OLEMME AIKEISESSA VIEDÄ 1V UROKSEMME KASTRAATIOON, MUTTA OLEN KUULLUT ETTÄ VOI TULLA KAIKENLAISIA PISSAVAIVOJA, ESIM. RAKON TYHJENNYS KERRALLA JA PIDÄTTIMISVAIVOJA (SISÄLLE PISSAAMINEN)ONKOHAN NE KOVIN YLEISIÄ VAIVOJA?
OLISI KIVA JOS KIRJOTTELISITTE KOKEMUKSIANNE KO. OPERAATIOSTA
OLISI KIVA JOS KIRJOTTELISITTE KOKEMUKSIANNE KO. OPERAATIOSTA
Vastaukset 4
Vanhimmat
minä olen kuullut että enemminkin nartuille voi tulla pidättämisvaikeuksia tai virtsankarkailua. vaikuttaako uroksiin kastraatio samalla tavalla :-o
kummallekaan sukupuolelle. Ainoa aiheutus on, että eivät pysty jatkamaan sukuaan, ja monet juoksuihin liityvät riesat jäävät pois vaivoista. Höpöjuttuja moiset virtsankarkailut.
---Tokihan niitä voi olla ja ilmetä, mutta ei niillä mitään tekemistä hiljattain tehdyn kastraation tai sterilisaation kanssa ole. Vanhenemiseeen liittyvät yleensä, kuten lihominenkin. Aineenvaihdunta kun hidastuu, ja hormonitoiminnan tyystin loppuessa =kastraatio/sterilisaatio koirilla, vanhenemisoireet ehkä hieman nopeutuvat. Mutta ei se niin mene, että kun lokakuussa käytiin leikauksessa, niin marraskuussa on pissavaivoja. Ei ei.
Kyllä se vaan niin on, että myös uroskoiralle voi ilmetä kastraatiosta johtuvaa pidtysyvyttömyyttä. Yorkkipoikani leikattiin 7-vuotiaana ja kaksi viikkoa leikkauksesta alkoi pissan tiputtelu. Kävimme lääkärissä ja hän sanoi, että on yleisempää tyttökoirilla , mutta myös uroksilla esiintyy joskus kastraatiosta johtuvaa pissan pidätys ongelmaa. Saimme lääkettä vaivaan, mutta odottelemme vielä, jos vaiva vaikka menisi itsellään ohi. Ei siis ole huuhaata!
Veimme käppänämme kastraatioon sen vuoksi, kun merkkailu joka tolpan lenkkeillessämme ja uhitteli muille koirille ja käyttäytyi muutenkin aika aggressiivisesti.
Kastraation jälkeen muuttui tyyli lähes täysin.
Olemme erittäin tyytyväisiä kastraatioon.
Siihen loppui uhittelut ym. ongelmat.
Nyt ei tarvitse pelätä käyttäytymisongelmiakaan.
Kasvattaja ei kyllä mielissään, kun teimme tempun, mutta ei se meille kyllä aggressiivisuudestakaan maininnut pentua ostaessamme. Ei me olla missään tekemisissä oltu sen jälkeen kasvattajaan, kun sai tietää kastraatio-tempustamme.
Itsehän me sen koiran kanssa elämme ja olemme, meidän mielestämme me itse saimme tehdä päätöksekin ja tyytyväisiä siis olemme olleet.
Vuosi siitä jo mennyt ja ei oo lihomistakaan ollut, kun vaan ulkoilemme yhtä ahkerasti::))