tajua että varastaminen on väärin. Naapurilla on 2 kissaa, joille heitin kokeeksi metwurstisiivut, kissat söivät tyytyväisenä omaansa mutteivat edes yrittäneet varastaa toisen ruokaa.
Lisäksi koira on jotenkin avuttomampi, kankeampi ja enemmän riippuvainen ihmisen antamasta huolenpidosta. Kissa taas on itsekseen, menee ja tulee silloin kun huvittaa, eikä jää kiipeliin vaan osaa älykkäästi ratkaista arjen pulmat. Koiralla on jotenkin huonompi koordinaatiokyky, yrittää purra takajalkaansa kutituksen takia, mutta takajalka automaattisesti alkaa yrittää sutia korvaa, mikä johtuu ehkä koiran asennosta. Sitten koira hermostuu ja alkaa ulisemaan koska ei voi sille mitään että tietyssä asennossa takajalka alkaa automaattisesti kynsimään, vaikka ei niin haluaisikaan. Kissa taas hyppää aina yhtä tyylikkäästi alas jostain, ja astelee kuin herrasmies areenalle, kellahtaen kyljelleen ja alkaen pesemään itseään ilman mitään ongelmia.
Mikä olikaan pointti, havaintoja koiran ja kissan eroista, ja saisiko koiraa jotenkin opetettua jalommaksi. Pidän toki molemmista, mutta kissa on vain jotenkin sympaattisempi.
Ehkä koiran ja kissan luonteen ero onkin, että kissa on rehellisempi kuin koira. Koira on röyhkeämpi luonteeltaan ja ottaa sen mikä otettavissa on. Esim kun koiralle ja kissalle heittää maahan molemmille makkarasiivut, niin koira ryöstää ensin kissalta siivun ja hotkaisee sen suihinsa ja sitten nielaisee oman siivunsa. Sitten kissa jää avuttomana haistelemaan vain että mihinköhän se makkarasiivu katosi vaikka se juuri oli siinä. Kun sitten laitan pöydälle kissalle uuden makkarasiivun ja koira ei pääse sinne, niin sitten koira katsoo anelavasti ja syyttävästikin että miksi vain kissalle annetaan herkkuja. Koira ei tajua että söi juuri toisen omaa, ja siksi kissa sai uuden siivun. Sitten monesti kissa herkuttelee kauan aikaa ja katselee koiraa naureskellen että se parhaiten nauraa kuka viimeksi nauraa.
Saako siis koiraa opetettua rehelliseksi millään. Vai onko kyse vain siitä että koira ei tajua että varastaminen on väärin. Naapurilla on 2 kissaa, joille heitin kokeeksi metwurstisiivut, kissat söivät tyytyväisenä omaansa mutteivat edes yrittäneet varastaa toisen ruokaa.
Lisäksi koira on jotenkin avuttomampi, kankeampi ja enemmän riippuvainen ihmisen antamasta huolenpidosta. Kissa taas on itsekseen, menee ja tulee silloin kun huvittaa, eikä jää kiipeliin vaan osaa älykkäästi ratkaista arjen pulmat. Koiralla on jotenkin huonompi koordinaatiokyky, yrittää purra takajalkaansa kutituksen takia, mutta takajalka automaattisesti alkaa yrittää sutia korvaa, mikä johtuu ehkä koiran asennosta. Sitten koira hermostuu ja alkaa ulisemaan koska ei voi sille mitään että tietyssä asennossa takajalka alkaa automaattisesti kynsimään, vaikka ei niin haluaisikaan. Kissa taas hyppää aina yhtä tyylikkäästi alas jostain, ja astelee kuin herrasmies areenalle, kellahtaen kyljelleen ja alkaen pesemään itseään ilman mitään ongelmia.
Mikä olikaan pointti, havaintoja koiran ja kissan eroista, ja saisiko koiraa jotenkin opetettua jalommaksi. Pidän toki molemmista, mutta kissa on vain jotenkin sympaattisempi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Koira kuin koira voidaan kasvattaa ja kouluttaa lähes millaiseksi vain. Koira ei opi ja/tai tottele koska te teette jotain väärin tai koska ette tunne koiraanne ja käytä koiranne kasvattamiseen, kouluttamiseen ja koiranne kanssa kommunikointiin koirallenne sopivia menetelmiä.
Opetelkaa siis tuntemaan koiranne ja etsikää koirallenne sopivimmat menetelmät. Teidän on itse ensin opittava opettamaan koiraanne ennen kuin pystytte opettamaan koiraanne.
kuin kissa. koira voidaan kouluttaa sellaiseksi kuin haluat ja niin vanhaa koiraa ei ole joka ei opi, siinä pitää olla vain kärsivällinen. luonnevikainen koira ei opi kunnolla.
minulla on kaksi kissaa ja koira. koira oppi että pöydältä ei varasteta ja kuonoa ei laiteta pöydänreunalle, mutta kissat on heti pöydällä kun vain saa mahdollisuuden. että näin meillä.
ps. koira on just sellainen kuinka sen opetat....
jos koira ei opi! Nyt katse peiliin ja lukemaan koirakirjallisuutta. Cavalier ei edes ole mikään maailman hankalin rotu kouluttaa, koska on enemmän seurakoira ja miellyttämishaluinen.
Ehkä sulla ei pitäisi koiraa ollakaan, kun kissa kerran on mielestäsi niin mahtava otus? Ja juu, mulla on myös sekä kissa että koira ja molemmat omalla tavallaan sekä pöllöjä, että viisaita.
jos et edes ole halukas opettamaan sitä tavoille? Toisin kuin kissan kanssa, ei pelkkä tarkkailu ja havainnointi riitä: on puututtava, ojennettava, vaadittava ja jyrkästikin kiellettävä.
Koira on vähän kuin / ennenminkin kuin ihmislapsi: jos saa luvan, se terrorisoi kyllä ympäristöään. Jaloudesta en kingcharlesin spanielin kohdalla uskalla kyllä sanoa yhtään mitään, mutta ei koiraa pelkästään tarkkailemalla mihinkään suuntaan kehitetä. Vapaa kasvatus saattaa sopia kissoille (itselläni ollut riittävän monta tietääkseni), mutta ei tosiaankaan koirille, ihmislapsille eikä hevosille. Ei millekään olennolle, jonka on eläissään taivuttava sääntöihin ja tottelevaisuuteen.
Ihan vain uteliaisuudesta: kun sanot "Meillä on kingcharlesinspanieli reilu vuoden vanha, mutta sitä ei saa opetettua käyttäytymään", niin miten olet sitä tähän asti opettanut?
kyllä meillä ainakin antaa koira syödä kissan ihan rauhassa makkaran. kumpikin saa herkkuja ja tietää että toiselta ei oteta. opetuksesta (tai sen puutteesta )se johtuu jos koira vie pöydältä.
Anna kissalle kädestä makkara siivu ja heitä koiralle maahan ja ainakun se tekee niin läpsäse koiraa tai ole vihainen ja vie niskasta jonnekkin huoneeseen