Laparoskopian läpikäyneitä??

Oma laparoskopiani oli aika helppo juttu. Esikäynnillä sairaalassa selvisi monta juttua kun sai tavata hoitajat, lääkärin ja nukutuslääkärin. Aamulla sairaalaan, tukisukat jalkaan:), esilääkitys, leikkaus ja sitten jo neljän jälkeen pääsin kotiin. Kipuja ei ollut missään vaiheessa ja nukutus oli kans eka kerta. Olo sen jälkeen oli vaan vähän pönttö, mutta ei paha.

Sun kannattaa käydä tuolla endometrioosiyhdistyksen sivuilla koska siellä on tosi paljon leikkauskertomuksia ja kaikkee hyvää infoa.

Hyvin se sunkin skopias menee. Onnea matkaan.

Minäkin olin laparoskopiassa.
Tutkittiin että onko endo ollenkaan ja olihan sitä.
Ne operoivat sitä samalla aika rajusti. Tuli yksi iso jälki navan alle ja kolme pienempää alamahaan.
En pystynyt syömään nukutuksen jälkeen ja kun yritin niin voin pahoin.
Pääsin kotiin vasta seuraavana päivänä.

Mutta olin huoneeni ainoa joka voi näin pahoin eli varmaan yleensä kaikki on päässytk kotiin samana päivänä. Minunkin piti päästä pois samana päivänä, mutta :(

Itselleni on tehty kaksi laparoskopiaa (leikattu ku raskautta).
Kummallakin kerralla piti päästä sairaalasta samana päivänä, mutta en päässyt. Pahoinvointi on ollut minulla niin voimakasta nukutuksen jälkeen, etten ole voinut edes päätä kääntää oksentamatta. Toisella kertaa laitettiin eri kipulääkkeitä, mutta voin pahoin silti.

Jokainen kokee nukutuksen omalla laillaan. Myös pienet leikkaushaavat ovat silti leikkaushaavoja ja tarvitsevat oman ajan parantuakseen. Itselläni yksi haavoista tulehtui jo seuraavana päivänä leikkauksesta.
Muista tehdä ohjeiden mukaan, niin selviät parhaiten. Hoida haavat kunnolla, suihkutus x 2 päivässä ja anna niille myös ilmahoitoa. Toimenpiteen jälkeen kehossasi on kaasua, jota on käytetty leikkausen aikana nostamaan vatsanpeitteitä pois tieltä. Kaasu voi tuntua epämiellyttävänä hengenahdistuksena tai hartiapistoksena. Tee usein liikeharjoituksia, joilla poistat kaasua kehostasi.

Muista lähteä liikkelle heti kun mahdollista toimenpiteen jälkeen. Näin et mene fyysisesti huonoon kuntoon ja veritulppariski pienenee huomattavasti (olemattomaksi).

Tääsä oli aika paljon, toivottavasti en peloitellut sinua.
Uskon, että kaikki menee hyvin. Ole vain reipas, eihän sinun tarvitse kuin nukkua...

Näin kaksi päivää oman laparoskopiani jälkeen voin sanoa, että ei tarvitse jännittää yhtään. Itse olin aamulla sairaalaan mennessäni niin hermostunut, että en käsien tärinän takia edes saanut kirjoitettua tarvittavia lomakkeita itse. Hoitajat ovat kuitenkin todella kilttejä ja ymmärtäväisiä ja jos jännityksestä kertoo avoimesti, siihen tarjotaan apua. Itse sain esilääkitykseksi diapamia, jonka jälkeen mikään ei tuntunut missään :-) Laikkaussaliin mennessäkin vaan ihastelin, että nyt pääsen kokemaan elävässä elämässä tämän elokuvissa niin paljon käytetyn kuvakulman: yläpuoella kiitävän sairaalankaton.

Heti heräämisen jälkeen olo voi olla aika sekava ja jälkikivuthan riippuvat käsittääkseni siitä, mitä leikkauksen aikana on jouduttu tekemään. Itse jouduin pyytämään särkylääkettä ja vielä kipupiikin niiden jälkeen. Toipumiseenkin kannataa varata aikaa. Itse sain viikon sairasloman ja syystä: käveleminenkin on toistaiseksi tosi vaivalloista.

Mutta jännittämiseen ei kannata energiaansa tuhlata. Laparoskopia on ihan rutiinijuttu ja potilaasta pidetään oikeasti tosi hyvää huolta. Hyvää mieltä ja voimia sinulle!