- - ei tämä nyt oikein toimi, mutta laitetaan tällaisena - -
1.
NÄHDESSÄMME TOISEMME ENSI KERTAA
niissä rapujuhlissa
pienen hiprakan punatessa kasvojamme,
ottaessamme haparoivia askelia
ENSIMMÄISIÄ KOSKETUKSIA
kuulaassa illassa - syttyessämme
rakastamaan kuin soihdut
joiden lämmin valo väritti rantamaiseman
SUUDELLESSAMME VAPISEVIN HUULIN
männyn alla jonka neulaset helisivät kuin pienet kellot -
emme nähneet toisiamme
NÄIMME VAIN SYVÄN KAIPAUKSEMME
muotoilemia kuvia
jotka illan hämyyn piirtyen
lupailivat paljon, ja enemmän
2.
AVATESSAMME HERKIN KÄSIN
hengitys lähes salpautuneena
vain meille annettua ihmeellistä lahjaa,
vähän epäuskoisina kyllä
tuntiessamme sydäntemme voimakkaan
sykkeen, kuinka tahdistuimme
toistemme rytmiin:
VOIKO tämä olla tottakaan,
tulemme yhdeksi, sulaudumme lihan valoon -
avaruus alkoi soida sinfoniaa
NÄIMME edessämme yhä vain enemmän,
kuin kaukaiseen
tulevaisuuteen saakka:
KUINKA onnellisia olemme
elämämme loppuun asti
nyt kun löysimme vihdoinkin toisemme,
me autuaat
3.
MUTTA kaikessa siinä
mitä näimme
emme nähneet toisiamme
ja nyt
II.
1.
RAPUJUHLIEN RAUNIOILLA
RISAISIN HUULIN JA SYDÄMIN
LAPSET ITKEVÄT KANTAESSASI TAVAROITASI
PIHALLA ODOTTAVAAN AUTOON
PIENET KELLOT NURKISSA RÄSÄHTELEVÄT RIKKI
OSUESSAAN KYLMIIN SEINIIN
SORA
takapyörien alta lentää
pitkin pihaa
kaasuttaessasi,
ja minä
PUREN
SUUSSA VAPISEVAAN KIELEENI
etten huutaisi ääneen -
kun ensimmäistä kertaa
TODELLA
NÄEMME TOISEMME
HELVETTI
mikä kaaos ja savusumu,
haljenneiden purppurapilvien riekaleet
hattaroina ohimoillamme roikkuvat
kuin jotkut
hullunkuriset hatut
TÄSSÄ ELÄMÄN KYSYMYSTEN RISTIAALLOKOSSA -
vapiseva sydän mutkaisella sykkyrällä
kuin toivottomasti sekaantunut
filminauha
NIIN NYT, kun aloimme nähdä
ihmisen oikeaan sieluun:
arki tuli vastaan
liikenteen kohina sekaantui sinfoniaan
emmekä jaksaneet enää joka ilta
sytyttää tuoksukynttilöitä
NIIN NYT, nyt kun rakkaus olisi voinut alkaa -
emme jaksaneet
2.
JA SINÄ LÄHDET UUSIIN JUHLIIN
MUTTA MUISTA, MUISTA AUVOINEN RAKKAANI
VIRSI JONKA PERÄÄSI HUUDAN
armottoman pakokaasupilven leijaillessa
kotimme pihamaalla:
Mikä rapujuhlissa alkaa
se helposti myös rapujuhliin päättyy!
Ja kun sakset kaulalla kerran
itsesi kohtaat
etkä pakoon pääse enää, et sitten millään -
mistä apusi löydät silloin?
TAKANASI niin monet poltetut sillat
nuo hävitetyt mahdollisuudet
3.
SILMIEN AVAUTUESSA IHMISYYTEEN
ET KESTÄNYT OTTAA KASVOJASI TODESTA
VAAN KÄÄNNYIT POIS,
nostit kytkintä - jätit perheesi ja kaasutit yöhön,
sinä rapujuhlien kultainen keikari
johon oli
niin helppo rakastua
Toivon että jostakin
ja jotenkin
sittenkin vielä jaksaisit
elää itsesi kanssa
III.
1.
Utuinen savu peittää hahmosi
ja olet poissa
Jossakin, jossakin kaukana
pienen hiprakan punatessa ihmisten kasvoja
soivat pienet lupausten kellot
2.
Näette toisenne ensi kertaa - -
Ensimmäisiä haparoivia kosketuksia - -
Syvää, täyttyvää kaipausta - -
Herkkiä käsiä - -
3.
ÄITI, TÄSSÄ MAAILMASSA
on niin kylmä asua
ON NIIN KYLMÄ ASUA
ÄITI
1.
NÄHDESSÄMME TOISEMME ENSI KERTAA
niissä rapujuhlissa
pienen hiprakan punatessa kasvojamme,
ottaessamme haparoivia askelia
ENSIMMÄISIÄ KOSKETUKSIA
kuulaassa illassa - syttyessämme
rakastamaan kuin soihdut
joiden lämmin valo väritti rantamaiseman
SUUDELLESSAMME VAPISEVIN HUULIN
männyn alla jonka neulaset helisivät kuin pienet kellot -
emme nähneet toisiamme
NÄIMME VAIN SYVÄN KAIPAUKSEMME
muotoilemia kuvia
jotka illan hämyyn piirtyen
lupailivat paljon, ja enemmän
2.
AVATESSAMME HERKIN KÄSIN
hengitys lähes salpautuneena
vain meille annettua ihmeellistä lahjaa,
vähän epäuskoisina kyllä
tuntiessamme sydäntemme voimakkaan
sykkeen, kuinka tahdistuimme
toistemme rytmiin:
VOIKO tämä olla tottakaan,
tulemme yhdeksi, sulaudumme lihan valoon -
avaruus alkoi soida sinfoniaa
NÄIMME edessämme yhä vain enemmän,
kuin kaukaiseen
tulevaisuuteen saakka:
KUINKA onnellisia olemme
elämämme loppuun asti
nyt kun löysimme vihdoinkin toisemme,
me autuaat
3.
MUTTA kaikessa siinä
mitä näimme
emme nähneet toisiamme
ja nyt
II.
1.
RAPUJUHLIEN RAUNIOILLA
RISAISIN HUULIN JA SYDÄMIN
LAPSET ITKEVÄT KANTAESSASI TAVAROITASI
PIHALLA ODOTTAVAAN AUTOON
PIENET KELLOT NURKISSA RÄSÄHTELEVÄT RIKKI
OSUESSAAN KYLMIIN SEINIIN
SORA
takapyörien alta lentää
pitkin pihaa
kaasuttaessasi,
ja minä
PUREN
SUUSSA VAPISEVAAN KIELEENI
etten huutaisi ääneen -
kun ensimmäistä kertaa
TODELLA
NÄEMME TOISEMME
HELVETTI
mikä kaaos ja savusumu,
haljenneiden purppurapilvien riekaleet
hattaroina ohimoillamme roikkuvat
kuin jotkut
hullunkuriset hatut
TÄSSÄ ELÄMÄN KYSYMYSTEN RISTIAALLOKOSSA -
vapiseva sydän mutkaisella sykkyrällä
kuin toivottomasti sekaantunut
filminauha
NIIN NYT, kun aloimme nähdä
ihmisen oikeaan sieluun:
arki tuli vastaan
liikenteen kohina sekaantui sinfoniaan
emmekä jaksaneet enää joka ilta
sytyttää tuoksukynttilöitä
NIIN NYT, nyt kun rakkaus olisi voinut alkaa -
emme jaksaneet
2.
JA SINÄ LÄHDET UUSIIN JUHLIIN
MUTTA MUISTA, MUISTA AUVOINEN RAKKAANI
VIRSI JONKA PERÄÄSI HUUDAN
armottoman pakokaasupilven leijaillessa
kotimme pihamaalla:
Mikä rapujuhlissa alkaa
se helposti myös rapujuhliin päättyy!
Ja kun sakset kaulalla kerran
itsesi kohtaat
etkä pakoon pääse enää, et sitten millään -
mistä apusi löydät silloin?
TAKANASI niin monet poltetut sillat
nuo hävitetyt mahdollisuudet
3.
SILMIEN AVAUTUESSA IHMISYYTEEN
ET KESTÄNYT OTTAA KASVOJASI TODESTA
VAAN KÄÄNNYIT POIS,
nostit kytkintä - jätit perheesi ja kaasutit yöhön,
sinä rapujuhlien kultainen keikari
johon oli
niin helppo rakastua
Toivon että jostakin
ja jotenkin
sittenkin vielä jaksaisit
elää itsesi kanssa
III.
1.
Utuinen savu peittää hahmosi
ja olet poissa
Jossakin, jossakin kaukana
pienen hiprakan punatessa ihmisten kasvoja
soivat pienet lupausten kellot
2.
Näette toisenne ensi kertaa - -
Ensimmäisiä haparoivia kosketuksia - -
Syvää, täyttyvää kaipausta - -
Herkkiä käsiä - -
3.
ÄITI, TÄSSÄ MAAILMASSA
on niin kylmä asua
ON NIIN KYLMÄ ASUA
ÄITI
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.