Likka on nyt kaksivuotias ja iltaisin nukkumaan meno on yhtä sähläilyä :(
Ei suostu käymään nukkumaan (menee siinä 20.00-20.30 sänkyynsä) pinnikseen ja touhuaa ja rieuhuaa siellä kaikenlaista.
mieheni haluaa käydä nukkumaan ja eihän siitä mitään tule kun ei tyttäremme halua nukkua.
nukkuu joskus tunnin päiväunet mutta ei aina joten luulisi että olisi aika väsynyt illalla mutta ei.
viikonloppuisin annamme olla kauemmin hereillä mutta silti ei nukahda vaikka laittaisimme hänet puoli kymmeneltä sänkyynsä.
en ymmärrä..
mieheni pitää herätä neljältä töihin joten ymmärrän että hänen täytyy päästä nukkumaan mutta ei hän pysty kun tyttäremme ei nuku.
ja jos hän jää kanssani tänne niin mieheni sitten herää kun menemme "yhdessä" nukkumaan joten sekään ei käy..
tyttärellämme on oma huone missä on lelut ym..mutta nukkumaan ei hän siellä suostu ollenkaan käymään.
siirsimme sekä pinnasängyn että jatkettavan hänen omaan huoneeseen ja huutohan siitä syntyi.
nukkunut aina meidän kanssa.
ei saada häntä edes omaan huoneeseen että mieheni saisi rauhassa nukkua.
harmittaa kun nukuttaminen on joskus suoraan sanottua helvettiä :S
En ymmärrä mikä tyttöä oikein vaivaa,on kyllä väsynyt mutta ei yliväsynyt kuitenkaan..huutaa ja riehuaa vaan sängyssään..
Ei suostu käymään nukkumaan (menee siinä 20.00-20.30 sänkyynsä) pinnikseen ja touhuaa ja rieuhuaa siellä kaikenlaista.
mieheni haluaa käydä nukkumaan ja eihän siitä mitään tule kun ei tyttäremme halua nukkua.
nukkuu joskus tunnin päiväunet mutta ei aina joten luulisi että olisi aika väsynyt illalla mutta ei.
viikonloppuisin annamme olla kauemmin hereillä mutta silti ei nukahda vaikka laittaisimme hänet puoli kymmeneltä sänkyynsä.
en ymmärrä..
mieheni pitää herätä neljältä töihin joten ymmärrän että hänen täytyy päästä nukkumaan mutta ei hän pysty kun tyttäremme ei nuku.
ja jos hän jää kanssani tänne niin mieheni sitten herää kun menemme "yhdessä" nukkumaan joten sekään ei käy..
tyttärellämme on oma huone missä on lelut ym..mutta nukkumaan ei hän siellä suostu ollenkaan käymään.
siirsimme sekä pinnasängyn että jatkettavan hänen omaan huoneeseen ja huutohan siitä syntyi.
nukkunut aina meidän kanssa.
ei saada häntä edes omaan huoneeseen että mieheni saisi rauhassa nukkua.
harmittaa kun nukuttaminen on joskus suoraan sanottua helvettiä :S
En ymmärrä mikä tyttöä oikein vaivaa,on kyllä väsynyt mutta ei yliväsynyt kuitenkaan..huutaa ja riehuaa vaan sängyssään..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sama ongelma meilläkin. Tosin vielä ei olla edes kokeiltu toista huonetta nukkumiseen, arvatenkin lopputulos olisi sama kuin teillä. Illat ovat vaativia tämän vuoksi eikä konstia ole keksitty suuntaan tai toiseen. Onko teillä äiti kotona hoitamassa lasta kuten meilläkin? Mietin vain sitä, että mitenköhän iltatilanne tulee muuttumaan, kun lapsi lähtee aamulla aikaisin aamulla hoitopaikkaan. Vai jatkuuko sama peli? Päivärytmi ainakin siinä muuttuu.
Kylläpä kuulostaa tutulta. Meillä 4v poika
eikä meinaa millään käydä nukkumaan. Päivä hoitoon herätään aamulla klo 7.30, mutta monesti illalla menee klo 23 ennen kuin poistu nukahtaa.
Joskus päiväkodissa otta 1h torkut, joten ilta vielä kauheampaa. Ongelma on siinä että itse ei pääse aikanaan nukkumaan, joten ollaa koko perhe väsyneitä. (Vaimo vuorotyössä)
Monesti nukutukset kestää 1h (ennätys muuten 2 h!!). Koska poitsun yöunet jäävät n 9 tuntiin niin
vähän huolettaa tuo kehityskin. Asiaan varmaan vaikutta se että poika on ns ylivilkas.
Harmi kun ei nykyään lapsille saa unilääkettä. Itse olin lapsena (n 40 vuotta sitten) saman lainen ja silloin oli ylinen käytäntö lapsien unilääkkeet.
Minä siis nukutan tai laitan nukkumaan lapsen mutta joskus myös isä ja yhtä vaikeeta on,ihan sama kumpi laittaa nukkumaan.aina sama juttu ja huuto.
Luin että pitäisi lapsi väsyttää eli ulkoilla ennenkun tulee kotiin syömään esim: iltapuuroa tai tekemään ilta-askareita.
olisi ulkona tunnin-pari jossakin niin lapsi väsyy.
mutta toisaalta,me ulkoillaan päivisin ettei iltaan jää kauheeta kiirehtimistä.
ja kun tullaan ulkoa päivällä sisälle niin sammahtaa nopeastikin joskus.
huom: JOSKUS! =o)
Mutta siis..
sama huuto ja riehuminen jatkuu,täytyy kokeilla tuota että menisi vielä illalla pihalle ulos vähäksi aikaa..jos se tepsisi =)
Esikoinen on jo 7-vuotias ja nukkuu nykyään kun tukki koko yön vain hyvää yötä sanomalla. Näin ei aina ollut. Just tossa 2-vuotiaana oli kauheeta riekkumista. Mitä teette, kun lapsi melskaa sängyssä?
Meillä oli pinnis 2-vuotiaana ja aina se siellä seiso ja huusi. Vein päivähoitoon 2v.2kk. ja sanoivat, että kaksi vuotiaasta on hyvä siirtyä jo tavalliseen sänkyyn. No, mehän vietiin pinnasänky heti pois ja tavallinen sänky tilalle. Sanottiin, että se on ison tytön sänky. Sitte se aikuisen nukuttamisen kontrolli jotenkin helpottui. Pinniksessä ei viittiny kauan lasta huudattaa. Aina käveli sinne laittamaan sitä takas maate ja kuiskimaan hyvää yötä. Tavallisesta sängystä yritti lähteä karkuun. Silloin näkyy vanhemman valta selvemmin. Lapsi ei saa vanhempia paikalle riekkumalla, vaan vanhemmat ottaa tilanteen haltuun. Aina, jos lapsi lähtee sängystä, vanhemmat palauttaa lapsen sanaakaan sanomatta sänkyyn, osoittaen, että leikin aika on ohi. Lapsen ei saa enää illalla kuvitella, että vielä voi juoksuttaa vanhempia ja pelleillä. Lujaa luontoa vaatii jonkun verran, mutta kyllä se kontrolli on lapsen parhaaksi. Nukkuessahan sitä kasvuhormoniakin erittyy ja vanhempien valta lisää lapsen turvallisuuden tunnetta - ei tarvii itse päättää, koska nukun, kun mun fiksut vanhemmat ohjaa mua.
ja nyt on alkanut mennä illalla hieman huuteluksi tuo nukahtaminen. Tyttö on nukkunut reilun vuoden ikäisestä jo jatkettavassa. Ja omassa huoneessa 5 kk ikäisestä... Ja tosi hyvin on käynyt nukkumaan. On annettu halit ja pusut ja menty sänkyyn. Joskus on pitänyt käydä kerran tai pari antamassa uudelleen halit, mutta yleensä ottaen on mennyt todella reippaasti nukkuun.
Nyt on sitten parina iltana huudellut pidempään.. Eikä olla tosiaankaan heti menty, mutta on sitten pari kertaa käyty uudelleen vain pikaisesti sanomassa öitä!
Huutelu jatkuu vielä tämänkin jälkeen, mutta kun tiedämme että tytöllä ei oikeasti ole mitään hätää niin olemme antaneet huudella. Itkua sieltä ei siis koskaan kuuluu, vaan enemmänkin se on "komentelua" että äiti tänne, isi tänne.
Pitäisikö vain antaa huudella vai pitäisikö koko ajan siellä ravata halailemassa? Onko kenties 2-vuotta jokin kehitysvaihe jolloin lapsi on "riippuvaisempi" vanhemmistaan?