Istun nuotiolla.
Katseeni pysähtyy liekkeihin,
jotka tuovat valoa pimeyteen.
Kirpeä tuuli puhaltaa ja
pakkanen kiristää otettaan.
Mieleni valtaa ajatus.
Joulu.
Joulu niin iloinen perhejuhla.
Täynnä rakkautta!
Onnellisten perheiden juhlaa!
Ajatus joulusta saa minut
hiljaa itkemään.
Joulu!
Niin monta koditonta
joutuu yksin kulkemaan vailla
lämpöä, rakkautta!
Katseeni pysähtyy liekkeihin,
jotka tuovat valoa pimeyteen.
Kirpeä tuuli puhaltaa ja
pakkanen kiristää otettaan.
Mieleni valtaa ajatus.
Joulu.
Joulu niin iloinen perhejuhla.
Täynnä rakkautta!
Onnellisten perheiden juhlaa!
Ajatus joulusta saa minut
hiljaa itkemään.
Joulu!
Niin monta koditonta
joutuu yksin kulkemaan vailla
lämpöä, rakkautta!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvää yötä.
* elä itke, ikävä on miullakii *
Et kai nyt oikeasti joudu jouluasi yksinäisyydes-
sä viettämään ? Toivon, että tämä runosi oli VAIN
runo, jossa empatiasi yksinäisiä ihmisiä kohtaan
nosti nenäänsä.
Kaunis runo, nuotiolla istuen, ajatuksia joulun
alla - ja tottahan se on, että valitettavan moni
joutuu sen viettämään yksinäisyydessä.
Olet iltasella ollut suurien ajatusten äärellä,
kiitos runoistasi Ice.
runoa lukiessani tuli heti mieleeni
J. Karjalainen
Hoopon Joulu
(...kuulin livenä konsertissa, hieno kappale, niinkuin muutkin esittämänsä laulut olivat.)