pienipalkkaiseen ammattiin? Onko kunnianhimonne ja tasonne laskenut vuosien myötä?
Miksi moni aikuisopiskelija
opiskelee
61372
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No mä ainakin luen lähihoitajaksi siitä syystä, että sairaanhoitajan aikuiskoulutukseen ei pääse enää nykyään yo-pohjalla (joku poikkeus saattaa löytyä), vaan pitää olla lähihoitajan tutkinto pohjalla. Koska toki olisin voinut lukea suoraan sairaanhoitajaksi, se kun antaa vielä enemmän mahdollisuuksi valita työpaikkansa. Mutta voihan se olla, että lähihoitajan työ riittää täysin minulle, jos löytyy joku sopiva, kiva työpaikka!
Arvokasta työtä tekevät molemmat ammattikunnat!
Niin, miksi ei kaikki tähtää suoraan sikariportaaseen. !
Ehkäpä ihmiset opiskelee sitä alaa mikä sattuu kiinnostamaan. Itse työskentelen alalla millä on mahdollisuudet suuriin tuloihin ja etenemis mahdollisuudet on hyvät. Mutta jos työ ei juurikaan kiinnosta, niin miksi sitä pitäisi jatkaa, rahan takia? Rahan takia ei kauaa jaksa.
Mielummin teen työtä joka palkitsee ja josta saan vieläpä vähän rahaakin jolla elää mainiosti.
No juu, en tiedä pidetäänkö palkkaani yleisesti(n.3000€/kk) suurena vai ei, verraten esim.sisareni palkkaan omani on kuitenkin korkea.
Pitkään sinnittelin rahanahneenakin(?), enkä uskaltautunut vaihtamaan alaa. Nyt kuitenkin hakeuduin lähihoitajakoulutukseen, tavoitteena päihdetyön ammattitutkinto...palkka tulee olemaan pienempi, mutta työ varmasti antoisampaa.
En halua enää kilpailla bisnes/rahamailmassa, joka on aika kovakin.Haluan mieluummin auttaa, kuin puhua ja tehdä hyviä sopimuksia, joista firma nettoaa...ja kaupan tehneet ehkä katuvat kauppojaan, mutteivät välttämättä voi niitä purkaakaan sopimusehtojen puitteissa.
Ainoa joka alan vaihdossa kaihertaa, jos sairastun-mahdolliset "yksityiset" asiakkaat kärsivät...toisella alalla taas muut voivat tuurata tehtäviäsi helpommin...
onhan se kiinni siitäkin, mitä on tarjolla. Mitäpä suosittelisit minulle:koulutus tradenomi, tietojenkäsittely. Toimistohommia teen, ei kiinnosta. Kasvatuspuoli kiinnostaisi, aik.kasv.tieteestä on appro. Ikää 45 ja työpaikkakin pitäisi löytyä (velkaa). Päätoimisesti voisi ehkä opiskella vuoden, muuten työn ohella.
Olen yli 20 vuotta sitten valmistunut vanhasta ATK-Instituutista datanomiksi ja tehnyt Cobol-hommia siitä lähtien. Ollut konsulttina ja loppukäyttäjällä, eli erilaisia työpaikkoja on tullut nähtyä. Alan parasta, sanotaan.
Nyt opiskelen suurtalouskokiksi ammattikoulussa, koska haluan käden ammatin. Tässä samaisessa koulussa on iltalinja, ja näin siellä kerran erään tutun miehen, joka oli samoihin aikoihin ATK-instituutissa. Eli ei tämä mitään harvinaista ole, että ihmiset vaihtava vanhemmiten alaa, vaikkakin palkka laskisikin. Lapset ovat maailmalla, asuntovelat maksettu, kun kaikki menee kulutukseen, voi loppuiän tehdä jotain järkevämpää, kuin ohjelmoida. Itse tähtään vanhainkotiin tai vastaavaan palvelulaitokseen, jotta tekisin itseäni miellyttävää hyvää mieltä tuottavaa työtä loppuikäni (työikää jäljellä on vielä 20 vuotta).
Määrittele "pienipalkkainen". Jos sinä vaikka lyhennät asuntolainaa 1000€ kuussa ja saat palkkaa 2500€/ kk ja minä olen asuntoni maksanut ja tienaan 1500€, tienaamme periaatteessa saman verran, eikö? Mielestäni hoitajien palkat eivät edes ole huonot, johtuu pitkälti siitä että palkka on kokonaan "käteen" jäävää rahaa.
Rakastan hoitotyötä, olen ylpeä ammatistani. Ennen myin kodinkoneita korkealla palkalla, sain burn outin. Vuosien provisiot teki tehtävänsä, minän henkistyin ja halusin hoitoalalle.